Yrittäjyyden politiikkaohjelman säädöstyöryhmän raportti

Kauppa- ja teollisuusministeriö

Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan asiakohdassa mainitusta työryhmäraportista seuraavan:

Aluksi

Yrittäjyyden politiikkaohjelman säädöstyöryhmän työ on ollut tarpeellista ja sen tulokset ovat oikeansuuntaisia. Vaikka suomalainen säädös- ja byrokratiaympäristö ovatkin kansainvälisten selvitysten mukaan hyvää tasoa, on järjestelmissämme paljon kehittämisen varaa. Tosiasiana voidaan pitää jo sitä, että useimmat säädöksemme on luotu ottamatta millään erityisellä tavalla huomioon, että suomalaisista yrityksistä miltei 99 % on mikro- ja pieniä yrityksiä, jotka työllistävät alle 10 henkilöä. Säädösjärjestelmä on pääsääntöisesti luotu suurempien yritysten toiminnan sääntelemiseksi ja samalla niiden tarpeita silmällä pitäen.

Säädösjärjestelmän mukauttaminen paremmin vastaamaan sen tyypillisen soveltamiskohteen olosuhteita on akuutti haaste ja erittäin vaativa tehtävä. Säädöstyöryhmän raportissa on luotu hyvä pohja sille jatkotyölle, johon on heti määrätietoisesti ryhdyttävä. Asia kuuluu luontevasti hallituksen Yrittäjyyden politiikkaohjelman alaisuuteen, sillä kyseessä on mitä selvimmin horisontaalista yhteistyötä ja näkemystä edellyttävä hanke.

Työryhmän ehdotuksista

Lainsäädännön yritysvaikutusten arviointi

Työryhmä päätyi ehdottamaan kolmea eri toimenpidettä lainsäädännön yritysvaikutusten kehittämiseksi: virkamiehiä koulutetaan ja heidän yritysosaamistaan lisätään; ministeriöiltä edellytetään selvitys niiden tämänhetkisestä vaikutusarvioinnin käytännön toteuttamisesta ja selvityksen pohjalta päätetään kehittämistoimista; otetaan käyttöön elinkeinoelämää edustavien järjestöjen ja asianomaisten ministeriöiden välinen säännöllinen vuorovaikutusprosessi, jossa käydään läpi vireillä olevien hankkeiden yritysvaikutuksia.

Suomen Yrittäjät kannattaa työryhmän ehdotuksia. Lainsäädännön yritysvaikutusten arviointia on yritetty useaan otteeseen parantaa, mutta tulokset ovat olleet olemattomia. Yrittäjyyden politiikkaohjelman on kyettävä luomaan painetta, jolla aikaansaadaan tilanteeseen todellista ja kestävää parannusta.

Suomen Yrittäjät ehdottaa lisäystä työryhmän esittämään vuorovaikutteiseen lainsäädäntöhankkeiden tarkasteluun. Ehdotamme, että prosesseissa käsiteltäisiin säännönmukaisesti myös kysymystä siitä, onko esille tullut perusteita tai syitä, joiden johdosta tulisi ryhtyä uuteen lainsäädännön muutoshankkeeseen. Nyt työryhmän ehdotus on muotoiltu niin, että se kattaa vain jo vireillä olevien hankkeiden tarkastelun.

Uskomme, että käytännössä esiintyy tilanteita, joissa tämän kaltainen ”kypsyvien” lainsäädäntöongelmien jatkuva kartoittaminen auttaisi oikeiden asioiden saamista ripeästi muutoshankkeiden kohteeksi. Työnsä päättänyt säädöstyöryhmä tarkasteli lähes sataa yksittäistä yrittäjyyden kannalta mahdollisesti ongelmallista lainsäädännön kysymystä. On tarpeen luoda mekanismi, jonka kautta vastaavia ongelmia voidaan jatkossakin nostaa esiin, koskevatpa ne yksittäisiä säännöksiä tai kokonaisia säädöksiä ja niiden rakenteita.

Julkisen sektorin liiketoiminta

Suomen Yrittäjät toteaa, että työryhmä on puuttunut hyvin olennaiseen asiaan nostaessaan julkisen sektorin harjoittaman liiketoiminnan erääksi keskeiseksi tarkastelun kohteeksi. Työryhmä on perustellut julkisen sektorin liiketoiminnan tarkastelua tässä yhteydessä erinomaisesti: Kyse on viime kädessä siitä, kuinka markkinatalouden toimivuus taataan ja yritysten sekä yrittäjien merkitys taloudellisen kasvun ja työllisyyden luojina suomalaisessa yhteiskunnassa kasvaa. Tämä edellyttää muun muassa yrittäjyyttä suosivien kilpailuolosuhteiden ylläpitämistä ja markkinoiden toiminnan varmistamista.

Työryhmä teki valtion ja kuntien liiketoiminnan sääntelyn ja toiminnan läpinäkyvyyden kehittämiseksi kuusi toisiinsa liittyvää toimenpide-esitystä. Tarkoituksena on selvittää julkisen sektorin muun kuin yhtiömuotoisen liiketoiminnan sääntely; selvittää kuinka virastot ja laitokset ovat toiminnassaan varmistaneet ettei niiden kaupallinen toiminta vääristä kilpailua; harkita selvitysten pohjalta muutostarpeita sääntelyyn; selvittää valtionhallinnon tuottavuusohjelman yhteydessä, mitä toimintoja voitaisiin yhtiöittää ja miten muuten maksullisen palvelutoiminnan kilpailuneutraalius voidaan varmistaa; selkeyttää kuntasektorin kaupallisen toiminnan periaatteita; luoda säännökset siitä, kuinka valtion investointituet otetaan hyödykkeiden hinnoittelussa huomioon.

Kaikki ehdotukset ovat tarpeellisia. Korostamme kuitenkin kahta esille nostettua asiaa eli kuntien liiketoiminnan sekä julkisten tukien vaikutuksia kilpailuun. Nämäkin kysymykset liittyvät vahvasti toisiinsa.

Liiketoiminnan harjoittamista avoimilla markkinoilla ei kuulu valtion ja kuntien perustehtäviin. Valtion puolella tämä näkyy muun muassa siten, että sekä yhtiömuotoista että liikelaitosmuotoista toimintaa säännellään kilpailun neutraliteetin turvaamiseksi. Kuntapuolella vastaavia säännöksiä ei kuitenkaan ole. Vaikka ei olekaan ajateltavissa, että jokaisen kunnan jokaisen yhtiön tai liikelaitoksen perustamisesta ja toiminnasta säädettäisiin erikseen lailla, on mahdollista säännellä kuntienkin liikelaitosmuotoista toimintaa yleisellä lainsäädännöllä valtion liikelaitoslain esikuvan mukaisesti.

Kuntien ja valtion toiminnan tehokkuuden lisääminen on ensiarvoisen tärkeä tavoite, mutta tavoitteen saavuttaminen ei edellytä julkisen sektorin organisaatioiden liiketoiminnan kasvattamista. Päinvastoin vaarana on, että jos julkisen sektorin liiketoiminta laajenee, se ei ole riittävässä kontrollissa ja siitä aiheutuu kilpailupoliittisia ongelmia. Julkinen yritystoiminnan omistuspohja on aina potentiaalinen uhka yksityisesti omistetuille yrityksille, jos ne ovat keskenään kilpailutilanteessa. Sen vuoksi on tehtävä kaikki mahdolliset kilpailun neutraaliutta turvaavat toimenpiteet silloin, kun julkisen sektorin omistamat organisaatiot poikkeuksellisesti harjoittavat liiketoimintaa.

Edellä sanotuilla perusteilla katsomme, että kuntasektorin kaupallisen toiminnan periaatelinjausten selkiyttäminen on tärkeä mutta riittämätön toimenpide. Käyntiin on saatava hanke kuntien yhtiömuodossa harjoitetun sekä liikelaitosmuotoisen toiminnan laajuuden selvittämiseksi ja sääntelemiseksi.

Työryhmä siis katsoi, että olisi luotava säännöt siitä, kuinka muun muassa kuntien ja säätiöiden valtiolta saamia investointitukia käsitellään hyödykkeiden hinnoittelussa.

Suomen Yrittäjät toteaa, että julkisilla tuilla on laajemminkin merkittävä vaikutus eri tarjoajien mahdollisuuksiin menestyä esimerkiksi julkisissa hankintamenettelyissä. Niin kuin työryhmäkin totesi, tukien kilpailuvaikutuksia valvoo EU:n komissio, mutta kilpailuvirastolla ei ole valtuuksia puuttua valtion tukiin eikä julkisiin hankintoihin. Yritykset voivat lähinnä kannella tuen vaikutuksista komissiolle ja valittaa hankintapäätöksistä markkinaoikeudelle.

Katsomme, että eri tukijärjestelmien vaikutuksia markkinoiden toimivuuteen on arvioitava kriittisesti. On pidättäydyttävä kanavoimasta tukia kohteisiin, joissa syntyy kilpailun vääristymiä. Tämä ei kuitenkaan ole yksin riittävää, vaan julkisyhteisöjen hankkiessa tavaroita ja palveluita tuet on lähtökohtaisesti otettava huomioon tarjoushintoja vertailtaessa. Jos hintaan vaikuttavia tukia ei oteta huomioon, tuen saanut tarjoaja on selkeästi paremmassa asemassa kuin muut tarjoajat. Julkisten tukien huomioon ottamisesta on saatava nykyistä selkeämmät periaatteet vireillä olevan hankintalain uudistuksen tuloksena. Lisäksi on syytä säädöstyöryhmän esittämällä tavalla seurata tukijärjestelmien vaikutuksia hyödykkeiden hinnoitteluun ja sitä kautta markkinoiden toimivuuteen laajemminkin kuin julkisiin hankintoihin liittyvänä asiana.

Työlainsäädäntö pienissä yrityksissä

Työryhmä on käsitellyt yhtä toimintaympäristön olennaisimmista ongelmista käydessään lyhyesti läpi työlainsäädännön vaikutuksia pienissä yrityksissä. Raportissa ehdotetaan varovaisesti, että olisi ehkä tarpeellista arvioida, voidaanko työlainsäädännön yhtenä perusteena oleva työntekijöiden suojan tarve tyydyttää jollakin käytännön tilanteet – siis yrityskoosta johtuvat erilaiset olosuhteet – paremmin huomioon ottavalla tavalla.

Suomen Yrittäjät yhtyy työryhmän esitykseen siitä, että pienten työnantajayritysten erityiskysymyksiä on selvitettävä. Viimeaikaisen kehityksen valossa on ilmeisen selvää, että pienillä ja keskisuurilla tulee olemaan jatkuvasti suurempi merkitys myös työllistäjänä. Yhä useampi yksityisen sektorin työpaikka syntyy pk-yrityksissä. Jotta hallituksen asettamat työllisyystavoitteet voidaan täyttää, kaikki pk-sektorin työllistämispotentiaali on saatava käyttöön.

On tehtävä kaikki toimenpiteet, joilla pk-sektorin työllistämishalua ja -kykyä vahvistetaan. Osittain tarvitaan toki muita keinoja kuin työlainsäädännön parempi sovittaminen pk-yritysten olosuhteisiin, mutta lainsäädännön merkitys psykologiseen ja käytännön työllistämiskynnykseen on suuri. Kansantalouden, yrittäjien ja työntekijöiden yhteinen etu on kehittää työlainsäädäntöä sen normaalikäyttäjän tarpeista lähtien, työntekijöiden suojan tarpeet huomioiden.

Katsomme, että raportissa mainittua selvitystä on ryhdyttävä laatimaan välittömästi. Selvitys on annettava työmarkkinaosapuolista ulkopuolisten objektiivisten tahojen tehtäväksi. Selvityksen perusteella tarpeelliset lainsäädännön muutokset voivat tapahtua kolmikantaisesti, hallituksen aktiivisella vetovastuulla.

Muista työryhmän käsittelemistä aihealueista

Emme ryhdy kommentoimaan erikseen kutakin työryhmän raportissa käsiteltyä suurempaa tai pienempää säännöksiin liittyvää ongelmaa, vaan keskitymme muutamaan aihealueeseen, jotka vaativat eniten välitöntä huomiota työryhmän raportin jatkovalmistelussa. Toistamme sen, mitä jo alussa toimme esiin: vireillä olevia hankkeita arvioitaessa on syytä aina käsitellä myös uusia elinkeinoelämän puolella havaittuja ongelmia, joista ehkä seuraa tarvetta lainmuutoksiin. Osa tällekin työryhmälle raportoiduista ongelmista on luonteeltaan sellaisia, että niiden kehittymistä ja kypsymistä on syytä seurata, vaikka heti ei päätettäisikään ryhtyä toimenpiteisiin lainvalmistelun käynnistämiseksi.

Verotus

Ongelmat yrittäjän ennakkoperintälaissa olevan määritelmän tulkinnassa on yksiselitteisesti saatava loppumaan. Tulkinta on yhdenmukaistettava, eikä uusien ohjeiden tulkintakäytäntöä voida seurata pitkään, jos ongelmia yhä ilmenee. Elleivät ongelmat poistu, ennakkoperintälakia on välttämätöntä muuttaa.

Raportissa käsitellään muitakin tärkeitä verotusmenettelyyn liittyviä kysymyksiä. Mitä viranomaistilityksiin ja seuraamusjärjestelmän selkeyttämiseen tulee, toteamme että verotilijärjestelmän käyttöönotto tuo kaivattua yhtenäisyyttä verojen maksuajankohtiin. Seuraamusjärjestelmää on puolestaan yhtenäistettävä ja kohtuullistettava verotusmenettelyä koskevien säännösten uudistamisen yhteydessä.

Edelleen raportissa nostetaan esiin useita verotukseen liittyviä epäkohtia, joilla on laaja merkitys hyvinvointipalvelumarkkinoiden kehittymiselle. Näitä ovat mm. yleishyödyllisten yhteisöjen verottomuus, terveydenhuollon henkilökunnan palveluiden myynti, sosiaalihuoltona tapahtuva palveluiden ja tavaroiden myynti sekä ns. laastarivero. Katsomme, että verotuksen tulee kohdella sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoa mahdollisimman neutraalisti palveluiden tuottajatahosta ja tuottamistavasta riippumatta. Neutraaliuden lisääminen vaatii mainittujen kysymysten seikkaperäisempää jatkovalmistelua.

Ympäristösuojelu

Ympäristönsuojelusäännökset ovat tyypillisesti lainsäädännön osa-alue, jossa normikokonaisuutta ei ole laadittu ajatellen erityisesti pk-yritysten olosuhteita. Siksi ei ole yllättävää, ettei ympäristönsuojelulainsäädännön alueelta noussut enempää yksittäisiä epäkohtia esiin.

Katsomme, että yksi työlainsäädännön ohessa tarkempaa tarkastelua edellyttävä lainsäädännön osa-alue on juuri ympäristön käyttöä koskeva normisto. Lainsäädännön ja siihen pohjautuvien viranomaismenettelyiden merkitys pk-sektorille on huomattava. Lähtökohtana on oltava, että ympäristönsuojelun taso turvataan ottaen riittävästi huomioon pk-sektorin olosuhteet ja tarpeet ympäristön taloudelliseen hyödyntämiseen.

Osakeyhtiölainsäädäntö

Suomen Yrittäjät yhtyy siihen työryhmän näkemykseen, että ennen vuotta 1997 perustettujen osakeyhtiöiden ei tarvitse korottaa osakepääomaansa 8000 euroon. Mikäli tätä ei lain kokonaisuudistuksen yhteydessä katsota mahdolliseksi, siirtymäaikaa on jatkettava ainakin osakeyhtiölain kokonaisuudistuksen voimaantuloon asti.

Hankintalainsäädäntö

Työryhmän raportissa kiinnitetään huomiota julkisten hankintamenettelyjen läpinäkyvyyteen. Raportissa esitetään ns. kansallisten kynnysarvojen säätämistä ja ilmoitusvelvollisuuden asettamista kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa.

Suomen Yrittäjät kannattaa ilmoitusvelvollisuuden lisäämistä työryhmän esittämällä tavalla. Samalla kuitenkin korostamme, että tarjoajien oikeussuojatarpeista on huolehdittava myös kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa. Tämän johdosta emme pidä mahdollisena, että hankintalakia ei lainkaan sovellettaisi kynnysarvoja pienemmissä hankinnoissa.

Vireillä olevassa hankintalain uudistustyössä on huolellisesti pohdittava eri vaihtoehtoja pienimpien hankintojen sääntelemiseksi. Pienten hankintojen yhteenlaskettu vuosittainen volyymi on huomattava, joten muutoksilla on välitöntä vaikutusta julkisille hankintayksiköille tavaroita ja palveluita tarjoavien yritysten kannalta.

Yrittäjien sosiaaliturva

Vaikka yrittäjien sosiaaliturva-asiat ovatkin asetetun työryhmän valmisteltavina, Suomen Yrittäjät korostaa asian tärkeyttä tässäkin yhteydessä. Yrittäjyyden politiikkaohjelman tärkeimpiä tehtäviä on osaltaan huolehtia siitä, että sosiaaliturvan parantamiseksi tehtävät esitykset etenevät annetussa aikataulussa eli siten, että muutokset voidaan toteuttaa jo ensi vuoden alusta lähtien.

Henkilökohtaista konkurssia selvittävä valmisteluhanke

Raportissa viitataan henkilökohtaista konkurssia ja oman asunnon vakuuskäytön rajoittamista koskevaan selvitystyöhön. Suomen Yrittäjät katsoo, että mainitut asiat ovat, kuten sosiaaliturvakysymyksetkin, keskeisiä seikkoja silloin, kun ihmiset pohtivat eri uravaihtoehtoja ja valitsevat yrittäjäuran sekä palkansaajauran välillä. Yrittäjyyteen olennaisena aineksena kuuluvaa yrittäjäriskiä ei tule vesittää, mutta riskin oikea mitoittaminen ja kohdentaminen ovat avainkysymyksiä määriteltäessä yrittäjyyden tulevaa toimintaympäristöä maassamme.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Antti Neimala
johtaja