Ajankohtaista EU:ssa: Suomen julkisen talouden sopeuttaminen, arvonlisäverotus ja arktiset liikenneväylät

Euroopan komissio antoi maaliskuussa maaraporttinsa Eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Suomesta ja muista EU-jäsenmaista vuosittain annettavat raportit ovat osa talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa, jossa koordinoidaan jäsenmaiden talous- ja finanssipolitiikkaa. Raportin löydösten pohjalta komissio laatii jäsenmaille maakohtaiset suosituksensa, jotka komissio julkaisi keskiviikkona.

Komission mukaan Suomen suurimpia haasteita ovat tällä hetkellä sote-uudistuksen toimeenpano sekä työmarkkinoiden tilanne. Komission mukaan tavoitteena on sopeuttaa julkista taloutta vuosittain kohti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitetta 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2016 ja 0,6 prosenttia vuonna 2017. Tähän on tarkoitus päästä hallintouudistuksella, jolla pyritään parantamaan sote-palveluiden kustannustehokkuutta.

Työmarkkinoilla tulisi lisätä paikallista sopimista palkoista sekä poistaa jäykkyyksiä edistäen näin kilpailukykyä ja vientiteollisuusvetoisempaa lähestymistapaa. Palvelualojen kilpailua lisääviä toimia tulisi jatkaa samalla edistäen yrittäjyyttä ja investointeja muun muassa vähentämällä hallinnollista ja sääntelyyn liittyvää rasitetta.

Ehdotus yhteisvakudellisista velkakirjoista julki

Komissio antoi torstaina ehdotuksensa yhteisvakuudellisista velkakirjoista. Esityksellä pyritään poistamaan lainsäädännölliset esteet valtioiden yhteisesti takaamilta joukkolainoilta (sovereign bond-backed securities, SBBS). Näin ollen valtionlainojen vakuudellisia bondeja käsiteltäisiin samalla tavalla kuin jäsenvaltioiden joukkolainoja.

Esityksestä vastaavan komission varapuheenjohtajan Valdis Dombrovskin mukaan SBBS edesauttaa sijoittajia hajauttamaan valtionlainojen portfoliota ja näin ollen vähentämään pankkisektorin riskejä ilman että kyseessä olisi kuitenkaan yhteisvastuu. Tällä hetkellä ongelmana on ollut pankkeihin kertyneet oman maan velkapaperit, jotka kriisitilanteessa lisäävät entisestään maiden ja valtioiden välistä kohtalonyhteyttä.

EU-parlamentti jouduttamassa aikaan sidottujen vinjettien alasajoa

EU-parlamentin liikennevaliokunta TRAN äänesti torstaiaamuna luonnoksesta parlamentin kannaksi tiemaksuista annetun direktiivin uudistamiseksi. Lukuisista komission esittämistä muutoksista yksi nousi ainakin Suomen näkökulmasta ylitse muiden – miten parlamentti tulisi suhtautumaan esitykseen velvoittaa jäsenmaat lakkauttamaan aikaperusteiset niin kutsutut vinjetit viimeistään vuoden 2023 lopussa, minkä jälkeen luvallisia olisivat ainoastaan kuljettuun matkaan perustuvat kilometrimaksut.

Suomalaiset ja ruotsalaiset mepit ovat jättäneet asiasta muutosesityksiä, joiden tavoitteena oli saada vinjeteille 5-10 vuoteen lisäaikaa ehdotettuun takarajaan. Liikennevaliokunta oli kuitenkin jyrkkä ja päätyi lyhentämään 12 jäsenmaassa käytössä olevien vinjettijärjestelmien elinaikaa vielä yhdellä vuodella, ja näin ollen lakkauttamaan ne jo vuoden 2022 lopussa. Vinjettien toivo elää silti vielä, sillä neuvoston puolella ainakin mainitut 12 nykyistä vinjettijäsenmaata eivät kallistu parlamentin kannalle helposti. Lopulliseen päätökseen asiassa on siten vielä matkaa.

Arktisten liikenneväylien kohtalo ratkeaa

Tulevan CEF-rahoitusinstrumentin hankkeet julkaistaan 6.6.2018, joten muutaman viikon päästä tiedämme varmasti, ovatko Suomen ja Ruotsin ajama TEN-T ydinverkkokäytävän (Pohjanmeri – Baltia) jatkaminen Helsingistä Tornioon sekä TEN-T käytävän (Välimeri – Skandinavia) jatkaminen Tukholmasta Haaparantaan komission listalla.

IRU:n pöydillä kompromissiesityksiä ja päästöstandardeja

Tieliikennejärjestö IRU:n työryhmät kokoontuivat tällä viikolla pohtimaan parlamentin liikennevaliokunnan TRANin laatimia ajo- ja lepoaikoihin liittyviä kompromissiesityksiä. IRU:n ympäristötyöryhmän hiillostettavana puolestaan oli juurikin viime viikolla julkaistujen raskaan kaluston CO2 päästöstandardien pääarkkitehti DG Climan edustaja Alexandre Paquot. Standardien tasosta keskustellaan varmasti tulevat kuukaudet.

Digitalisaatio mukana liikenteen murroksessa

Kuinka voidaan parantaa elämänlaatua sekä taloudellisia mahdollisuuksia tulevaisuudessa digitaalisen ja automatisoidun liikenteen avulla? Tätä pohdittiin Digital Europen järjestämässä Smart Mobility- has the revolution stalled?- tilaisuudessa. Selvää on, että digitaaliset ratkaisut tulevat olemaan keskeisessä osassa liikenteen murroksessa.

ETSK vietti 60-vuotisjuhlia täysistunnossa arvovieraiden kanssa

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ETSK juhli 60-vuotista taivaltaan täysistunnon merkeissä keskiviikkona ja torstaina. Euroopan parlamentin suuressa istuntosalissa kokoonnuttiin torstai-aamuna juhlaistuntoon, johon terveisensä peruskirjansa 6.10.1958 allekirjoittamalle neuvoa-antavalle toimielimelle toivat muiden muassa komission puheenjohtaja Jean Claude Juncker, EU-parlamentin varapuhemies Ramon Valcarcel Siso, Eurooppa-neuvoston entinen puheenjohyaja Herman Van Rompuy ja Euroopan unionin alueiden komitean puheenjohtaja Karl-Heinz Lambertz. Muiden onnittelutervehdysten tuojien joukossa puhujakorokkeelle nousi myös Euroopan ammatillisen yhteisjärjestö EAY:n varapääsihteeri, suomalainen Katja Lehto-Komulainen. Myös ETSK:n suomalaistoimijat työskentelevät vahvasti yhdessä kuluttajien, työnantajien, työntekijöiden, maanviljelijöiden sekä paremman Euroopan puolesta.

Komiteaa keskusteluttivat erityisesti EU:n arvonlisäveropaketti, EU:n ja Mercosurin sopimus, ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus, muovistrategia osana kiertotaloutta sekä EU:n tavaramarkkinoiden säädöspaketti. Seuraava täysistuntoon ETSK kokoontuu vielä ennen kesätaukoa heinäkuun 11.-12. päivinä Brysselissä.