”Emme kannata yt-lainsäädännön soveltamisalan laajentamista entistä pienempiin yrityksiin” 

Johtaja Katarina Murron ja oikeustieteen kandidaatti Rauno Vanhasen yhteistoimintalain toimivuutta koskeva selvitys julkaistiin tänään.

Selvityshenkilöt esittävät yt-lainsäädännön kokonaisuudistusta. Yhteistoimintasäännökset, jotka liittyvät henkilöstön vähentämiseen tai lomauttamiseen, siirrettäisiin työsopimuslakiin.

Lisäksi laadittaisiin kokonaan uusi laki, jossa säädettäisiin muista kuin työsuhteen vähentämiseen liittyvistä kysymyksistä kuten vuoropuhelusta, yrityksen toiminnan kehittämisestä ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksista.

– Yhteistoimintalaki yhdistyy nykyisin vahvasti irtisanomiseen, vaikka laissa on kyse paljon muustakin. Siksi on tervetullutta pohtia irtisanomiseen ja lomauttamiseen liittyvän sääntelyn eriyttämistä muusta yhteistoimintaa koskevasta sääntelystä, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula arvioi.

Yt-rajan lasku lisäisi byrokratiaa

Selvityshenkilöt esittävät, että uusia työvoiman vähentämiseen liittyviä työsopimuslain menettelysäännöksiä sovellettaisiin yrityksiin, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työntekijää. Nyt raja on 20 työntekijää. Työnantajalla olisi velvollisuus käydä yhteistoimintaneuvottelut kuitenkin vain silloin, kun vähentäminen tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla koskee vähintään viittä työntekijää tietyn ajanjakson aikana.

Myös uuden erillisen yt-lain soveltamisala olisi 10 työntekijää. Laissa säädettäisiin muun muassa osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen perusperiaatteista. Menettelytavoista voitaisiin sopia työpaikoilla nykyistä laajemmin.

– Emme kannata yt-lainsäädännön soveltamisalan laajentamista entistä pienempiin yrityksiin. Se lisää byrokratiaa, vaikeuttaa johtamista ja lisää hallinnollista taakkaa. Se söisi monen yrityksen kasvuhaluja. Päinvastoin soveltamisrajaa tulisi nostaa vähintään 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin, Mikael Pentikäinen sanoo.

Pienissä yrityksissä hyvät työolot

– Myönteistä on kuitenkin, että tuotannollisiin ja taloudellisiin irtisanomistilanteisiin liittyvä byrokratia vähenisi, kun raskaita ja työnantajalle oikeudellisesti riskialttiita neuvotteluita tarvitsisi käydä vain tilanteissa, joissa vähennetään vähintään viisi työntekijää. Byrokratian vähentäminen ei kuitenkaan edellytä soveltamisalan laajentamista, päinvastoin, Mikael Pentikäinen arvioi.

– Byrokratia vähenee, kun pienet yritykset vapautetaan yt-lainsäädännön velvoitteista. Pienissä yrityksissä on tutkitusti hyvät työolot, vahva luottamus ja tieto kulkee. Hyvä yhteistoiminta on erittäin tärkeää, mutta muotoseikoilla ei pidä kahlita yhdessä tekemistä tiettyyn muottiin, Janne Makkula korostaa.

Muutosturvavelvoitteet pienyrityksille vaikeuttaisi työllistämistä

Selvityshenkilöt ehdottavat vielä, että tuotannollis-taloudelliset irtisanomisperusteet jaettaisiin muutosturvaseuraamusten osalta kahtia. Jos työnantaja irtisanoo työntekijän taloudellisista syistä, sääntely säilyisi nykyisellään. Jos irtisanomisperusteena on tuotannolliset tai uudelleenjärjestelyyn liittyvät syyt, työnantajan muutosturvavelvoitteet olisivat nykyistä laajemmat ja ne koskivat nykyistä pienempiä yrityksiä.

Käytännössä esitys on, että työnantajan tulisi kustannuksellaan tarjota irtisanottavalle työllistymistä edistävää koulutusta tai valmennusta vähintään kahden kuukauden ajan.

– Tämä lisäisi työnantajien kustannuksia ja nostaisi siten työllistämisen kynnystä. Tällaista sääntelyä ei pidä toteuttaa. Lisäksi sääntely aiheuttaisi oikeudellista epävarmuutta, sillä tarkkaa rajanvetoa siitä, milloin kysymyksessä on tuotannollinen, uudelleenjärjestelyyn liittyvä tai taloudellinen irtisanomisperuste, on vaikea tehdä, Makkula toteaa.

Lisätietoja:
toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, p. 040 504 1944, mikael.pentikainen@yrittajat.fi
työmarkkinajohtaja Janne Makkula, Suomen Yrittäjät, p. 040 581 2472, janne.makkula@yrittajat.fi