Euroopan komission varapuheenjohtaja Olli Rehn Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä: Yritystoiminta on Euroopan talouden moottori.

Euroopan komission varapuheenjohtajan Olli Rehnin puhe Suomen Yrittäjien Valtakunnallisten yrittäjäpäivien juhlagaalassa Lappeenrannassa 19.10.2013: Arvoisat juhlavieraat, hyvät naiset ja herrat, Kiitos kutsusta – on ilo ja kunnia osallistua Yrittäjägaalaanne juhlapuhujana. Näin erityisesti siksi, että olen yrittäjäperheen kasvatti. Sukelsin työelämään ja yrittämiseen isäni varaosa- ja autoalan yrityksessä Mikkelissä, ja olen edelleen kova yrittämään. Suomen kielessä jo itse sana kertoo mistä yrittäjyydessä on kyse. Se on itsensä likoon laittamista ja peräänantamattomuutta. Yrittäminen millä tahansa alalla on ainoa tie menestykseen ― ei sen tae, mutta varmasti sen edellytys. Ilman yrittämistä ei menestyksestä kannata haaveilla. Yritystoiminta on Euroopan talouden moottori. Pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät eniten ja suurin osa uusista työpaikoista syntyy niissä. Varaosamyyjän poikana muistutan silti, että moottorin kovat tehotkaan ei riitä, jos koneen muut osat rapistuvat. Yhteiskunnan muiden rakenteiden on oltava kunnossa, jotta yrittäjyyden moottorista saadaan kaikki irti. Vain siten voimme luoda talouden kasvulle ja uusille työpaikoille mahdollisuuksia. Me poliittiset päättäjät luomme vain mahdollisuuksia. Te luotte työpaikkoja yrityksissänne. Syvän kriisin jälkeen tarvitsemme kipeästi kasvua. Kriisin taustalla oli monta tekijää. Se alkoi Atlantin takaa finanssikriisinä, laajeni globaaliksi ja muuttui Euroopan velkakriisiksi. Taustalla on ollut koko läntisen maailman liiallinen velkaantuminen, sekä julkinen että yksityinen. Kriisin voittamiseksi olemme joutuneet sammuttamaan eri maiden pensaspaloja ennen kuin ne leviävät eurooppalaisiksi metsäpaloiksi. Samaan aikaan olemme joutuneet rakentamaan uudelleen koko euroalueen arkkitehtuuria, jotta yhteisvaluuttamme kestää tuulet ja tuiskut ja luo perustaa kestävälle kasvulle ja paremmalle työllisyydelle. Näiden toimien ansiosta luottamus Eurooppaan on palaamassa. Vaikka elpyminen on vielä numeroiden valossa vaatimatonta, se on aiempaa terveemmällä pohjalla: euroalueen vienti ja teollisuustuotanto kasvaa, kuluttajien ja investoijien luottamus on vahvistunut. Espanja ja Irlanti ovat päässeet elpymisen syrjään kiinni ja päättävät lainaohjelmansa vuoden lopussa. Euroopan kasvu jää tänä vuonna vielä vaatimattomaksi, mutta ensi vuonna kasvun ennustetaan vahvistuvan. Työllisyyskin alkaa pikku hiljaa kohentua. On kuitenkin liian aikaista riemuita. Riskit ovat edelleen suuret. Erityisesti poliittinen epävarmuus sekä uudistusinnon laantuminen voivat aiheuttaa mutkia matkaan. Viestimme ei ole jäänyt epäselväksi: jäsenmaissa tarvitaan kasvua vauhdittavia rakenteellisia uudistuksia, kilpailukykyä on parannettava ja julkisten talouksien tasapainottamista on jatkettava. Näihin kasvutalkoisiin tarvitaan laajaa vastuuntuntoa ja yhteiskunnallista sitoutumista. Se on ollut Suomenkin voima. Toivon, että löydämme yhteisen sävelen kansallisten kasvutalkoiden käynnistämiseen. Mitä Euroopan unioni puolestaan voi tehdä ja tekee? Voimme myötävaikuttaa moneen asiaan. Yritysten toimintaedellytyksiä voidaan parantaa kehittämällä EU:n sisämarkkinoita. Vastaavasti monissa asioissa sovellettakoon läheisyysperiaatetta. Jokaisesta yksityiskohdasta ei silti tarvitse säätää EU-tasolla, kampaajien korkokengistä mansikan ympärysmittaan. Unionin tasolla on kuitenkin päätettävä suurista linjoista, joilla erityisesti sisämarkkinoita tehostetaan. Yritysten toimintaedellytysten kannalta yhteinen lainsäädäntö on parempi kuin 28 erilaista. Sisämarkkinoiden avaaminen edelleen mahdollistaa uusia kasvun lähteitä ― erityisesti digitaalisissa palveluissa ja palvelumarkkinoilla. Mutta miksi toimivat sisämarkkinat sitten on niin tärkeä asia erityisesti meille suomalaisille? Ne ovat tuottaneet mittavaa vaurautta Suomelle. Kaltaisellemme vientivetoiselle pienelle taloudelle sisämarkkinat ovat moninkertaistaneet mahdollisten asiakkaiden määrän. Mutta tavaroiden, palvelujen, henkilöiden ja pääoman vapaa liikkuvuus ei aina toimi esteittä. Vaikeuksia aiheuttavat erityisesti erilaiset hallinnolliset ja verotukselliset käytännöt. Pyrkimällä parempaan sääntelyyn sisämarkkinoilla voimme vauhdittaa yrittämisen mahdollisuuksia ja tukea työpaikkojen luomista. Varsinkin pk-yritykset hyötyvät jo nyt toimista, joita on toteutettu viime aikoina EU-tasolla niiden hallinnollisen taakan keventämiseksi. Näitä ovat esimerkiksi sähköisen laskutuksen edistäminen alv-asioissa, samoin kuin poikkeukset ja erityisjärjestelyt kirjanpitoa, sähkölaiteromua ja EU:n kauppatilastoja koskeviin vaatimuksiin. Näitä eurooppalaisia byrokratiatalkoita on syytä jatkaa päättäväisesti. Hyvät naiset ja herrat, EU:n toiminnan kantavana juonteena on avittaa sekä yritysten, työntekijöiden että kansakuntien kykyä sopeutua maailmantalouden murrokseen. Sitä leimaa erityisesti Kiinan ja muiden kehittyvien talouksien nousu. Vallitsevalla trendillä Kiinan kansantuote ohittaisi EU:n viimeistään ensi vuosikymmenen alkupuolella. Suomessa tämä murros näkyy sekä suurten yritysten toiminnassa että pienempien alihankkijoiden toimintaedellytyksissä. Merkittäviä eroja on näiden erilaisten yritysten kyvyssä sopeutua muutoksiin. Taloudessa mikään ei ole yhtä pysyvää kuin muutos, mutta muutosten edessä yhteiskunnalle parasta on mahdollisimman kivuton sopeutuminen. EU edistää yritysten sopeutumista parantamalla niiden rahoituksen saatavuutta. Kriisin seurauksena yrityksille on ollut hankalaa varmistaa tarvittava rahoitus. Etenkin pk-yritykset ovat olleet vaikeuksissa. Yrittäjinä tiedätte, että rahoituksen saatavuus on yrityksen toiminnan edellytys. Liian monet pankit ovat kuristaneet lainoitusta tiukennettuihin vakavaraisuusvaatimuksiin vedoten. Meidän on löydettävä kultainen keskitie pankkien vakauden ja talouskasvun rahoittamisen välillä. Teemme työtä sekä pankkisektorin vakauttamiseksi kestävällä tavalla että uusien rahoitusmahdollisuuksien edistämiseksi. Euroopan investointipankin rooli on erityisen tärkeä juuri nyt, kun rahoitusta investoinneille on monella Euroopan nurkalla tavallista vaikeampi saada yksityisistä pankeista. Sen vuoksi EU-maat korottivat EIP:n pääomaa yhteensä kolmellakymmenellä miljardilla jonka seurauksena pankin lainoituskapasiteetti on kasvanut merkittävästi. Uusia lainoja pyritään kanavoimaan erityisesti pk-yrityksille. Muun muassa Suomessa tämä näkyy Nordean, Aktian ja Pohjolan kautta kanavoitavina pk-yrityslainoina, yli 150 miljoonan euron edestä. On odotettavissa, että EIP:n pääomakorotuksella on talouskasvua piristävä vaikutus useassa EU:n jäsenmaassa, myös Suomessa. Myös muita rahoituskeinoja on kehitettävä, kuten yritysten joukkovelkakirjoja. Vaikka pienimmät yritykset eivät voikaan laskea liikkeelle joukkovelkakirjoja, hyötyvät ne välillisesti riskien hajauttamisesta ja rahoituslähteiden monipuolistamisesta. Seuraava EU-budjetti sisältää uusia rahoituskanavia yrityksille. Nykyisten aluekehitystukien lisäksi haettavissa on pian EU-tukea pk-yritysohjelman tai tutkimusohjelman kautta. Yritysten on osattava hyödyntää näitä mahdollisuuksia. Siinä työssä yrittäjäjärjestöillä on tärkeä rooli. Maailmalta löytyy myös uusia mahdollisuuksia. EU neuvottelee parhaillaan monesta vapaakauppasopimuksesta, josta sopimus Yhdysvaltojen kanssa on sekä taloudellisesti että poliittisesti merkittävin. Suomi on avoin, viennistä riippuvainen talous, jolla on paljon voitettavaa vapaan kaupan edistämisessä. Ilman EU:ta Suomen asema neuvottelupöydässä olisi ollut huomattavasti heikompi ― jos neuvottelupöytään olisi ollut edes pääsyä. Kasvun eväitä meille suomalaisille löytyy myös lähempää. Täällä Kaakkois-Suomessa Venäjän läheisyys on jo pidemmän aikaa luonut uusia mahdollisuuksia sekä tuonut työtä ja toimeentuloa. Mahdollinen EU:n ja Venäjän välinen viisumivapaus loisi näitä vielä lisää. Alkusyksystä julkaistun Itä-Suomen yliopiston tekemän selvityksen mukaan venäläisten rahankäyttö Suomessa vähintään kolminkertaistuisi viisumivapauden myötä. Viisumivapaus toisi Suomeen yli 12 000 uutta työpaikkaa kaupan ja matkailupalveluiden yrityksille. Sen toteutuminen on kiinni kummastakin osapuolesta, EU:sta ja Venäjästä. Yhtäkaikki paljon kaipaamamme kasvu ei synny Brysselistä käskemällä, vaan tekijänsä vapauttamalla. Ilman sitä mahdollistavia ratkaisuja kasvun moottori ei pääse käyntiin tai jatkaa yskimistään. Hyvät naiset ja herrat, arvoisat juhlavieraat, Tavoitteenamme on vakaa, kilpailukykyinen ja luotettava Eurooppa, jossa yritykset kukoistavat ja mahdollistavat hyvinvoinnin. Siihen on vielä matkaa, mutta kuten sanottu, menestystä ei tule yrittämättä. Silloin on analyysin oltava kohdallaan. Jo vuosikymmeniä sitten puhuttiin siirtymästä jälkiteolliseen yhteiskuntaan. Se johtaa mielestäni ajattelua pahasti harhaan. Nykyaikainen yhteiskunta on sekä teollisuus- että palveluyhteiskunta, jossa näiden toimintojen raja hämärtyy ja molemmat tarvitsevat toisiaan – ja molempia pitää kehittää. Viime kädessä nyky-yhteiskunta on kuitenkin osaamisen ja yrittämisen yhteiskunta, jossa leipä lähtee näistä kahdesta tuotannontekijästä, osaamisesta ja yrittäjyydestä, ja jossa etenkin yrittäminen ja työn tekemisen kannustaminen tulee olla kunnossa. Sellainen yhteiskunta muodostuu tietenkin osaavista yrittäjistä, joiden parasta A-ryhmää Suomen yrittäjät edustavat. Näillä sanoilla toivotan kaikille teille antoisaa Yrittäjägaalaa ― ja ennen muuta menestystä yrittämiseen niin kotikentällä, Euroopan sisämarkkinoilla kuin maailman turuillakin. Kiitos.