Hyvinvointi syntyy työtä tekemällä

Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Mikko Simolinnan mielestä keskeiseksi yritystalouden kysymykseksi on nousemassa alkaneessa vaalikeskustelussa miten yritysten tarpeellinen kasvuvauhti pystytään säilyttämään. Vain riittävä kasvu takaa hyvinvoinnin kehittämisen.

Vaikka Suomi on kuulunut globalisaation voittajiin, olemme pystyneet hyödyntämään osaamistamme, vahvuuksiamme ja saaneet siten hyvän osan voimakkaasti kasvavilla markkinoilla, kuten Aasiassa, niin epävarmuus on olemassa.

– Menneisyyden onnistumiset eivät takaa tulevaisuuden menestystä. Olemme entistä kovemman haasteen edessä pyrkiessämme säilyttämään työpaikat ja pitääksemme yritykset ja kansantalouden kilpailukykyisenä, Simolinna sanoi puhuessaan lauantaina Keski-Suomen Yrittäjäjuhlassa Jyväskylässä.

Suomalaisen yhteiskunnan rakenteita on Simolinnan mielestä muutettava kyetäksemme vastaamaan tarkoittamiimme haasteisiin. Tarvitsemme uuden työmarkkinamallin, jossa kannustetaan parhaiden käytäntöjen löytämiseen työpaikoilla ja joka huolehtii myös työntekijöiden sopimuksellisesta turvasta.

– Olisiko niin, että eväitä uuden työmarkkinamallin kehittämiselle alkaa syntyä, Simolinna kysyi.

Yrittäjät ovat tehneet selkeät tavoitteet alkavalle vaalikaudelle. Yrittäjät haluavat, että tulevaan hallitusohjelmaan kirjataan vaatimuksemme parantaa yrittäjyyden olosuhteita. Verotus pitää tehdä niin kannustavaksi, että yrittäjät voivat tehdä pitkäjänteisesti työtä Suomen hyväksi. Tuottavuutta on parannettava, osaaminen nostettava arvoonsa ja kuntapalveluita ryhdytään kilpailuttamaan kuntalaisten parhaaksi.

– Olemme ilmaisseet huolemme verotuksen kehittämissuunnitelmista, Simolinna korosti.
Yrittäjät ovat korostaneet nykyisen osinkoverotuksen säilyttämisen tarpeellisuutta ja sitä, että verojen kiristyksiin ei ole nyt syytä.

Yrittäjien mielestä Martti Hetemäen työryhmän ehdotukset ovat epäonnistuneita siitä huolimatta, että niissä on myös eräitä hyviä linjauksia, kuten ansiotuloverotuksen keventäminen ja yhteisöverokannan alentaminen. Verotuksen painopistettä on tarkoitus siirtää työn verottamisesta kulutuksen verottamiseen.

– Kaikilla asioilla on kääntöpuolensa, niin arvonlisäveron nostollakin. Se merkinnee mm. partureiden ja kampaamojen työmahdollisuuksien heikkenemistä, Simolinna valotti.

Listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotukseen kaavaillut muutokset ovat yrittäjien huolena. Hetemäen työryhmä haluaisi ottaa käyttöön osinkoja määriteltäessä normaalituottokäsitteen. Tätä yrittäjät eivät hyväksy, sillä se pudottaisi yhteen kertaan verotettujen osinkojen jakomahdollisuudet olemattomaksi. Työllistävät yritykset tarvitsevat vahvat kannustimet ja vahvat taseet.

– Kysymme miksi hyvää osinkoverojärjestelmää pitäisi nyt muuttaa?

Mikko Simolinna sanoi puheessaan, että yli 90 % suomalaisista yrityksistä on pieniä alle kymmenen työntekijän mikroyrityksiä. Keskimääräinen vuositulo yrittäjillä on alle 40 000 euroa ja veroprosentti lakisääteiset vakuutusmaksut mukaan lukien 33,5 %. Yrittäjien tuloista verotetaan ansiotulona mittaluokkana 75 % ja pääomatulona 25 %. Yrittäjien veroaste vastaa kokonaisuutena keskituloisen palkansaajan veroa.

Puheenjohtaja Mikko Simolinna selvensi, että yrittäjät haluavat laittaa harmaan talouden kuriin. Harmaan talouden toimijat vääristävät kilpailua ja hankaloittavat rehellisten yritysten toimintaa. Vaikka harmaan talouden määrälliset arviot vaihtelevat arviointitasosta, harmaan talouden kielteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia voi luonnehtia huomattaviksi.

– Osaltaan harmaan talouden torjumiseksi otettiin käyttöön myös kotitalousvähennys vuonna 2001. Se on toiminut oikeanlaisena kannustimena avoimeen talouteen ja lisännyt kiistatta tuloja, jotka olisivat muutoin jääneet harmaan talouden piiriin, Simolinna arvioi.

Arvonlisäverotuksen käännetty verovelvollisuus on tulossa voimaan huhtikuussa. Yrittäjät pelkäävät uutta byrokratiaa ja kustannuksia, joita uuden järjestelmän soveltaminen merkitsee. Harmaan talouden torjunnassa onkin tärkeää, että torjuntatoimet ovat oikeita ja sellaisia, että ne eivät aiheuta kohtuutonta haittaa pelisääntöjä noudattaville yrityksille.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Mikko Simolinna, Suomen Yrittäjät, p 050 572 0449