Kasvukannustin pienyrityksille, kannusteita investointeihin, työntöä työllistämiseen

Hallitus kokoontuu 24.–25.3. päättämään valtiontalouden kehyksistä vuosille 2015–2018. Suomen Yrittäjillä on riiheen kolme esitystä:

1. Kasvukannustin elinkeinonharjoittajille ja henkilöyhtiöille

Suomen Yrittäjät esittää elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotukseen 5 prosentin yrittäjävähennystä. Pienyrittäjien tulosta verotettaisiin tällöin 95 prosenttia. Vähennys merkitsisi maltillista, noin kahden prosenttiyksikön kevennystä pienyritysten verotukseen. Se auttaisi tuhansien uusien työpaikkojen luomisessa. Elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotus seuraisi näin osakeyhtiöiden verotuksen kehittymistä.

– Vaikka verotuksessa on kiristämispaineita, muutos kannattaisi tehdä, koska se parantaisi pienyrittäjien mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja ja kasvattaa yrityksiään, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo.

Suomen Yrittäjät esittää, että hallitus käynnistää yrittäjävähennystä koskevan muutoksen valmistelun siten, että sitä voitaisiin soveltaa vuoden 2015 alusta lukien. Muutoksen kustannus olisi noin sata miljoonaa euroa.

Miksi näin?

Hallitus on harjoittanut kasvuun kannustavaa veropolitiikkaa ja toteuttanut merkittävän yhteisö- ja osinkoverouudistuksen. Muutokset koskevat vain osakeyhtiöitä ja suosivat erityisesti suurehkoja yrityksiä ja suurehkojen osinkojen saajia. Elinkeinonharjoittajat ja henkilöyhtiöt – noin 130 000 yritystä, puolet yrittäjistä – jäivät muutosten ulkopuolelle. Ne ovat leimallisesti pieniä yrityksiä.

Työpaikkojen vuoksi

Työllisyyden ja kasvun kannalta on tärkeää, että hallitus huomioi tasapuolisesti eri yrittäjyyden muotoja ja ottaa huomioon toiminnassaan näkyvästi myös pienimmät yritykset. Talouden rakennemuutos on siirtänyt työllistämisen vastuun pienille ja keskisuurille yrityksille. Alle 10 henkilön yritykset ovat lisänneet työvoimaansa 2000-luvulla kaikkein eniten eli noin 45 000 työntekijällä, ja työpaikkoja syntyy edelleen juuri niihin. Sama trendi jatkunee. Siksi myös pienimmät, työllisyyttä hyvin hoitaneet yritykset pitää ottaa huomioon, kun kehitetään kannustavaa verotusta.

Tarkempaa tietoa pienyritysten verotuksesta

Tilastollisesti verotus voi olla pienyritysten tyypillisillä tulotasoilla kevyempää kuin osakeyhtiöiden kokonaisverotus. Pienyritysmuodoissa ei kuitenkaan voi jättää tulosta yritykseen alemmalla verokannalla ja näin investoida varoja uudelleen kevyemmällä verolla. Tämä on merkittävä rakenteellinen ero osakeyhtiöihin nähden.

Pienyritysten verotuksessa määritellään sen sijaan ns. jaettava yritystulo, joka jaetaan kaavamaisesti yrittäjän ansio- ja pääomatuloiksi. Elinkeinonharjoittaja voi kieltäytyä pääomatulona verottamisesta, kun se on ansioverotusta ankarampaa. Henkilöyhtiöiden osakkaat voivat vastaavissa tilanteissa nostaa korvauksensa palkkana. Pääomaveron nosto onkin johtanut siihen, että etenkin pienituloisimmat yrittäjät usein riskistä huolimatta valitsevat verotuksessaan ansioverotuksen. Tästä seuraa, että pienituloisimmat yrittäjät eivät saa verokannustinta kantamastaan yrittäjäriskistä. Se ei kannusta yrittäjyyteen eikä luomaan työpaikkoja muille.

Nykytila ajaa muuttamaan pienyrityksiä osakeyhtiöiksi

Tehdyt muutokset ajavat muuttamaan pienyrityksiä osakeyhtiöiksi, ellei verotuksen tasapuolisesta kehittämisestä huolehdita. Se olisi vahingollista ajatellen koko yrittäjävetoista pienyritystoimintaa mukaan lukien uudet, aloittavat yritykset, joiden tulisi voida harjoittaa toimintaa joustavasti myös nykyisissä pienyritysmuodoissa.

2. Työn kysyntää vahvistettava

Talouskasvuun tarvitaan parempaa työn tuottavuutta ja suurempaa työpanosta. Siksi pitää päättää työurien pidentämisestä ja eläkejärjestelmän uudistamisesta.

Työvoiman tarjonnan lisääminen ei kuitenkaan yksin johda työpanoksen määrän kasvuun. Siihen tarvitaan työpaikkoja. Palkkoja ja työehtoja koskeva sääntely estää työpanoksen hinnan muodostumista markkinaehtoisesti. Jos työehtosopimuksen mukainen palkkataso on enemmän kuin yritys pystyy maksamaan, uusia työpaikkoja ei synny. Jotta uusia työpaikkoja syntyisi, pitää lisätä työmarkkinoiden joustavuutta palkanmuodostuksessa ja kohtuullistaa työllistämisen riskiä.

Kun talous on kunnossa, syntyy työpaikkoja ja sitä kautta palkka- ja verotuloja. Niillä kestävyysvaje saadaan pienennetyksi.

3. Investoinnit turvattava – valtiontaloutta tasapainotettava säästöillä

Talouskasvun vaatimien investointien turvaamiseksi on tärkeää, että hallitus tekee tarvittavat säästöpäätökset kehysriihessä ja panee ne täytäntöön. Säästöt tulee ajoittaa niin, että ne vaurioittavat mahdollisimman vähän lyhyen aikavälin talouskasvua. Ne pitäisi jaksottaa vuosille 2015–2017 siten, että ne toteutetaan mahdollisimman etupainotteisesti.

Talouskasvun vaatimien investointien turvaamiseksi tehtävät lisäsopeutustoimet, noin 3 miljardia euroa, tulee tehdä leikkaamalla valtion omia menoja. Veronkorotuksia ei tule tehdä, koska korotukset vahingoittaisivat kasvua ja työllisyyttä.

Miksi näin?

Vahva luottamus talouden keskeisiin toimijoihin ja niiden toimintakykyyn antaa uskallusta investoida Suomeen. Keskeinen tekijä kokonaisuudessa on julkinen talous ja sen kyky selvitä lyhyen ja pidemmän aikavälin velvoitteista. Julkinen talous ei voi perustua pysyvästi velkaantumiseen, joten on perusteltua pyrkiä tasapainottamaan valtiontaloutta ja kääntää valtiontalouden velka laskuun suhteessa kokonaistuotantoon. Se ei kuitenkaan onnistu ilman talouskasvua.

Jos julkista taloutta ei tasapainoteta uskottavasti menoja supistamalla, kannusteet investoida Suomeen heikkenevät merkittävästi.

Ei veronkorotuksille

Verojen korotukseen ei hallitusohjelmankaan näkökulmasta ole merkittävää tilaa, sillä hallitusohjelman periaate sopeutustoimien jakaantumisesta puoliksi veronkorotusten ja menoleikkausten välillä johtaa sopeutustoimien toteuttamiseen jatkossa painotetusti säästöinä. Kuntien valtionosuuksien leikkaukset ovat johtaneet myös kuntaverojen korotuksiin, jolloin tasapainotuksesta vain noin neljäsosan voi arvioida olevan aitoja leikkauksia.

Hallituskauden säästöjen arvioidaan nousevan 2,3 miljardiin euroon, mistä kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien leikkaukset kattavat 1,4 miljardia euroa. Tähän mennessä, vuosina 2012–2014, kuntien valtionosuuksia on leikattu miljardilla eurolla, ja kunnat ovat kiristäneet verotustaan noin 550 miljoonalla eurolla.