Kriisituki on välttämätön, tarve miljardiluokkaa 

Elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoi torstaina yritysten toimialariippumattomasta kustannustuesta. Sillä on tarkoitus tukea toimialasta riippumatta yrityksiä, joihin koronakriisi on lujimmin iskenyt.

– Yleiselle kriisituelle on valtava tarve. Lähes kymmenen prosenttia yrityksistä on menettänyt koko myyntinsä ja lähes 30 prosenttia vähintään puolet. Moni yritys on syvässä ahdingossa. Kriisituki tuo näille yrityksille helpotusta, Pentikäinen sanoo.

Yrittäjät on arvioinut kriisin alusta lähtien, että suoraa tukea tarvitaan viitisen miljardia. Toistaiseksi hallitus on päättänyt noin kahden miljardin euron suorista tuista. Tuleva kustannustuki on tähän merkittävä lisä.

– Tarve on miljardiluokkaa. Tuen määrä pitää suhteuttaa yritysten liikevaihtoon ja koronan aiheuttamiin menetyksiin. Kustannustuen voimassaoloa pitää jatkaa, jos kriisi jatkuu tai pahenee. On kansakunnan etu, että tuen annostus on riittävä ja ajoitus oikea, Pentikäinen sanoo.

Lintilä kertoi, että tuki on nyt suunniteltu kahden kuukauden mittaiseksi, mutta se voidaan ottaa tarvittaessa uudelleen käyttöön.

Kustannustukea on ajateltu myös yksinyrittäjille, jos liikevaihtoa on riittävästi.

– Tämä on oikein. Yrityksiä pitää kohdella yhdenvertaisesti riippumatta toimialasta, yrityskoosta tai yritysmuodosta, Pentikäinen toteaa.

Yrittäjät muistuttaa, että yritystukia ei tarvita vain yritysten ja yrittäjien vuoksi.

– Yritystukia tarvitaan, jotta meillä on vahva yrityskanta myös kriisin jälkeen. Ilman yrityksiä ei ole työtä eikä kasvua. Yritysten tukeminen on suomalaisen hyvinvointimallin pelastamista, Pentikäinen muistuttaa.

Kriteerit saatava reiluiksi

Yritysten kustannustuen kriteerit ja laskentatapa jäävät vielä jatkovalmisteluun.

– Hahmoteltu malli on hyvä, mutta ongelmat ovat usein yksityiskohdissa. On tärkeä katsoa, että kustannustuen kriteerit ja laskentamallit ovat reilut, pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo.

– Olennaista on, että vertailuajankohdan valinta tuen laskemiselle on joustava. Näin vältytään turhalta säätämiseltä, hän kommentoi.

Business Finlandin ja Ely-keskusten kautta jaossa olevat tuet on tarkoitus jakaa nyt voimassa olevien kriteereiden mukaan.

– Tämä on oikea päätös. Jos kriteereitä olisi muutettu kesken kaiken, se olisi hidastanut päätöksiä ja luonut hämminkiä. Nyt on tärkeä saada päätöksiä nopeasti ja varata riittävästi budjettiresursseja. Kun päätökset on tehty, Business Finland ja Ely-keskukset on syytä ohjata tekemään varsinaista tehtäväänsä, Kuismanen toteaa.

– Business Finland tarvitaan tukemaan innovaatioita ja kansainvälistymistä. Se on tärkeää elvytyspolitiikkaa. Sitten myös yksinyrittäjät pääsevät hakemaan kehittämistukia, kun Business Finlandin toiminta normalisoituu.

Kriisin voittamiseksi tarvitaan laaja työkalupakki

Koronakriisin takia rakennettu tuki- ja rahoituskokonaisuus alkaa olla eduskunnassa olevan ravintolatuen ja yritysten kustannustuen jälkeen valmis.

– Tarjolla on paljon erilaisia välineitä yritysten auttamiseen. Kriisin voittamiseksi tarvitaan laaja työkalupakki. Monelle suorat tuet ovat välttämättömiä. Monelle taas pankkien ja Finnveran kautta saatu lainarahoitus on olennainen, Kuismanen sanoo.

– Yritysten kannattaa hyödyntää tarjolla olevia välineitä mahdollisimman laajalti. Niitä on tehty yritysten auttamiseksi ja pelastamiseksi syvän kriisin yli, hän kannustaa.

Lisätietoja:
toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, p. 040 504 1944, mikael.pentikainen @ yrittajat.fi
pääekonomisti Mika Kuismanen, Suomen Yrittäjät, p. 0503560705, mika.kuismanen @ yrittajat.fi