Kuntien elinkeinopolitiikassa pientä edistymistä – Alavudelle maan parhaat arviot, Vantaa isojen kaupunkien ykkönen

Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan mittaristo osoittaa, että kuntien elinkeinopolitiikassa on menty eteenpäin. Yrittäjät ovat aiempaa tyytyväisempiä kuntien harjoittamaan elinkeinopolitiikkaan. Mittaristokyselyn tulokset ovat parantuneet jokaisella kolmella mittauskerralla. Ensimmäisellä mittauskerralla vuonna 2004 koko maan kuntien pistekeskiarvo oli 45, vuonna 2006 se oli 46 ja nyt pistekeskiarvo on 48 asteikolla nollasta sataan.

Keskusteluyhteys yrittäjien ja kuntien välillä toimii, sillä yrittäjät arvioivat yhteistyön sujuvan hyvin.

– On hyvä, että yleinen elinkeinopolitiikka saa yrittäjiltä myönteisen arvion. Avoin keskusteluyhteys on edellytys sille, että asiakysymyksissä päästään parempiin tuloksiin, Suomen Yrittäjien järjestöjohtaja Kari Hiltunen korostaa.

Eniten kritiikkiä päätöksenteon yrityslähtöisyydestä ja hankintaosaamisesta

Yrittäjät arvostelevat kuntien päätöksentekoa yrityslähtöisyyden puuttumisesta. Kuntien katsotaan selvittävän päätösten vaikutuksia yrityksiin huonosti. Toinen voimakkaan kritiikin kohde on kuntien hankintaosaaminen.

– Huolestuttavaa on, että yrittäjiltä tulee eniten kritiikkiä niistä asioista, jotka he nimeävät elinkeinopolitiikan tärkeimmiksi lohkoiksi. Yhteistyön keskeisillä alueilla, päätöksenteon yrityslähtöisyydessä ja kuntien hankinnoissa, on eniten kehitettävää, Kari Hiltunen arvioi.

Valtakunnan TOP 10 – Alavus elinkeinopolitiikan ykkönen valtakunnassa

Kymmenen parasta kuntaa olivat:

•	Alavus (Etelä-Pohjanmaa)	83 pistettä
•	Töysä (Etelä-Pohjanmaa)	79 pistettä
•	Uusikaupunki (Varsinais-Suomi)	78 pistettä
•	Kontiolahti (Pohjois-Karjala)	76 pistettä
•	Muurame (Keski-Suomi)	75 pistettä
•	Humppila (Kanta-Häme)	73 pistettä
•	Kauniainen (Pääkaupunkiseutu)	73 pistettä
•	Ranua (Lappi)	73 pistettä
•	Sotkamo (Kainuu)	73 pistettä
•	Lempäälä (Pirkanmaa)	70 pistettä

Alavuden kaupungin saamat erinomaiset arviot osoittavat, että kaupungin harjoittama elinkeinopolitiikka kykenee vastaamaan yritystoiminnan muuttuviin tarpeisiin, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Anne Katajamäki sanoo.

– Kaupungissa ymmärretään säännöllisen vuorovaikutuksen hyödyt. Tieto kulkee jo valmisteluvaiheessa, kun kaupungin johto ja yrittäjät kokoontuvat kuukausittain käymään läpi kaupungin suunnitelmia ja yrittäjien odotuksia. Yrittäjäjärjestö Alavuden Yrittäjät on ottanut aktiivisen roolin yrittäjyyskasvatuksessa. Tämä yritysten ja oppilaitosten välinen hyvä yhteistyö näkyy kyselyn tuloksissa, Katajamäki sanoo.

10 suurimman kaupungin pisteet – Vantaa isojen kaupunkien paras

Kymmenen suurimman kaupungin saamat pisteet olivat:

•	Vantaa (Pääkaupunkiseutu)	65 pistettä
•	Oulu (Pohjois-Pohjanmaa)	61 pistettä
•	Espoo (Pääkaupunkiseutu)	53 pistettä
•	Jyväskylä (Keski-Suomi)	48 pistettä
•	Helsinki (Helsinki)	47 pistettä
•	Kuopio (Pohjois-Savo)	46 pistettä
•	Tampere (Pirkanmaa)	46 pistettä
•	Lahti (Päijät-Häme)	45 pistettä
•	Pori (Satakunta)	45 pistettä
•	Turku (Varsinais-Suomi)	40 pistettä

Vantaa nousi kyselyssä suurten kaupunkien joukossa valtakunnan ykköseksi. Sen saamat arviot yrittäjiltä olivat myös selkeästi parantuneet verrattuna kahden vuoden takaisiin tuloksiin. Perusteita Vantaan menestymiseen löytyy runsaasti, sillä Vantaan kaupunki on harjoittanut hyvin avointa politiikkaa asioiden valmisteluissa, Vantaan Yrittäjien toimitusjohtaja Juha Häkkinen sanoo.

– Yrittäjät ovat päässeet jo varhaisessa vaiheessa esittämään omat näkemyksensä Vantaan kaupungin elinkeinopolitiikan suunnasta ja luonteva keskusteluyhteys kaupungin ja yrittäjien välillä on toiminut monissa asioissa, toteaa toimitusjohtaja Häkkinen.

10 huonointa kuntaa kaukana muista

Huonoimmat arviot saaneet kunnat ovat muista kauttaaltaan jäljessä. Huonoimmat tulokset ovat 20 pisteen luokkaa, eli kaukana maan keskiarvosta.

– Mittariston ideana on osoittaa kehittämiskohteita ja kannustaa kuntia ja yrittäjiä yhteistyöhön. Huonoimpia kuntia ei julkisteta, mutta paikalliset yrittäjäyhdistykset käyvät tulokset läpi näiden kuntien edustajien kanssa. Synnytämme luovaa jännitettä osoittamatta kuntia syyttävällä sormella, Kari Hiltunen kuvailee.

Taustaa

Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan mittaristokyselyssä vastaajina oli 1860 yrittäjäyhdistysten hallituksissa toimivaa yrittäjää ja yrittäjävaltuutettua. Riittävästi vastauksia paikallisia raportteja varten saatiin 239 kunnasta.

Pienten ja keskikokoisten yritysten vaikutus kuntatalouksille ja työllisyydelle on tärkeä. Pk-yritysten osuus kaikista yrityksistä on 99,8 prosenttia ja pk-yritysten osuus koko yksityisen sektorin työvoimasta on 62 prosenttia.

Lisätietoja:
järjestöjohtaja Kari Hiltunen, p. (09) 2292 2920, 0500 604 090
johtaja Antti Neimala
ekonomisti Harri Hietala, p. (09) 2292 2845, 0500 789 906