Kysely nollatuntisopimuksista: Kansalaisaloitteen hyväksyminen vähentäisi työsuhteisen työn määrää

Jos työsopimuksen viikkotuntimääräksi säädettäisiin lailla vähintään 18 tuntia, kuten eduskunnan käsittelyssä oleva kansalaisaloite ehdottaa, kokoaikatyön määrä ei kasvaisi. Sen sijaan yrittäjät pidentäisivät omaa työpäiväänsä tai lisäisivät muiden kuin nollatuntilaisten työaikaa. Myös vuokratyön käyttö lisääntyisi. Asia käy ilmi Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjilleen tekemästä kyselystä.

Eduskunnan käsittelyssä on kansalaisaloite, joka vaatii lailla säädettäväksi, että työajan pitäisi olla vähintään 18 tuntia viikossa, ellei työntekijä erikseen kirjallisesti toivo muuta.

Suomen Yrittäjät teki maaliskuussa 2016 jäsenilleen kyselyn kansalaisaloitteen ehdottaman lakimuutoksen vaikutuksista. Kyselyyn vastasi 665 työnantajayrittäjää.

Nollatyösopimuksia alle kolmanneksella kyselyyn vastanneista yrityksistä

• Hieman alle kolmanneksella vastaajista oli kyselyhetkellä työntekijöitä niin sanotulla nollatyösopimuksella. Tuolloin ei ole sovittu tietystä säännöllisestä työajasta vaan siitä, että töitä tehdään sen mukaan kuin tarvetta on.
• Alle 10 työntekijää työllistävissä yrityksissä nollatyösopimukset olivat käytössä hieman harvemmin kuin suuremmissa yrityksissä.
• Nollatyösopimukset olivat yleisimpiä palvelualoilla (37,5 %) ja kaupan alalla (33,3 %). Vähiten niitä käytettiin rakennustoiminnassa (22,7 %).

Vaikutukset työaikaan – yrittäjän työmäärä kasvaisi erityisesti mikroyrityksissä

• Jos työajan vähimmäistuntimääräksi säädettäisiin 18 tuntia viikossa, lähes puolet kyselyyn vastanneista nollatuntisopimuksella työllistävistä yrittäjistä tekisi itse enemmän töitä.
• 24,3 prosenttia nollatuntityösopimuksia käyttävistä yrittäjistä lisäisi muiden työntekijöiden kuin nollatyösopimuslaisten työaikaa.
• 22 prosenttia nollatuntisopimuksilla työtä tarjoavista vastaajista lisäisi vuokratyön käyttöä ja 18,4 prosenttia alihankintaa.
• Vain kahdeksan prosenttia nollatuntisopimuksella työtä tarjoavista vastaajista ilmoitti, että tekisi nykyisten nollatyösopimuslaisten kanssa uudet työsopimukset lailla säädetyllä vähimmäistuntimäärällä.

Yrittäjän työpanoksen lisääminen korostui erityisesti alle 10 työntekijää työllistävissä yrityksissä (n. 55 %). Suuremmissa yrityksissä työpanos korvattaisiin yrittäjän työpanoksen kasvattamisen lisäksi vuokratyöllä (n. 34 %) ja muiden kuin nollatyösopimuslaisten työpanosta lisäämällä (n. 32 %).

Työntekijöillä oikeus kieltäytyä työvuorosta

Nollatuntisopimuksia käyttävistä vastaajista lähes 90 prosenttia ilmoitti, että nollasopimuksella työskentelevillä työntekijöillä on oikeus kieltäytyä heille tarjotusta työvuorosta. Heistä 58 prosenttia on sitä mieltä, että kieltäytymisoikeus pitäisi turvata lailla.

Alle 10 työntekijää työllistävissä yrityksissä työntekijällä oli oikeus kieltäytyä tarjotusta työvuorosta useammin kuin suuremmissa yrityksissä. Mikroyrittäjät myös kannattivat kieltäytymisoikeuden säätämistä lailla hieman enemmän kuin muut.

Kieltäytymisoikeus on laajimmin käytössä toimialoilla, joissa nollatyösopimus on muutenkin yleinen. Palvelualalla kieltäytymisoikeus oli 91 prosentin ja kaupan alalla lähes 95 prosentin työsopimuksissa. Näillä aloilla myös kieltäytymisoikeuden kirjaaminen lakiin sai laajimman kannatuksen.

Suomen Yrittäjät oli tänään kuultavana eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunnan julkisessa kuulemisessa kansalaisaloitteen vaikutuksista.

Näin kysyttiin

• Suomen Yrittäjät teki maaliskuussa 2016 jäsenilleen kyselyn koskien erilaisia työsopimuksia ja työntekomuotoja. Kyselyyn vastasi 665 työnantajayrittäjää.
• Kyselyyn vastanneista työnantajayrittäjistä 80 prosenttia työllisti alle 10 henkilöä ja 17 prosenttia 10–49 henkilöä. Kolmella prosentilla vastaajista oli vähintään 50 työntekijää.
• Toimialoittain parhaiten edustettuna oli palvelut (51,7 %). Muiden alojen osalta jakauma oli varsin tasainen (kauppa 17,6 %, rakentaminen 16,5 % ja teollisuus 14,1 %).

Lue koko kysely tästä: http://www.yrittajat.fi/fi-FI/tyosopimukset_tyontekomuodot/

Lisätietoja:
työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén, 050 502 0111, harri.hellsten@yrittajat.fi