Kysely: Puolet yrittäjistä joutunut huijauksen kohteeksi

Yrittäjiltä kysyttiin, ovatko he itse tai heidän yrityksensä joutuneet huijauksen – esimerkiksi valelaskun tai harhaanjohtavan markkinoinnin – tai sen yrityksen kohteeksi. 50 prosenttia vastaajista kertoi joutuneensa. 47 prosenttia ei ollut kohdannut huijausyrityksiä ja kolme prosenttia vastaajista ei osannut sanoa. Eniten huijauskokemuksia oli yli 10 henkilöä työllistävillä yrittäjillä (61 %) ja vähiten yksinyrittäjillä (43 %).

Harhaanjohtava markkinointi on markkinointia, jossa markkinoinnin kohteena olevalle annetaan totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia tietoa markkinoitavasta tavarasta tai palvelusta. Valelaskutus tarkoittaa yksinkertaistettuna esimerkiksi sitä, että lähetetään täysin aiheeton lasku tai muuten väitetään valheellisesti tekaistun sopimuksen syntyneen.

– Tulos ei yllätä, sillä tiedossamme on, että kaiken kokoiset yritykset joutuvat erilaisten huijausten uhreiksi. Isommilta yrityksiltä on mahdollista saada huijatuksi suurempia summia kuin yksinyrittäjiltä, esimerkiksi toimitusjohtajahuijausten kautta, lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina ToivonenSuomen Yrittäjistä sanoo.

Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien Kantar TNS:llä teettämästä Yrittäjägallupista. Siihen vastasi 1006 pienen tai keskisuuren yrityksen edustajaa.

Huijausten seuraukset voivat pahimmillaan johtaa konkursseihin

52 prosenttia huijauksen tai huijausyrityksen kokeneista menetti huijauksessa alle 500 euroa, 16 prosenttia 500–10 000 euroa ja kolme prosenttia yli 10 000 euroa. 28 prosenttia heistä ei osannut sanoa, kuinka suuri vahinko huijauksesta aiheutui. Kovimmat tappiot tulivat 2–9 henkilöä työllistäville yrityksille.

– Useimmissa tapauksissa huijarit nettoavat yrityksestä joitakin satoja euroja. Rikollinen toiminta perustuu kuitenkin siihen, että teot kohdistuvat suureen joukkoon yrityksiä, minkä vuoksi saatu rikoshyöty voi olla kokonaisuudessaan merkittävä.

Harva huijattu ilmoittaa poliisille, ja poliisi tutkii ilmoituksista alle puolet

Vain 21 prosenttia huijauksen tai huijausyrityksen kokeneista yrittäjistä ilmoitti rikoksesta viranomaisille. Herkimmin ilmoituksia tekivät yli 10 henkilöä työllistävät yrittäjät. Ilmoitetuista huijauksista ja huijausepäilyistä 39 prosenttia tutkittiin. Poliisi tutki selkeästi herkemmin isompien, yli 10 työntekijää työllistävien yritysten ilmoitukset (46 %) kuin yksinyrittäjien (37 %) tai 2–9 työntekijää työllistävien mikroyrittäjien ilmoitukset.

– On tärkeää, että huijauksista ilmoitetaan poliisille. Tällöin poliisille syntyy kokonaiskuva huijausta harjoittavista toimijoista ja toimintatavoista, Toivonen sanoo.

– Pitää muistaa, että vaikka yksittäinen euromäärä voi olla muutamia satoja euroja, toiminnan laajamittaisuus voi aiheuttaa isoja vahinkoja. Siksi on tärkeää, että tapaukset tutkitaan. Yrittäjät ovat turhautuneita siihen, että huijarit saavat toimia markkinoilla hyvinkin kauan ennen kuin siihen kyetään tavalla tai toisella puuttumaan.

Suomen Yrittäjät varoittaa jatkuvasti jäsenyrittäjiään huijauksista

Kun yrittäjä perustaa firman, puhelin alkaa soida. Osa puheluista on asiallisia alkavalle yrittäjälle tärkeitä puheluita, mutta hyvin paljon tulee myös puheluita huijareilta. Huijaukset pysyvät, mutta niiden muoto muuttuu usein hieman. Samoin samat tekijät pulpahtavat pintaan pienen hiljaiselon jälkeen uudella nimellä, joka on usein hyvin lähellä jonkun virallisen tahon nimeä.

Suomen Yrittäjät viestii jäsenyrittäjilleen jatkuvasti uusista huijausaalloista.

Näin kysyttiin

• Yrittäjägallupin toteututti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta.
• Kyselyyn vastasi 1006 pk-yrityksen edustajaa.
• Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, jolloin osa vastaajista osallistui tiedonkeruuseen sähköpostikyselyllä ja osa Gallup Forum -internetpaneelin kautta.
• Tiedot kerättiin syyskuun viimeisellä ja lokakuun 2019 ensimmäisellä viikolla.

Lisätietoja:

Suomen Yrittäjien ohjeet: Näin torjut harhaanjohtavan markkinoinnin ja valelaskut

Suomen Yrittäjien opas huijausten tunnistamiseen ja torjumiseen