YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Lähes 10 000 yrittäjää vastasi: kunnille kiitosta infrasta, moitteita julkisista hankinnoista
Parhaiten kunnat suoriutuvat infrastruktuurin hoitamisesta ja heikoiten hankintapolitiikasta, käy ilmi Suomen Yrittäjien teettämästä Yrittäjien kuntabarometrista. Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys on yrittäjille elinkeinopolitiikassa ylivoimaisesti tärkeintä. Kuntabarometrin yhteydessä palkitaan myös parhaat kunnat eri kokoluokissa. Tällä kertaa voittajiksi nousivat Marttila, Lieto ja Seinäjoki.
IROResearch kysyi yrittäjiltä Yrittäjien kuntabarometri -kyselyssä yrittäjien mielipiteitä yrityksen kotikunnan toiminnasta. Kysely tehtiin 1.2.–4.4. Siihen vastasi 9 564 yrittäjää eri puolilta Suomea.
– Yrittäjät arvostavat kotikuntiaan ja kantavat laajasti sekä huolta että vastuuta kuntien elinvoimasta. Monelle yrittäjälle kunta on myös läheinen kumppani. Molemmat tarvitsevat toisiaan menestyäkseen. Yritysten menestyminen mahdollistaa kunnille terveen talouden, kohtuullisen verotuksen ja kuntalaisille tarjottavat palvelut. Haluamme vahvasti panostaa kuntien ja yrittäjäjärjestön yhteistyöhön, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen sanoo.
– Erityisen kriittisesti kuntien on arvioitava omaa yhtiötoimintaansa, joka pahimmillaan pienentää verotuloja ja estää kunnan alueella toimivien yritysten kehittymistä ja kasvua, Salminen jatkaa.
Tärkeintä yrittäjille olisi se, että kunnan päätökset tehtäisiin yrityslähtöisesti.
– Parhaimmillaan kunnan päätöksillä voidaan poistaa yrittäjyyden esteitä, eikä luoda niitä ja edistää investointeja sekä houkutella uusia yrityksiä kuntaan. Jos yritykset eivät pärjää, kunnasta lähtee palveluita, työpaikkoja ja verotuloja, Suomen Yrittäjien kunta- ja elinkeinoasioiden päällikkö Tanja Matikainen sanoo.
”Lupien sujuvuus on tärkeää, koska odottaminen maksaa”
Yrittäjien mielestä parhaiten kunnat hoitavat infrastruktuurin (esim. kulkuväylät, vesijohdot, tietoliikenneverkot) ja toiseksi parhaiten yrityspalvelut. Kolmanneksi parhaalla tolalla on elinkeinopolitiikan asema kunnassa. Järjestys oli sama myös kaksi vuotta sitten.
Yrityspalveluista tarkemmin kysyttiin, mitkä palvelut yrittäjät kokevat tärkeimmiksi. Kärkeen nousivat aloittavan yrityksen palvelut, sujuvat lupapalvelut sekä rahoitus- ja investointineuvonta. Sen sijaan kansainvälistymis- ja mentorointipalveluita yrittäjät eivät näytä kunnilta juuri kaipaavan.
Aloittavan yrittäjän palvelut koettiin tärkeimmäksi palveluksi myös kaksi vuotta sitten.
– Kokeneet yrittäjät ymmärtävän aloittavan yrittäjän palvelujen tärkeyden. Siksi kuntien tulee siihen panostaa. Lisäksi lupien sujuvuus on tärkeää, koska odottaminen maksaa. Rahoitus- ja investointineuvonta on yritysneuvonnan kovinta ydintä yrityksille ja peruspalvelua yrittäjälle, Matikainen jatkaa.
– Kaavoituksen hitaus on merkittävä este yritysten ja koko kaupunkiseutujen kasvulle erityisesti suurissa kaupungeissa. Nyt pitää nopeasta laajentaa kumppanuuskaavoitusta. Siinä julkinen sektori keskittyy kaavoitushankkeiden johtamiseen ja ripeään lupakäsittelyyn. Yksityinen sektori voi auttaa varsinaisessa kaavojen tekemisessä, johtaja Harri Jaskari Suomen Yrittäjistä sanoo.
Kunnilla uusi alku yrittäjyyden ja elinvoiman edistäjinä
Kuntien tehtäväkenttää mullistuu, kun raskaat sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueille vuonna 2023. Kunnat puolestaan ottavat vastuun työllisyyspalveluista vuonna 2024. Yrittäjien luottamus kuntiin työllisyydenhoidossa ei ole vielä kuitenkaan korkealla, sillä 42 prosenttia yrityksistä arvioi, että kunnat kykenevät hoitamaan työllisyyttä kohtalaisesti.
– Kunnilla on nyt näytönpaikka. Yrittäjäjärjestön on varmistettava, että tämä uusi mahdollisuus käytetään fiksusti ja kunnat ymmärtävät oman taloudellisen liikkumatilansa ja käyttävät hyväksi uuden roolinsa sekä mahdollisuutensa elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjinä, sanoo Jaskari.
– Mikä on yrityspolitiikan merkitys osana uutta elinvoimakuntaa verrattuna vaikkapa työllisyyspalveluihin tai koulutukseen? Mitä tehdään sille kunnan hallinnolle, joka on rakennettu tuplamäärälle henkilöstöä? Kuntien käyttötaloudesta yli puolet siirtyy hyvinvointialueille. Kunta on nyt keksittävä uudelleen. Jaskari kysyy.
Kolme kuntaa yli muiden
Kyselystä selviää myös, missä kunnissa on paras yrittää:
– Suurten, yli 50 000 asukkaan kuntien ykkönen on Seinäjoki Etelä-Pohjanmaalta. Toiseksi tuli Kuopio Savosta ja kolmanneksi Kotka Kymistä.
– Keskikokoisten (10 000–50 000) kuntien ykkönen on Lieto Varsinais-Suomesta. Toiseksi tuli Kempele Pohjois-Pohjanmaalta ja kolmanneksi Ilmajoki Etelä-Pohjanmaalta.
– Pienimpien alle 10 000 asukkaan kuntien ykkönen on Marttila Varsinais-Suomesta. Toiseksi tuli Konnevesi Keski-Suomesta ja kolmanneksi Kärsämäki Pohjois-Pohjanmaalta.
Tutustu kuntakohtaisiin tuloksiin!
Lähes 10 000 yrittäjien vastauksien alueelliset ja kuntakohtaiset tulokset on julkistettu 18.5. Kunnallisjohdon seminaarissa Vaasassa kello 16.00–16.30. Voit tutustua alueellisiin ja kuntakohtaisiin tuloksiin yrittajat.fi/kuntabarometri2022. Suomen Yrittäjien aluejärjestöt julkistavat tuloksia tarkemmin myös omilla tiedotteillaan ja tiedotustilaisuuksillaan. Suomen Yrittäjät jakaa tulokset Twitterissä aihetunnisteella #kuntabaro #kujo2022.
Kuvia median vapaassa käytössä
Media voi käyttää Kunnallisjohdon seminaarin kuvia, jotka ovat saatavissa osoitteessa Kujo2022 (kuvat.fi). Yrittäjien Kuntabarometri -kyselyn palkintojenjaon kuvat tulevat sivustolle keskiviikkona 18.5. kello 18 mennessä. Kuvaajana on Esa Siltaloppi.
Lisätietoja:
Petri Salminen, puheenjohtaja, 0400 608 812, petri.salminen@yrittajat.fi, Suomen Yrittäjät
Harri Jaskari, johtaja, 050 512 2874, harri.jaskari@yrittajat.fi, Suomen Yrittäjät
Tanja Matikainen, kunta- ja elinkeinoasioiden päällikkö, 0400 866 648, tanja.matikainen@yrittajat.fi, Suomen Yrittäjät