Lievästi verotettu yrittäjä on harhakuva

Yrittäjän keskimääräiset veronalaiset tulot vuonna 2004 olivat 37708 euroa. Tästä summasta progressiivisesti verotettavien ansiotulojen osuus oli 25132 euroa ja 29 prosentin verokannalla (verovuosi 2004) verotettavia pääomatuloja 9771 euroa. Luvut eivät sisällä yhtiöveronhyvityksiä.

Käteen jäävä tulo verotuksen jälkeen oli yrittäjällä keskimäärin 26481 euroa, mikä on 18 prosenttia enemmän kuin palkansaajien keskimääräinen tulo.

Pääomatulojen saamiseksi yrityksessä on oltava nettopääomaa – yritysvarallisuus vähennettynä yrityksen veloilla – , jota tarvitaan noin kymmenkertainen määrä nostettuun pääomatuloon verrattuna. Toisin sanoen pääomatuloa ei voi nostaa, ellei yrityksessä ole riittävästi nettopääomaa.

Edellisen perusteella yrittäjien veronalaisista tuloista ansiotuloa oli miltei kolme neljäsosaa, ja joka kolmannella yrittäjällä tulot jäivät pienemmiksi kuin metalliteollisuuden minimipalkka, johtaja Risto Suominen huomauttaa.

– Yrittämiseen liittyvä riski ja siihen sitoutuva pääoma huomioon ottaen yrittäjien pitäisi saada keskimäärin 50 prosenttia enemmän käteen tuloa kuin palkansaajien. Yrittäjien tulot olivat kuitenkin vain 18 prosenttia suuremmat kuin palkansaajilla.

Risto Suomisen mukaan yrittäjien vuosittaisten työtuntien määrä on noin 23 prosenttia suurempi kuin palkansaajilla. Vuoden 2004 työvoimatiedustelun mukaan yrittäjien keskimääräinen työtuntimäärä oli 44,3 tuntia viikossa, kun vastaava luku palkansaajilla oli 36 tuntia.

Yrittäjillä kireämpi verotus

Yrittäjän veroprosentti vuonna 2004 oli keskimäärin 29,8, kun se palkansaajalla oli 26,4. Lakisääteiset maksut mukaan lukien yrittäjän keskimääräinen kokonaisveroaste oli 36,3 prosenttia, kun se palkansaajalla oli 29,5 prosenttia.

Yrittäjä maksaa bruttotuloistaan yrittäjäeläkekemaksua, jonka maksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia. Vuonna 2004 yrittäjä maksoi keskimäärin eläkevakuutusmaksua 21,4 prosenttia. Palkansaaja maksoi omasta bruttopalkastaan vuonna 2004 4,6 prosenttia palkansaajan työeläkemaksua ja 0,25 prosenttia työttömyysvakuutusmaksua, Suominen sanoo.

– Kun nämä maksut huomioidaan veroina, nousee yrittäjän keskimäärin maksama kokonaisveroaste 36,3 prosenttiin, kun se palkansaajalla kohoaa 29,5 prosenttiin. Näin ollen yrittäjän ja palkansaajan kokonaisveroasteen väliseksi eroksi tulee noin 7 prosenttiyksikköä vuonna 2004, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli noin 6 prosenttiyksikköä.

Yrittäjät kirivät parilla yksiköllä

Yrittäjien keskimäärin saamat veronalaiset tulot kasvoivat vuodessa 8,6 prosenttia, kun vastaava tulojen muutos palkansaajilla oli keskimäärin 6,8 prosenttia. Käteen jäävät tulot kasvoivat yrittäjillä 9,6 prosenttia, vastaavan kasvun ollessa palkansaajilla 7,7 prosenttia. Näin ollen vuoden aikana yrittäjien tulotaso suhteessa palkansaajiin parani noin kahdella prosenttiyksiköllä, Risto Suominen laskee.

Tässä selvityksessä on käytetty Verohallituksen kaikista verovelvollisista keräämiä tietoja vuodelta 2004 maksuunpannusta verotuksesta. Suomen Yrittäjät tilasi erikseen Verohallitukselta tilastoajon YEL-vakuutetuista yrittäjistä ja heidän saamistaan tuloista sekä heille maksuunpannuista veroista vuodelta 2004. Vastaava erillinen tilastoajo on vuotta aiemmin tehty myös vuoden 2003 maksuunpannuista veroista. Tällaisia henkilöitä oli vuodelta 2004 toimitetussa verotuksessa 185.725. Vastaava luku vuotta aiemmin oli 182.683

Lisätiedot:
Suomen Yrittäjät, johtaja Risto Suominen, p. (09) 2292 2932, 0500 417889

Linkki selvitykseen: Yrittäjien tulot ja verot vuodelta 2004 maksuunpannussa verotuksessa