Lisää yrittäjyyttä julkisten palvelujen tuotantoon

Arvioiden mukaan kuntien työntekijöistä noin 130000 eli reilu kolmannes jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tämä rakennemuutos luo oivallisen tilaisuuden arvioida uudelleen kuntien roolia julkisten palvelujen tuotannossa, Suomen Yrittäjien kehittämispäällikkö Ismo Partanen sanoi Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien neuvottelupäivillä Oulussa 26.1.2006.

Ismo Partasen mukaan yritysten ja muiden yksityisten toimijoiden hyödyntäminen kuntien palvelutuotannossa – myös ns. peruspalveluissa – tuo mahdollisuuden arvioida kuntien palvelurakenteita uudelleen.

– Kun samanaikaisesti lisätään kansalaisten mahdollisuuksia valita palvelujen tuottaja, syntyy nykyistä huomattavasti monimuotoisemmat ja kilpailuttamisen kautta tehokkaammat palvelurakenteet.

Uskallettava puuttua
tuotantorakenteisiin

Kunta- ja palvelurakenneuudistus on kaksiosainen kehittämisprosessi, jonka tavoitteena on saavuttaa tuloksia sekä kuntarakenteita että julkisten palvelujen tuotantorakenteita uudistamalla, Partanen totesi. Valitettavasti se tärkein, eli palvelurakenteiden uudistaminen on jäänyt kuntarakenteesta käydyn keskustelun varjoon.

– Vaikka kuntien yhteistoiminnan tiivistämistä ja myös kuntien yhdistämistä tarvitaan, ei niillä yksistään saavuteta riittävää palvelutuotannon tehostumista eikä niillä yksistään kyetä merkittävästi parantamaan kansalaisille suunnattujen palvelujen saatavuutta tai laatua.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on uskallettava puuttua julkisten palvelujen tuotantorakenteisiin ja eri toimijoiden rooleihin, Partanen vaati. Uudistusten yhteydessä on määriteltävä julkisten palvelujen järjestämisvelvollisuuden rajat sekä vastuun jako kuntien ja valtion välillä. Samassa yhteydessä on määriteltävä myös julkisen sektorin ja yksityisten toimijoiden roolit palvelujen tuotannossa.

– Julkisen sektorin ensisijainen tehtävä on lainsäädännöllä sille määriteltyjen palvelujen järjestäminen ja merkittävältä osalta myös niiden rahoittaminen. Sen sijaan myös verorahoilla rahoitettujen palvelujen tuotanto tulee voida tapahtua kulloinkin sen toimesta, joka ne hinta-laatusuhteeltaan kustannustehokkaimmin kykenee tuottamaan.

Yritysten hyödyntäminen julkisten palvelujen tuotannossa lisää kansalaiset valintamahdollisuuksia sekä parantaa osaltaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja valmiuksia kehittyä jopa hyvinvointipalvelujen viejiksi.

Kuntarajoilla ei suurta merkitystä yritystoiminnalle

-Rakenneuudistuksessa tulisi keskittyä ensisijaisesti kuntien palvelutuotannon tehostamiseen. Keskustelu pyörii tällä hetkellä lähinnä kuntien yhdistämisten ympärillä, vaikka yritystoiminalle kuntarajoilla ei ole juurikaan merkitystä. Todellisia säästöjä saadaan vasta sitten, kun palveluita ulkoistetaan nykyistä enemmän, toimitusjohtaja Pasi Kinnunen Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjistä totesi.

-Kunnilla on palvelutuotannossa lähestulkoon monopoliasema, joten vähittäinenkin ostopalveluiden lisäys tuo valtavan piristysruiskeen suomalaiseen yrityselämään. Useimmissa pohjoispohjalaisissa kunnissa painiskellaan alijäämäisen budjetin kanssa, jonka korjaamiseen tarvitaan uudenlaisia eväitä. Kustannustehokkaita joustoja kuntalaisten palvelutarpeisiin saadaan nopeimmin juuri yksityiseltä sektorilta, Kinnunen sanoi.

Lisätietoja:
Kehittämispäällikkö Ismo Partanen p. 040 518 5799, ismo.partanen@yrittajat.fi
Toimitusjohtaja Pasi Kinnunen p. 050 322 2228, pasi.kinnunen@yrittajat.fi

OnLine uutiset
toimitus@suomen.yrittajat.fi
Puhelin (09) 2292 2952, Raija-Liisa Konkola