Mäkynen, Orpo ja Saarikko Yrittäjien tentissä: Kuntien hankintaosaamisessa parantamisen varaa

Yli 700 yrittäjäjärjestön luottamushenkilöä kokoontui perinteiseen Vaikuttajafoorumiin, tällä kertaa etäyhteyksin. Puoluejohdon tentissä Matias Mäkynen (sd.), Petteri Orpo (kok.) ja Annika Saarikko (kesk.) vastasivat yrittäjille tärkeisiin aika kiperiin kysymyksiin.

Yrittäjien vaalien pääviesti on ”ei kuntaa ilman yrityksiä”. Suomen voima syntyy kunnissa, ja kuntien voima puolestaan on paikallisissa yrityksissä.

Julkisissa kilpailutuksissa liikkuu Suomessa arviolta 35 miljardia euroa vuosittain. Yrittäjät arvioivat viime keväänä Yrittäjien kuntabarometri -kyselyssä, että kunnat ovat hoitaneet hankintapolitiikkaansa kaikkein heikoiten elinkeinopolitiikan osa-alueista.

– Kaikista eniten kysymys on hankintaosaamisesta. Miten tehdään sellaiset laatukriteerit ja elinkaarikriteerit, joilla saadaan paikalliset pienet ja keskisuuret yrittäjät osallistumaan tarjouskilpailuihin, Matias Mäkynen sanoi.

Hän huomautti, että kunta voi myös toimia yritysten yhteistyöalustana, että yritykset pystyvät yhdessä tarjoamaan ja osallistumaan kilpailutuksiin. Mutta hankintaosaamisessa on Mäkysen mukaan siis kunnissa petrattavaa.

Annika Saarikon mukaan yrittäjyys on kuntien elinvoiman ainut ja selkeä lähtökohta.

– Ei ole elinkelpoista kuntaa ilman yrittäjää eikä ole hyvää kuntapolitiikkaa ilman yritysten asian ymmärtämistä.

Hankintaosaamisessa on Saarikon mukaan kyse hankintalaista ja sen soveltamisesta. Sen mukaan pitää ottaa huomioon paikalliset ja pienemmät yritykset. Hankintojen parempi pilkkominen ja hankintaosaaminen kunnissa ratkaisevat.

– Yrittäjät tietävät kyllä, että niissä on eroja, Saarikko sanoi.

Petteri Orpo muistutti, että hankintalakia on muutettu sekä viime vaalikaudella ja aikaisemmin niin, että se todella mahdollistaa – ei hankintojen pilkkomisen, vaan jakamisen.

– Mutta kunnissa asiaa ei oteta riittävällä vakavuudella. Se pitää ottaa vakavasti, se on konkreettinen asia, miten yrittäjyyttä voidaan tukea, Orpo sanoi.

– Kun se paikallinen yrittäjä voi kilpailla, voi voittaa, voi saada töitä, se on sen kunnan etu.

Pitääkö kunnan pestä pyykit ja luututa lattiat?

Kunnat tuottavat paljon sellaisia palveluja, jotka eivät ole niiden ydinosaamista, kuten puhtauspalvelut ja monet teknisen toimen tehtävät. Yrittäjät saattavat hoitaa samat tehtävät tehokkaammin ja edullisemmin. Pitääkö kunnan lakaista lattiat ja pestä pyykit, paneelilta kysyttiin.

– Kunnan tehtävänä on ensisijaisesti huolehtia, että se pyykki tulee pestyksi. Voi olla niin, että kunta tekee päätöksen – se on kunnan asia – että se pesee omat pyykkinsä, Saarikko sanoi.

Saarikon mukaan kuitenkaan sellainen ajattelu, että kunnan yhtiö pesee myös naapurikunnan pyykit ja mennään yrittäjän tontille, ei sovi.

Matias Mäkysen mukaan julkisen palvelun tulee täyttää markkinapuutteet, eli tuottaa palvelua vain, jos sitä ei markkinoilla ole.

– Ei kunnan tehtävä ole kilpailla kilpailemisen vuoksi, hän sanoi.

Hänestä ei ole mitään estettä, että palvelua ostetaan yksityiseltä.

Petteri Orpo korosti, että jos on toimiva markkina, ei tarvitse eikä pidä olla julkista tuotantoa.

– Siinä säästää veronmaksajien euroja, hän sanoi.

Saako päiväkoti tuottaa voittoa?

Hallitusohjelmassa on kirjaus: ”Selvitetään, voidaanko voitontavoittelun rajoittaminen perusopetuksen tavoin ulottaa varhaiskasvatukseen.” Suomen Yrittäjien arvion mukaan tämä romuttaisi kuntien päivähoitojärjestelmän aika nopeasti, sillä joissakin kunnissa yli 50 prosenttia päivähoitopaikoista on yksityisten tuottamia. Panelisteilta kysyttiin, pitäisikö voitontavoittelu kieltää varhaiskasvatuksessa.

– No ei missään tapauksessa, Petteri Orpo sanoi.

– Me tarvitsemme tällä hetkellä meidän varhaiskasvatuksessa sitä yksityistä tuotantoa.

Orpo totesi, että jos kunnat joutuisivat tuottamaan kaiken varhaiskasvatuksen, se merkitsisi valtavaa investointitarvetta ja luultavasti heikentäisi varhaiskasvatuksen tasoa. Hän ei ymmärrä miten ylipäänsä voiton tavoittelussa on mitään pahaa.

Mäkysen mielestä voiton tavoittelun kieltäminen ei tarkoita yritystoiminnan kieltämistä. Hänen mukaansa hallitusohjelmakirjauksen taustalla on periaate, että kasvatus on tärkeä yhteiskunnan peruspilari, jonka täytyy olla julkisesti järjestetty.

Saarikko otti pesäeroa hallituskumppaniin.

– En kannata tätä, Saarikko sanoi.

– Selvitysmuotoilu tästä tuli, koska keskusta ei tätä kannattanut.

Myös Jussi Halla-ahon (ps.) piti olla tentissä, mutta hän joutui perumaan.