Ministeriö kaipaa yrittäjiltä tietoa pakotteiden vaikutuksista yritysten toimintaan

EU ja Yhdysvallat ovat asettaneet Venäjälle talouspakotteita vastalauseena sen toimille Ukrainassa. Venäjä on vastannut tuontikielloin. Vaikutukset ovat kolaus Valiolle ja Atrialle sekä monelle kuljetusalan yrityksille. Venäläisten arjessa pakotteet näkyvät viiveellä, tuotevalikoimat eivät ole vielä juuri kaventuneet.

Pakotteet, Venäjän talouden alamäki sekä heikkenevä ruplan kurssi vaikuttavat nyt yhä useamman yrityksen toimintaan. Mikäli vastapakotteita tulee lisää, ne voivat ulottua laajasti elintarvikeketjuun tai terveydenhoitoon.

Työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoministeriö toivovat yrittäjiltä nyt viestejä siitä, miten kriisi ja mahdolliset talouspakotteet vaikuttavat yrityksissä. Jos olet huolestunut oman toimialasi tuotteiden joutumisesta pakotelistalle, kannattaa olla yhteydessä TEM:iin (ulla.palander@tem.fi).

Matkailu takkuaa

Suomen matkailuala on virittäytynyt palvelemaan venäläisiä. Venäjän ruplan arvon heikentyminen on vähentänyt venäläisten ostosmatkailua Suomeen, erityisesti Etelä-Karjalaan. Tax free -ostot ovat vähentyneet noin 25 prosenttia.

– On kuitenkin tärkeätä huomata, että tähän liittyy tilastoharha, koska invoice -viennin suosio on kasvanut, kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren Suomen Yrittäjistä huomauttaa.

Invoice-kaupassa asiakas ostaa tuotteen arvonlisäveron kanssa ja saa rajalla kuittiin leiman. Ostopaikasta saa myöhemmin koko alvin takaisin, kun esittää tullin leimaamat vientipaperit.

Venäläisten matkailijoiden määrä on Lappeenrannan seudulla tippunut reippaasti. Odotettavissa on kuitenkin, että talouspakotteiden jatkuessa luoteisvenäläisten innokkuutta hakea elintarvikkeita ja tarvikkeita Suomesta lisääntyy. Myös verkkokauppa voi korvata maahantuontia.

Suomalaisyritykset Venäjällä hämmentyneinä

Ukrainan kriisi vaikuttaa kielteisesti suomalaisten aktiivisuuteen Venäjällä. Uusien tulokkaiden innokkuus on hiipunut merkittävästi. Investointisuunnitelmat on laitettu jäihin, ja tilanteen selkiintyminen vie pitkään. Useiden suomalaisyritysten Venäjä-strategiat menevät uusiksi. Venäläiset taas muistuttavat siitä, että Venäjä on aina ollut muutosten kourissa, eikä pidä tätä tilannetta sen kummallisempana.

Venäläisten yritysten lainansaantimahdollisuudet ovat heikentyneet, kun korot ovat nousseet. Kaupat voivatkin nyt kaatua siihen, etteivät yritykset saa rahoitusta. Yleisesti pelätään, että ruplan kurssi heikkenee vielä merkittävästi. Venäjä on tärkeä koneiden ja laitteiden vientimaa suomalaisille yrityksille. Venäläisiin pankkeihin kohdistuvat pakotteet vaikuttavat tähän tuoteryhmään. Huomioitavaa kuitenkin, ettei korkea teknologia ole pakotteiden piirissä.

Kaupankäyntiä kannattaa jatkaa

Thomas Palmgrenin mukaan Suomen pitää nyt toimia sen puolesta, ettei hyvin toimivalle rajayhteistyölle aseteta pakotteita. Kaupankäyntiä venäläisten kanssa kannattaa yrittää jatkaa niin normaalisti kuin mahdollista. Mahdollisuuksia tähän on.

– Venäjä tarvitsee länsimaista teknologiaa. Suomalaisia pidetään hyvinä kumppaneina ja esimerkiksi ympäristöhankkeet ovat kasvussa. Meillä on tässä selvä etulyöntiasema.

Palmgren muistuttaa, että kasvavan keskiluokan tarpeet eivät ole Venäjällä muuttuneet lainkaan.

– He haluavat kulutushyödykkeitä, asua paremmin, kouluttaa lapsia ja matkustaa.

Palmgren kehottaa käymään avointa keskustelua venäläisten kanssa ja kertomaan, miten kriisi koetaan lännessä.

– Pitää kuitenkin muistaa, että aihe on herkkä. Venäläisen median luoma todellisuus on erilainen kun meillä.

Faktaa

• Suomi on vienyt elintarvikkeita Venäjälle 430 miljoonalla eurolla, mistä Valion osuus on 350 miljoonaa euroa.
• Mikäli vienti Venäjälle vähenee 10 %, BKT-vaikutus Suomessa on 0,2 %. ETLA on arvioinut, että Venäjän viennin sakkaaminen hidastaisi Suomen talouskasvua 0,5–0,8 %.
• Merkittävä osa Suomen tuontienergiasta tulee Venäjältä.
• Vähittäiskauppa (Stockmann, SOK, Kesko) kärsii ruplan heikosta kurssista, minkä seurauksena tuontitavarat ovat kallistuneet yli 20 % vuodessa.
• Venäjällä toimii noin 800 suomalaisyritystä (lähde: Suomalais-venäläinen kauppakamari).
• Ruplan kurssi ennemminkin heikkenee kuin vahvistuu pitkällä aikavälillä.
• Venäjän pörssin osakkeista 70 % on ulkomaalaisomistuksessa. Kriisitilanteessa sijoittajat vievät rahojaan pois. Osinkomarkkinat eivät virkoa ennen kuin ulkomaalaiset taas luottavat Venäjään.
• Venäjän taloudelle on myös tärkeää pitää öljyn hinta korkealla; n. 50 % Venäjän budjettituloista koostuu energian vientiveroista ja 80 % vientituloista koostuu öljystä ja kaasusta.