Nollatuntisopimukset pitää sallia
Kansalaisaloite nollatuntisopimusten kieltämiseksi on tänään lähetekeskustelussa eduskunnassa. Kansalaisaloitteessa vaaditaan, että osa-aikatyöhön määritetään lailla vähintään 18 tunnin viikkotyöaika. – Tällaista lakia ei pidä missään nimessä säätää. Se veisi työtä erityisesti nuorilta, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén Suomen Yrittäjistä sanoo.
On olemassa paljon työtä, jossa ei ennalta tiedetä, paljonko työtunteja on tarjolla.
– Siksi tarvitaan työsopimuksia, joihin ei määritellä tarkkaa työaikaa, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén Suomen Yrittäjästä sanoo.
Näitä ns. nollatuntisopimuksia tarvitaan myös silloin, kun työntekijä ei itse voi esimerkiksi opiskelun takia sitoutua etukäteen tiettyyn viikkotyömäärään.
– Lailla ei pidä kieltää sellaista, mikä on tarpeen monilla aloilla ja mikä sopii työntekijälle. Kaikkea työtä tarvitaan.
Jos nollatuntisopimuksissa on ongelmia, niihin pitää hakea ratkaisuja. Yksi vaihtoehto on turvata työntekijälle oikeus päättää, ottaako tarjotun työtilaisuuden tehtäväkseen vai ei.
– Tärkeää on reilu peli ja se, että oikeudet ja velvoitteet ovat tasapainossa. Kieltäminen ei ole ratkaisu asiaan, joka sopii toisille ja toisille ei sovi.
Nollatuntisopimusten kieltäminen ei johda siihen, että ne korvautuisivat 18 työtuntia varmistavilla sopimuksilla.
– Kun työtä ei ole niin paljon tarjolla, yritysten käyttöön jää lähinnä alihankinta ja vuokratyö, Hellstén sanoo.
Jäykät työmarkkinat on Suomen ongelma. Kiellot ja rajoitukset eivät lisää työllistämishalukkuutta.
– Kun meillä on 350 000 työtöntä, ei pidä kieltää mahdollisuutta tarjota ja saada työtä. Nyt työtön pysyy työttömänä, kun yrittäjä ei uskalla rekrytoida. Lainsäädäntöä tulisi kehittää siihen suuntaan, että työllistäminen helpottuu.
Taustaa
• Ns. nollatuntisopimuksilla tarkoitetaan työsopimuksia, joissa ei ole sovittu mistään tietystä säännöllisestä työajasta vaan siitä, että töitä tehdään sen mukaan kuin tarvetta on.
• Työaika siis vaihtelee viikoittain työnantajan ja työntekijän tarpeiden mukaisesti.
• Tyypillisesti asia ilmaistaan työsopimuksessa esimerkiksi niin, että työaika on 0–37,5 tuntia viikossa.
• Työnantaja ilmoittaa työntekijälle, koska työtä on tarjolla.
• Tavallista on sekin, että työvuoroluettelosta ilmenee etukäteen esimerkiksi seuraavan kuukauden tai kahden viikon työpäivät tai -tunnit.
Lisätietoja:
työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät, p. 050 502 0111, harri.hellsten@yrittajat.fi