Pienikö kunta aina tehoton ja huonosti johdettu? – Palvelurakenteen uudistamiseen kaivataan mittareita

Kunta- ja palvelurakenneuudistus on julkisessa keskustelussa näkynyt lähinnä kuntien yhdistämispuheina ja kuntakenttää koskevana ”karttaharjoituksena.” Tärkeimmät asiat eli palvelurakenteiden ja palvelujen järjestämisen sekä tuotannon uudelleen organisoiminen ovat jäänet taka-alalle, Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Jarkko Wuorinen sanoi Haapavedellä lauantaina.

Kuntarakenteita halutaan uudistaa suuruuden ekonomiaa ylistävässä hengessä, vaikka ei ole toteennäytettävissä, että pienet kunnat olisivat lähtökohtaisesti tehottomia ja suuret tehokkaita. On olemassa tehokkaita ja hyvin menestyviä pieniä kuntia sekä suuria ja tehottomia – ja päinvastoin. Keskustelu kuntarakenteiden uudistamisesta ja tarvittavien kuntien määrästä käy tunnetasolla eikä perustu faktoihin. Pitäisikö tehokkaan pienen tai keskisuuren kunnan liittyä yhteen suuren tehottoman kunnan kanssa vain sen vuoksi, että saataisiin muodostettua suurempia hallinnollisia yksiköitä? Mistä tulisi tällöin kuuluisia synergiaetuja, Wuorinen kysyi.

Kunnille määriteltävä vertailukelpoiset mittarit

Keskustelun palauttamiseksi oikeille raiteille varapuheenjohtaja Jarkko Wuorisen mielestä tulisi kunnille määritellä ja valita vertailukelpoiset taloudelliset ja toiminnalliset mittarit, joiden avulla voidaan arvioida kunnan menestymisen edellytyksiä nyt ja tulevaisuudessa.

– Tällaisia talousmittareita voisivat olla esimerkiksi velkamäärä asukasta kohti, toimintakate, investointien omarahoitusosuus, maksuvalmius, taloudelliset vastuut. Toiminnallisia mittareita olisivat erilaiset palvelujen saatavuutta ja laatua seuraavat tekijät. Keskimääräinen jonotusaika perusterveydenhuollon tai hammaslääkärin palveluihin, lasten päivähoitopaikkojen saatavuus, palokunnan hälytysvalmius, oppilaitosten menestyminen kansallisissa vertailuissa olisivat esimerkkejä toiminnan laatua ja palvelujen saatavuutta vertailevista mittareista. Kuvattujen mittareiden avulla kukin kunta voisi verrata itseään ja toimintaansa muihin sekä arvioida menestymismahdollisuutensa ja mahdolliset yhteistyö- sekä liittoutumistarpeensa.

Nyt aluevalmistelussa ja keskustelussa olevien kunta- ja palvelurakennemallien kustannusvaikutukset olisi pitänyt myös arvioida etukäteen. Wuorisen mielestä herää vääjäämättä ajatus, että näitä selvityksiä ei haluttu etukäteen tehdä, jotta voitaisiin painostaa pienet ja keskisuuret kunnat liittymään toisiinsa tai keskuskuntaan ehdoitta.

Lisätietoja
varapuheenjohtaja Jarkko Wuorinen, Suomen Yrittäjät, 050 5376707, jarkko.wuorinen@yrittajat.fi

OnLine uutiset
toimitus@suomen.yrittajat.fi
Puhelin (09) 2292 2952, Raija-Liisa Konkola