Pk-yritysten määrä kasvoi edelleen – pienimmät yritykset tarvitsevat kannustavuutta työllistämiseen
Pienten ja keskisuurten yritysten määrä kasvoi viime vuonna edelleen, mutta kasvu hidastui ja pienten yritysten työllistämiskyky heikkeni. – Työpaikkojen lisäys on ollut pitkälti pienten yritysten varassa. Ne tarvitsevat nyt selvästi kannustavaa toimintaympäristöä, jotta ne pystyvät jälleen lisäämään työpaikkoja, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä vetoaa.
Pienten ja keskisuurten yritysten määrä kasvoi viime vuonna edelleen, mutta kasvu hidastui ja pienten yritysten työllistämiskyky heikkeni. – Työpaikkojen lisäys on ollut pitkälti pienten yritysten varassa. Ne tarvitsevat nyt selvästi kannustavaa toimintaympäristöä, jotta ne pystyvät jälleen lisäämään työpaikkoja, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä vetoaa.
Pienten ja keskisuurten yritysten määrä kasvoi viime vuonna, vaikka selvästi hitaammin kuin vuosien 2005–2008 ripeän kasvun aikana: kasvua oli 851 yrityksen verran. Samaan aikaan suurten yritysten määrä väheni neljällä. Luvuissa eivät ole mukana maa- , metsä- ja kalatalousyritykset. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Yritysrekisterin vuositilastosta, joka ilmestyi tänään.
Pk-yrityksiä oli 99,8 prosenttia kaikista yrityksistä. Niiden henkilöstön osuus kaikkien yritysten henkilöstöstä oli 64 prosenttia ja liikevaihto 53 prosenttia kokonaisliikevaihdosta. Pk-yrityksen kasvattivat osuuttaan yritysten kokonaisliikevaihdosta noin kahdella prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta.
Erikokoisten yritysten kehitys erilaista – kasvua vain keskisuurissa yrityksissä
Erikokoisten yritysten kehitys oli viime vuonna erilaista. Alle 10 työntekijää työllistävien mikroyritysten lukumäärä ja liikevaihto kasvoivat, mutta henkilöstön määrä laski. Pienten 10–49 henkilöä työllistävien yritysten lukumäärä, henkilöstö ja liikevaihto kaikki pienenivät. Suurten yritysten kehitys oli negatiivista, eli paitsi niiden lukumäärä, myös henkilöstö ja liikevaihto tippuivat.
Sen sijaan keskisuurten, 50–249 henkilöä työllistävien yritysten kehitys oli päinvastainen. Niiden lukumäärä, henkilöstö ja liikevaihto kasvoivat.
Henkilöstön määrää pystyivät siis kasvattamaan vain keskisuuret yritykset, yhteensä 4000 työntekijällä. Muuten yrityskannan kasvusta huolimatta henkilöstön määrä pieneni yli kymmenellä tuhannella. Henkilöstöä yrityksissä oli yhteensä 1,4 miljoonaa (kokopäiväiseksi työpaikoiksi muutettuna), joten vähenemä oli vajaan yhden prosentin verran.
Henkilöstön määrä väheni kaikilla päätoimialoilla palveluja lukuun ottamatta. Pudotus oli suurin teollisuudessa, jossa vähennystä oli 6 500 henkilöä.
– Yksityisen sektorin työpaikkojen lisäys on ollut vuosikymmenen pk-yritysten varassa. Nyt pienimpien työllistämismahdollisuudet ovat selvästi heikentyneet. Ne tarvitsevat kannustavuutta, jotta uusia työpaikkoja alkaisi taas syntyä. Tehokas kannustin olisi viiden prosentin yrittäjävähennys henkilöyhtiöille ja elinkeinonharjoittajille. Suuri osa pienistä yrityksistä on tällaisia, Petri Malinen sanoo.
Elinkeinorakenteen muutos jatkui
Elinkeinorakenteen muutos jatkui, eli teollisuuden osuus laski kaikilla kolmella mittarilla tarkasteltuna samaan aikaan kun muiden päätoimialojen osuudet vastaavasti kasvoivat tai pysyivät lähes muuttumattomina.