Pk-yritysten odotukset heikentyneet – rahoituksen kysyntä hidastumassa

Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat heikentyneet. Korkealla säilyneet kustannusodotukset ovat alentaneet kannattavuusodotuksia. Pk-sektorillakin odotukset investointien ja henkilöstön määrän kasvusta ovat laskeneet. Ulkoisen rahoituksen kysynnän ennakoidaan hidastuvan. Pk-yrityksistä puolella on lainaa ja näistä noin puolella on yksityistä omaisuutta yrityslainojen vakuutena. Pk-sektorilla ei ole suuria kasvuodotuksia myynnistä kunnille.

Pk-yritysten odotukset heikentyneet – jyrkkään pudotukseen ei uskota

Pk-sektorin yleiset suhdanneodotukset ovat heikentyneet. Yrityksistä 6 prosenttiyksikköä enemmän ennakoi suhdanteen vahvistumista kuin heikkenemistä, kun keväällä luku oli vielä 24. Tästä huolimatta merkittävään romahdukseen ei uskota, Suomen Yrittäjien ekonomisti Harri Hietala toteaa.

– Vaikka saldoluku on laskenut voimakkaasti, lähes 60 prosenttia pk-yrityksistä ei usko merkittävään muutokseen. Lisäksi viennin osalta odotukset ovat säilyneet lähes keväisellä tasollaan. Henkilöstönkin odotetaan säilyvän vähintään nykyisellään.

Viimeaikainen pk-yritysten investointitahti näyttäisi olevan hidastumassa. Liikevaihdon, kannattavuuden ja vakavaraisuuden kasvuodotukset ovat heikentyneet selvästi. Kuitenkin liikevaihdon kasvuun uskoo lähes puolet pk-yrityksistä. Puolet yrityksistä arvioi kannattavuuden säilyvän ennallaan.

Inflaatio-odotuksissa ei ole merkittäviä muutoksia. Palkkojen nousun odotetaan säilyvän nykyisellä tasolla. Lopputuotteiden hintojen nousun ennakoidaan hieman hidastuvan teollisuudessa ja rakentamisessa. Välituotteiden inflaatio-odotukset ovat kuitenkin kevättä korkeammat.

Työvoimapulan ei ennakoida enää pahentuvan – työvoiman saatavuus edelleen merkittävin työllistämisen este

Pk-yrityksistä vajaa kolmannes arvioi, ettei uusia henkilöitä olisi tarvetta palkata seuraavan vuoden aikana. Yrityksistä 22 prosenttia uskoo työntekijöidensä määrän kasvavan ja 8 prosenttia arvioi määrän pienenevän. Henkilöstön kasvuun ja säilymiseen uskotaan etenkin palveluissa.

Suomen Yrittäjien ja Finnveran Pk-yritysbarometrista käy ilmi, että työvoimapula ei enää näyttäisi pahenevan. Toki alueellinen ja aloittainen vaihtelu on edelleen suurta. Pk-yrityksistä 22 prosenttia pitää osaavan työvoiman saatavuutta työllistämisen pahimpana esteenä. Vaikka työvoiman saatavuuden merkitys on laskenut, se on edelleen vuodentakaista korkeampi. Muina esteinä pidetään kysynnän epävakautta ja työn sivukuluja. Työn sivukulujen merkitys työllistämisen esteenä korostuu pienimmissä ja nuorimmissa yrityksissä, Harri Hietala kertoo.

– Viime aikaisten merkkien perusteella on odotettavissa, että irtisanomis- ja lomautusuutisia tulee syksyn mittaan kiihtyvään tahtiin. Nyt riippuu kuluttajien luottamuksesta ja kotimarkkinasektorin pk-yritysten uskosta, säilyykö työttömyysaste lasku-uralla.

Pk-yrityksistä 43 prosenttia katsoo olevansa kasvuhakuisia. Suhdannekuvan käydessä epävarmemmaksi yritykset näyttäisivät tulleen varovaisemmiksi myös kasvuhakuisuudessaan. Teollisuudessa kasvuhakuisuus on säilynyt, Harri Hietala tiivistää.

– Toimintansa loppumista seuraavan vuoden aikana ennakoivien osuus on noussut. Tämän taustalla voi heikentyvän suhdannetilanteen lisäksi olla yrittäjien ikääntyminen ja ongelmat löytää jatkajaa yritykselle.

Sukupolven- ja omistajanvaihdoksien mahdollisuuksia näyttäisi viimeisimpien Pk-yritysbarometrien perusteella olevan tulevina viitenä vuotena entistä tiheämmin. Osuus oli säilynyt pitkään muuttumattomana noin 20 prosentissa, mutta on nyt noussut 28 prosenttiin. Vaihdoksien toteutumisen edellytyksenä on jatkajan löytyminen ja yrityksen arvon määrityksen onnistuminen , toteaa Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.

– Sukupolven- ja omistajanvaihdoksien rahoituskysynnän uskotaan myös Finnverassa lisääntyvän lähivuosien aikana. Finnveralla on merkittävä rooli rahoituspakettien kokonaisuuden onnistumisen kannalta, vaihtoehtona on mm. yrittäjälainaratkaisu yritystoiminnan jatkajille.

Pk-yritysten tärkeimpiä kasvukeinoja ovat uusien tuotteiden ja palveluiden, myynnin ja markkinoinnin sekä verkostoitumisen ja yhteistyön kehittäminen. Kansainvälistyminen on merkittävässä roolissa lähinnä teollisuudessa.

Yritysten k asvuhaluttomuuden yleisin syy on sopiva yrityskoko ja riskinottohalun puute. Kasvun esteeksi nimetään työvoimakustannukset, kireä kilpailu ja työvoiman saatavuus. Työvoimakustannuksia pitää 20 prosenttia vastaajista esteenä, kun työvoiman saatavuuden nimeää 18 prosenttia.

Pk-yrityksistä puolella lainaa – ulkoisen rahoituksen kysynnän ennakoidaan laskevan

Pk-yrityksistä 22 prosenttia ennakoi ottavansa seuraavan vuoden aikana uutta ulkoista rahoitusta. Keväällä tämä osuus oli vielä 30 prosenttia. Ulkoisen rahoituksen kysynnän odotetaan laskevan erityisesti rakentamisessa.

Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä arvioi, että talouden kasvun hidastuminen ja pk-yritysten suhdanneodotusten heikentyminen alkavat näkyä pk-yrityksissä investointien vähenemisenä ja käyttöpääomarahoitustarpeiden kasvuna.

– Ulkoista rahoitusta harkitsevista kolmasosa aikoo hakea rahoitusta kasvun vaatimaksi käyttöpääomaksi sekä koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin. Käyttöpääomaksi ottaminen korostuu kehittämishankkeiden ja yritysjärjestelyiden ohella kasvuhakuisissa yrityksissä. Voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset aikovat lisäksi käyttää rahoitusta kansainvälistymiseen ja vientiin muita yrityksiä useammin.

Pk-yrityksistä 31 prosenttia on ottanut ulkoista rahoitusta viimeisen vuoden aikana. Ulkoiseen rahoitukseen on turvauduttu muita useammin teollisuudessa, nuorissa, kasvuhakuisimmissa, kansainvälisillä markkinoilla toimivissa ja keskisuurissa yrityksissä.

Ulkoista rahoitusta viimeisen vuoden aikana ottaneista 20 prosenttia ei ole havainnut kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden muutosten vaikutuksia omassa rahoituksessaan. Vastanneista 21 prosenttia on havainnut erittäin tai melko suuria vaikutuksia. Vähäisiä vaikutuksia on havainnut 59 prosenttia. Keskisuuret, voimakkaimmin kasvuhakuiset ja kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset ovat havainneet muita useammin vaikutuksia omaan rahoitukseensa.

Vaikutuksia havainneista 83 prosentin mukaan rahoituksen hinnan marginaali on noussut. Vakuusvaatimukset ovat kiristyneet 24 prosentin mukaan ja rahoituksen yleinen saatavuus on heikentynyt 9 prosentin mukaan. Kansainvälisillä markkinoilla toimivat ja kasvuhakuisimmat yritykset ovat hieman useammin havainneet rahoituksen yleisen saatavuuden heikkenemistä. Lisäksi kasvuhakuisimmat kokevat vakuusvaatimusten kiristyneen hieman useammin kuin muut, Pauli Heikkilä toteaa .

– Rahoitusmarkkinoiden häiriöiden jatkuminen johtanee myös pk-yritysten rahoituksen saatavuuden heikentymiseen ja rahoituskustannusten nousuun. Nämä rahoitusmarkkinoiden muutokset korostavat Finnveran roolia riskirahoittajana ja rahoitusmarkkinoiden täydentäjänä.

Pk-yrityksistä puolella on lainaa rahoituslaitoksista. Teollisuuden, voimakkaasti kasvuhakuisista, nuorista ja keskisuurista yrityksistä muita useammilla on lainaa. Lainaa ottaneista yrityksistä noin puolella on yksityistä omaisuutta vakuutena: 27 prosentilla yrittäjän asunto-omaisuutta, 13 prosentilla muuta yksityistä omaisuutta ja 11 prosentilla sekä asunto- että muuta yksityistä omaisuutta.

Pk-yrityksillä ei suuria odotuksia myynnistä kunnille

Pk-yrityksistä 55 prosentilla on myyntiä kunnille. Vajaalla viidenneksellä myynti kunnille muodostaa yli 10 prosenttia liikevaihdosta. Koulutus-, terveydenhuolto- ja sosiaali- sekä muissa yhteiskunnallisissa palveluissa kahdella kolmasosalla yrityksistä on kuntiin myyntiä. Lisäksi viidenneksellä myynti muodostaa yli 20 prosenttia liikevaihdosta.

Kaikista yrityksistä 70 prosenttia ei odota merkittävää muutosta myynnissä kunnille seuraavan viiden vuoden aikana – 20 prosenttia ennakoi kasvua. Niistä yrityksistä, joilla on nykyisiin kuntiin myyntiä, reilu neljännes odottaa myynnin kasvua. Kuntiin jo myyvistä koulutus-, terveydenhuolto- ja sosiaali- sekä muissa yhteiskunnallisissa palveluissa toimivista yrityksistäkin vain kolmasosa ennakoi kuntiin myynnin kasvavan, Harri Hietala kertoo.

– Pk-yritysten odotukset kuntiin suuntautuvan myynnin kasvusta ovat siten yllättävän matalat. Virkamiesten suhtautumista, kuntien hankintaosaamisen tasoa ja hankintalain säädöksiä pidetään poliittista ilmapiiriä sekä yksityisten tarjoajien osaamista ja puuttumista suurempina esteinä kuntiin suuntautuvalle myynnille.

Lisätietoja:
Suomen Yrittäjät, ekonomisti Harri Hietala, puh. (09) 2292 2845, 0500 789 906 ja
toimitusjohtaja Jussi Järventaus, puh. (09) 2292 2950, 050 336 0015

Finnvera Oyj, toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 020 460 7321, 0400 429 210 ja
varatoimitusjohtaja Veijo Ojala, puh. 020 460 7405, 0400 672 401

>> Pk-yritysbarometri 2 / 2008

Lue tiedotteet:
Suomen Yrittäjien Järventaus: Työllistämisen ehtoja syytä helpottaa ensimmäisen työntekijän tukikokeilussa
Hidastunut talouskasvu näkyy myös Finnverassa

OnLine uutiset
toimitus@suomen.yrittajat.fi
Raija-Liisa Konkola, p. (09) 2292 2952