Pk-yritysten odotuksissa epävarmuutta – kotimarkkinoihin jaksetaan uskoa

Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat heikentyneet, mutta yritykset uskovat edelleen kotimarkkinoihin. Odotukset kustannusten noususta ovat vahvistuneet. Pk-sektori uskoo investoivansa ja työllistävänsä vähintään viimevuotiseen tahtiin. Investointien pienoisen kiihtymisen myötä myös ulkoista rahoitusta aiotaan ottaa aiempaa useammin. Yrittäjät arvioivat verotuksen, kirjanpitolainsäädännön ja työelämää koskevan sääntelyn aiheuttavan lainsäädännön suurimmat hallinnolliset taakat.

Pk-yritysten odotukset heikentyneet – mutta ovat edelleen hyvät

Pk-sektorin yleiset suhdanneodotukset ovat heikentyneet. Yrityksistä 24 prosenttiyksikköä enemmän ennakoi suhdanteen vahvistumista kuin heikkenemistä. Syksyllä tämä saldoluku oli 31. Odotukset ovat laskusta huolimatta edelleen keskimääräistä paremmat, Suomen Yrittäjien ekonomisti Harri Hietala toteaa.

– Vaikka yleiset suhdanneodotukset ovat heikentyneet, pk-yritykset luottavat oman yrityksensä kehitykseen. Pitkän korkeasuhdanteen myötä investoinnit näyttäisivät olevan kasvussa. Henkilöstön kasvuun uskotaan erityisesti kotimarkkinoilla toimivissa palveluyrityksissä.

Liikevaihdon ja vakavaraisuuden kasvuodotukset ovat säilyneet erityisen korkealla. Myös kannattavuusodotukset ovat vahvat. Vientiodotukset ovat säilyneet lähes syksyisellä tasolla, mutta tuontiodotukset ovat heikentyneet.

Tuotantokustannusten nousuodotukset ovat yleistyneet erityisesti rakentamisessa ja palveluissa. Niin väli- ja lopputuoteinflaatio kuin palkkojen nousuodotukset ovat korkeimmat rakentamisessa. Palkkojen nousun uskotaan kiihtyvän. Toisaalta yritykset ennakoivat myös lopputuotteiden hintojen nousun kiihtymistä.

Entistä useamman yrityksen jatko ratkeaa lähitulevaisuudessa

Sukupolven- ja omistajanvaihdoksia näyttäisi viimeisimpien Pk-yritysbarometrien perusteella tapahtuvan tulevina viitenä vuotena entistä tiheämmin. Osuus on säilynyt pitkään muuttumattomana alle 20 prosentissa, mutta on nyt noussut 26 prosenttiin. Vaihdoksien toteutumisen edellytyksenä on jatkajan löytyminen ja yrityksen arvon määrityksen onnistuminen.

Investoinnit ja työvoiman ikääntyminen pitävät yllä rekrytointitarpeita. Pk-yrityksistä vain neljännes arvioi, ettei uusia henkilöitä olisi tarvetta palkata seuraavan vuoden aikana. Lisätyövoimaa haetaan edelleen erityisesti rakentamisessa. Yrityksistä 30 prosenttia uskoo työntekijöidensä määrän kasvavan ja kuusi prosenttia arvioi määrän pienenevän.

Suomen Yrittäjien ja Finnveran Pk-yritysbarometrista käy ilmi, että työvoiman saatavuus on säilynyt merkittävänä kehittämisen ja työllistämisen esteenä. Pk-yrityksistä neljännes pitää osaavan työvoiman saatavuutta työllistämisen pahimpana esteenä. Osaavan työvoiman saatavuuden merkitys on edelleen nousussa. Muina esteinä pidetään kysynnän epävakautta ja työn sivukuluja. Työn sivukulujen merkitys työllistämisen esteenä korostuu pienimmissä ja nuorimmissa yrityksissä.

Pk-yritysten kasvuhakuisuus näyttäisi lisääntyneen. Nuorissa yrityksissä kasvuhakuisuus on noussut muita enemmän. Nämä ja henkilöstöltään suuremmat yritykset ovat kasvuhakuisimpia, Hietala kertoo.

– Nähtäväksi jää, onko muutos pysyvämpi ja toteutuvatko kasvuaikomukset. Yritysten kasvun lisääminenhän on nykyisen hallituksen tärkeimpiä tavoitteita.

Uusien tuotteiden ja palveluiden, myynnin ja markkinoinnin sekä verkostoitumisen ja yhteistyön kehittäminen ovat pk-yrityksen tärkeimpiä kasvukeinoja. Kansainvälistyminen on merkittävässä roolissa lähinnä teollisuudessa.

Yritysten kasvuhaluttomuuden yleisin syy on sopiva yrityskoko ja riskinottohalun puute. Kasvun esteeksi nimetään työvoimakustannukset ja työvoiman saatavuus. Työvoiman saatavuutta pitää 22 prosenttia vastaajista esteenä.

Ulkoista rahoitusta aiotaan käyttää entistä useammissa yrityksissä

Pk-yrityksistä 30 prosenttia ennakoi ottavansa seuraavan vuoden aikana uutta ulkoista rahoitusta. Tämä osuus on noussut viime syksystä. Ulkoista rahoitusta aiotaan hakea erityisesti voimakkaasti kasvuhakuisissa ja kansainvälisillä markkinoilla toimivissa yrityksissä.

– Pk-yritysten kasvuhalut ja investointisuunnitelmat heijastuvat edelleen rahoituksen kysynnän kasvuun. Rahoitusmarkkinoiden kansainväliset häiriöt eivät näytä olevan vielä mitenkään suomalaisten pk-yritysten arkipäivää, Finnveran varatoimitusjohtaja Veijo Ojala toteaa.

Ulkoista rahoitusta harkitsevista 78 prosenttia aikoo hankkia rahoitusta pankeista ja vajaa 30 prosenttia Finnverasta. Kasvuhakuisimmat yritykset aikovat turvautua muita useammin Finnveraan ja pääomasijoittajiin.

Ulkoista rahoitusta harkitsevista kolmasosa aikoo hakea rahoitusta yrityksen kehittämishankkeisiin, kasvun vaatimaksi käyttöpääomaksi sekä koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin. Käyttöpääomaksi ottaminen korostuu kehittämishankkeiden ja yritysjärjestelyjen ohella kasvuhakuisissa yrityksissä. Voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset aikovat lisäksi käyttää rahoitusta kansainvälistymiseen ja vientiin muita yrityksiä useammin. Vajaa neljännes ennakoi ottavansa rahoitusta rakennusinvestointeihin.

Oman pääoman ehtoista rahoitusta tarjoavilta odotetaan ennemmin hallitustyöskentelyyn
osallistumista kuin pelkkää omistajuutta. Erityisesti yksityisiltä pääomasijoittajilta, bisnesenkeleiltä, halutaan hallitustyöskentelyyn osallistumista. Yksityisiltä pääomasijoitusyhtiöiltä sekä etenkin alueellisilta ja valtakunnallisilta julkisilta pääomasijoittajilta odotetaan useammin passiivisempaa rahoitusta. Kasvuhakuiset osakeyhtiöt ovat valmiimpia ottamaan oman pääoman ehtoista rahoitusta kuin muut yritykset.

– Suomalaisten pk-yritysten asenteet näyttävät kääntyneen huomattavan myönteisiksi pääomasijoittajia kohtaan. Erityisesti bisnesenkeleille on suurta kysyntää, Ojala toteaa.

Verotus, kirjanpitolainsäädäntö ja työelämän sääntely aiheuttavat suurimman taakan

Pk-sektori kokee verotuksen, kirjanpitolainsäädännön ja työelämää koskeva sääntelyn aiheuttavan lainsäädännön suurimman hallinnollisen taakan. Ekonomisti Harri Hietalan mukaan vähiten hallinnollisia rasituksia aiheutuu tulliasioista, kuluttajansuojasta ja kilpailulainsäädännöstä.

– Tulliasiat korostuvat kansainvälistä kauppaa käyvien yritysten kohdalla nousten jopa kolmen kärkeen. Kansainvälistymisen kautta tulliasiat korostuvat myös kasvuhakuisten yritysten osalta. Teollisuudessa ympäristölainsäädäntö nousee viidenneksi merkittävimmäksi hallinnollisen taakan aiheuttajaksi. Pienempien työnantajien kohdalla korostuvat puolestaan työoikeus ja muu työelämään liittyvä sääntely.

Työelämää koskevan sääntelyn sisällä koetaan pk-yrityksissä suurimman hallinnollisen taakan aiheutuvan verottajalle ja muille tahoille toimitettavista kuukausi- ja vuosi-ilmoituksista. Verotuksessa suurimman hallinnollisen taakan aiheuttavat työnverotus ja arvonlisäverotus.

Työn organisoinnissa sekä työkyvyn ja jaksamisen edistämisessä kehitettävää

Pk-yrityksissä nähdään olevan eniten kehitettävää työelämän osalta työn organisoinnissa sekä työkyvyn ja jaksamisen edistämisessä. Myös yhteistyössä muiden yritysten kanssa, työprosessien sujuvuudessa ja ammatillisessa osaamisessa on kehitettävää. Vähiten kehitettävää on työaikoihin, työoloihin ja -ympäristöön sekä työpaikan sisäiseen yhteistyöhön liittyvissä kysymyksissä.

Työelämän kehittämisen esteet ovat yleensä yrityksen omia. Vähäisempi merkitys on tieto-ongelmilla ja asiantuntijapulalla. Selkeästi suurimpana esteenä työelämän laaja-alaisemmalle kehittämiselle on aikapula. Lisäksi kehittämistyön vaatimia taloudellisia vaatimuksia pidetään liian suurina. Kehittämistoiminnan nähdään häiritsevän liiaksi pienen yrityksen päivittäistä toimintaa. Itsellä ei koeta olevan riittävää osaamista kehittämistoimintaan, Hietala kertoo.

– Tiedon puute asiantuntijatahoista ja rahoittajista korostuu pienempien yritysten kohdalla keskisuuriin yrityksiin verrattuna. Pienemmissä yrityksissä myös rahapula nousee muita useammin työelämän kehittämisen esteeksi.

Lisätietoja:

Suomen Yrittäjät
ekonomisti Harri Hietala, puh. (09) 2292 2845, 0500 789 906
toimitusjohtaja Jussi Järventaus, puh. (09) 2292 2950, 050 336 0015

Finnvera Oyj
varatoimitusjohtaja Veijo Ojala, puh. 020 460 7405, 0400 672 401

Kommentteja antaa myös:
Työelämän kehittämisestä
Työ- ja elinkeinoministeriö
työmarkkinaneuvos Pirjo Harjunen, puh. 010 60 48007

>> Pk-yritysbarometri 1 / 2008

>> Lue tiedote: SY:n Järventaus: Heikkenevä suhdannekehitys puoltaa veronalennusten aloittamista

OnLine uutiset
toimitus@suomen.yrittajat.fi
Puhelin (09) 2292 2931, Jarmo Hyytiäinen