Simolinna: Koulutussopimus auttaisi nuorisotyöttömyyden torjunnassa

Kaikille nuorille tulee antaa mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen tai lukiokoulutukseen. Jotta tähän päästään, tarvitaan uusia ammatillisen koulutuksen malleja. Näin totesi Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna.

— Oppilaitosmuotoisen ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen rinnalle tarvitaan koulutussopimus, Simolinna linjasi SuomiAreenalla Porissa.

Tekemällä oppiminen on monille nuorille luontevin tapa hankkia ammattitaito.

— Näyttää siltä, että nykypohjalle rakentuvaa oppisopimusta ei olla valmiita kehittämään sellaiseksi, että nuorille todella syntyisi työssä oppimisen paikkoja. Siksi Suomen Yrittäjät esittää koulutussopimusta, Simolinna sanoi.

Koulutussopimuksessa nuori olisi ammatillisen oppilaitoksen kirjoilla, mutta opiskelisi pääasiassa työpaikalla. Yrityksen ja opiskelijan välille ei syntyisi työsuhdetta. Nuori saisi opintotukea, ja yrittäjä maksaisi opiskelijalle kannusterahaa opintojen etenemisestä.

Koulutussopimus toisi lisää koulutuspaikkoja yrityksiin

Yrittäjät kokevat nykyisen oppisopimuskoulutuksen useimmissa tapauksissa taloudellisesti mahdottomaksi ja liian byrokraattiseksi. Siksi se on jäänyt hyvin pieneen osaan nuorten koulutuksessa.

— Se perustuu määräaikaiseen työsopimussuhteeseen, jonka tuet yrittäjän pitää hakea eri viranomaisilta, Mikko Simolinna kertoi oppisopimuskouluttajan arjesta.

Hän huomautti, että vaikka oppisopimuskoulutusta on pyritty kehittämään yrittäjien toivomaan suuntaan, kaavaillut muutokset ovat aivan liian vaatimattomia, mikäli halutaan todella ratkaista nuorten syrjäytymistä ammatillisella koulutuksella. Pelkällä yhteiskunnan antamalla rahatuella ei nuorten koulutuspaikkoja yrityksiin voida riittävästi lisätä.

Koulutussopimus olisi yrittäjälle riskittömämpi ja siitä tulisi vähemmän hallinnollista taakkaa kuin oppisopimuskoulutuksesta. Suomen Yrittäjien jäsenilleen teettämässä kyselyssä kävi ilmi, että peräti 42 prosenttia yrittäjistä olisi valmis ottamaan nuoren kouluttautumaan yritykseensä, jos koulutussopimus olisi mahdollinen.

Simolinna tyrmää SAK:n kritiikin

Simolinna ihmettelee SAK:n esittämää näkemystä siitä, että koulutussopimusmalli ei anna nuorille sopimusturvaa, ja että vastuu on ulkoistettu nuorelle ja oppilaitokselle.

— Koulutussopimuksessa nuori, yritys ja oppilaitos tekevät selkeän sopimuksen koulutuksen suorittamisesta työpaikalla oppien. Yrittäjä kantaa merkittävän vastuun ammattitaidon syntymisestä, oppilaitos mm. ohjauksesta ja arvioinnista. Nuori taas vastaa oppimisestaan.

Jos opinnot jostain syystä keskeytyvät, on opiskelijalla turvanaan oppilaitoksen normaali opiskelijahuolto.

— Oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa keskeyttämisasteet ovat pahimmillaan yli 30 prosenttia. Uskon koulutussopimuksen motivoivan nuoria ja yrittäjiä niin, että keskeyttämiskynnys on hyvin korkea, Simolinna sanoi.