Sopu EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehyksistä – päästöjen vähennykset painottuvat liikaa pk-yrityksiin
Eurooppa-neuvosto pääsi sopuun EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehyksistä vuosille 2020–2030. Tavoite on vähentää päästöjä vähintään 40 prosentilla vuoden 1990 päästötasoon verrattuna. Tavoite jaetaan EU:n päästökauppajärjestelmän tavoitteeksi ja päästökaupan ulkopuolisten alojen tavoitteeksi. Suomen Yrittäjien mielestä on hyvä, että päästövähennyksistä saatiin sovituksi.
Eurooppa-neuvosto pääsi sopuun EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehyksistä vuosille 2020–2030. Tavoite on vähentää päästöjä vähintään 40 prosentilla vuoden 1990 päästötasoon verrattuna. Tavoite jaetaan EU:n päästökauppajärjestelmän tavoitteeksi ja päästökaupan ulkopuolisten alojen tavoitteeksi. Suomen Yrittäjien mielestä on hyvä, että päästövähennyksistä saatiin sovituksi.
Päästökaupan ulkopuolisten alojen tavoitteeksi sovittiin 30 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Suurin osa Suomen pienistä ja keskisuurista yrityksistä on päästökauppajärjestelmän ulkopuolella.
– EU:n tavoitteen jako painottuu liikaa päästökaupan ulkopuolisiin aloihin, joilla päästöjen vähentäminen on kallista. Erityisesti liikenteen päästöjen vähentämiseen tulee paineita. Päästövähennysten painopistettä pitää siirtää päästökaupan ulkopuolisilta toimialoilta päästökauppasektorille, ympäristöekonomisti Eini Lemmelä Suomen Yrittäjistä sanoo.
Päästökaupan ulkopuolisten alojen tavoite jaetaan jäsenmaiden kesken niitä sitoviksi tavoitteiksi. Neuvoston päätelmien mukaan jako perustuu maiden bruttokansantuotteen asukasta kohti. Tavoitteita muokattaisiin kustannustehokkuuden perusteella niiden maiden osalta, joiden bruttokansantuote asukasta kohti ylittää EU:n keskiarvon. Suomi kuuluu tähän ryhmään.
– Suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten kannalta on erittäin tärkeää, että tavoitteiden asettamisessa otetaan huomioon kustannustehokkuus. Muuten Suomen tavoite muodostuu niin korkeaksi, että kustannukset sen saavuttamisesta olisivat hyvin korkeat ja lisätoimia jouduttaisiin tekemään kaikilla toimialoilla. Tiukemman tavoitteen tuomat hyödyt olisivat pienet verrattuna Suomen tai EU:n kokonaispäästöihin, Lemmelä toteaa.
Suomi voi valita järkevimmät päästövähennystoimet
Neuvoston päätelmissä esitetään energiatehokkuustavoitteeksi vähintään 27 prosentin energiansäästöä vuonna 2030 verrattuna energiankulutukseen, jonka arvioidaan toteutuvan ilman energiatehokkuuden parantamistoimia. Uusiutuvan energian tavoite on vähintään 27 prosenttia EU:n energiankulutuksesta.
– Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian tavoitteet ovat EU-tason tavoitteita, eivätkä ne sido yksittäisiä jäsenmaita. Se antaa jäsenmaille vapautta hyödyntää omia vahvuuksiaan ja valita järkevimmät päästövähennystoimet, Lemmelä arvioi.
Lisätietoja:
ympäristöekonomisti Eini Lemmelä, Suomen Yrittäjät, p. 09 2292 2843, eini.lemmela@yrittajat.fi