Suhdanteessa paranemisen merkkejä

Suomalaisten pk-yritysten suhdanneodotukset ovat parantuneet hiukan kesän jälkeen. Näyttää siltä, että sekä kotimarkkinoilla että viennissä suhdanteen pohja olisi ohitettu keväällä. Kevääseen verrattuna nyt syyskuussa aiempaa useampi pk-yritys odotti sekä liikevaihtonsa kasvavan että palkkaavansa lisää henkilöstöä.

Valtaosaltaan kotimarkkinoilla toimivien pk-yritysten yleiset suhdanneodotukset ovat edelleen viimeisen neljän vuoden keskimääräisellä tasolla. Liikevaihto-odotukset ovat pysyneet kotimarkkinoilla kokoajan hyvinä ja nyt trendin käännyttyä ollaan lähestymässä jo 1990-luvun lopun kasvuajan tasoa.

Eniten ovat parantuneet pk-yritysten vientiodotukset. Noin kolmannes suomalaisista yrityksistä on mukana suoraan tai välillisesti vientitoiminnassa. Vientisektorin epävarmuus on pitänyt viimeisen parin vuoden aikana taloutta ahtaalla, mutta nyt odotukset ovat kääntyneet myös vientisektorilla paremmiksi.

Työllisyyskehitys on ollut vientiteollisuuden ongelmien johdosta pitkälti kotimarkkinoiden varassa. Pk-yritykset ovat palkanneet kokoajan lisää henkilöstöä, mutta odotukset henkilöstön lisäämiseksi ovat selvästä positiivisuudesta huolimatta kuitenkin pikkuhiljaa heikentyneet viimeisen kolmen vuoden aikana. Viime keväänä odotukset henkilökunnan määrästä kääntyivät takaisin nousuun ja kesän jälkeen tarve henkilöstön lisäämiseksi pk-yrityksissä on edelleen kasvanut.

Investoinnit saavat vielä odottaa

Investointien kiihtymisestä ei edelleenkään ole merkkejä. Halukkuus investoida on heikentynyt viimeisen kolmen vuoden aikana. Nyt on jääty alhaiselle tasolle eikä odotuksissa ole sen paremmin heikkenemisen kuin paranemisenkaan merkkejä.

Koska kasvu ja vähäiset investoinnit rahoitetaan entistä enemmän tulorahoituksella, rahoitus ei ole yrityksille nyt suuri ongelma. Yritysten taseet ovat vahvat ja vakavaraisuuden uskotaan edelleen parantuvan, mikä osaltaan helpottaa investointien tekemistä ja rahoituksen saamista niihin.

Ulkoista rahoitusta kasvuun ja omistajanvaihdoksiin

Lisääntyvästä aktiviteetista yrityksissä kertoo pankkilainan ja vientitakuiden käytön hienoinen kasvu. Ulkoista rahoitusta on kaikkiaan seitsemällä yrityksellä kymmenestä, mutta ulkoinen rahoitus ei ole tällä hetkellä paha kasvun este.

Kasvuyritykset käyttävät ulkoista rahoitusta silti kaksi kertaa useammin kuin vailla kasvuhakuisuutta toimivat yritykset. Myös sukupolven- tai omistajanvaihdoksen tehneissä yrityksissä ulkoista rahoitusta on muita yrityksiä enemmän. Näin ollen hyvien rahoitusinstrumenttien tarjoaminen kasvun turvaamiseksi juuri näille yrityksille on jatkossa entistä tärkeämpää.

Voimakkaasti kasvuhakuisilla yrityksillä on muita enemmän vakuusongelmia ulkoisen rahoituksensa järjestelyissä. Tätäkin vielä voimakkaammin koetaan vakuusongelmia sukupolvenvaihdosta suunnittelevien yritysten keskuudessa.

Kokonaisuutena ulkoisen rahoituksen tarpeen ei uskota seuraavan vuoden aikana kuitenkaan pk-yrityksissä lisääntyvän.

Kasvuhakuisuutta yhä vähemmän

Elinkeinoelämän rakenteisiin vaikuttava yrittäjien ikääntyminen alkaa näkyä sukupolvenvaihdosten määrässä. Kolmannes yrittäjistä on jäämässä eläkkeelle kymmenen vuoden kuluessa ja nyt yritysten osuus, joissa sukupolven- tai omistajanvaihdos on edessä jo 5 vuoden sisällä lisääntyy selvästi. Näitä yrityksiä on jo 19 prosenttia kaikista yrityksistä.

Kansantalouden kannalta on huolestuttavaa, että niiden yritysten, joilla ei ole mitään kasvutavoitteita, määrä kasvaa. Uudet työpaikat ja yhteiskunnan lisääntyvän palvelutarpeen peittämiseen tarvittavat veromarkat tulevat yritysten kasvusta. Kymmenellä prosentilla suomalaisista yrityksistä ei ole minkäänlaisia kasvutavoitteita. Vastaavasti vain kuusi prosenttia pk-yrityksistä ilmoittaa olevansa selvästi kasvuhakuinen.

Kasvuhaluttomuuden suurin syy on se, että yrittäjien mielestä yritys on sopivan kokoinen. Käytännössä kasvaminen tarkoittaa byrokratian ja velvoitteiden lisääntymisen ohella riskien kasvua. Keskeinen kysymys onkin, miten Suomessa kannustetaan jatkossa riskinottoon.

Lisätietoja:
Viestintäpäällikkö Petri Nieminen, p. 050 547 7495
Tiedotuspäällikkö Raija-Liisa Konkola, p. (09) 229 22952
Viestintäpäällikkö Eila Alajoki, Finnvera, p. 0204 607235

Pk-yritysbarometri kokonaisuudessaan ja alueelliset raportit:
Pk-yritysbarometri, syksy 2003