Suomen Yrittäjät ja MTK: Pk-yritykset ja kotimainen ruoka vahvemmin mukaan julkisiin hankintoihin

Erityisesti on turvattava pk-yritysten mahdollisuus osallistua hankintoihin ja kotimaisen ruuan osuus julkisissa ruokahankinnoissa. Näin vaativat Suomen Yrittäjät ja MTK. Direktiiviuudistuksen tärkeänä tavoitteena on parantaa pienten ja keskisuurten yritysten asemaa julkisissa hankinnoissa. Lisäksi tavoitellaan muun muassa hankintamenettelyiden yksinkertaistamista sekä laadun korostumista perusteena, kun hankinnoista päätetään. Hallitusohjelman mukaan puolestaan pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia julkisiin hankintoihin lisätään lainsäädäntöä uudistamalla. Lisäksi hallitusohjelmassa on sitouduttu kotimaisen ruoan lisäämiseen julkisissa hankinnoissa. MTK ja Suomen Yrittäjät korostavat sitä, että hankintadirektiivin ja hallitusohjelman myönteiset tavoitteet on saatava toteutumaan käytännössä heti. Lähtökohdaksi hankintojen jakaminen – laatua painotettava oikein Direktiivin säännös, joka edellyttää hankintojen jakamista osiin, on uusi. Sen nimenomaisena tarkoituksena on, että hankinnat toteutetaan sellaisina kokonaisuuksina, että myös pienet toimijat pääsevät kilpailemaan sopimuksista.

– Hankintojen osiin jakamista koskeva velvoite on erittäin tärkeä tapa estää markkinoiden haitallista keskittymistä. Kaikkien hankintayksikköjen kannattaa käyttää tämä mahdollisuus heti täysimittaisesti, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo. Direktiivissä säädetään hankintasopimusten tekoperusteista tavalla, joka painottaa aiempaa selkeämmin laatua. Pelkkää hintaa voi käyttää valintaperusteena vain poikkeuksellisesti. – Tämä uudistus on tervetullut. On tärkeää, että valintaperusteet painottavat laadullisia tekijöitä oikein. Korkealaatuisilla kotimaisilla tuotteilla on oltava hyvät mahdollisuudet menestyä kilpailutuksissa, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila vaatii.

Tähän asti tarjouspyynnöissä ei ole otettu riittävästi huomioon sitä, että kotimaiset säännökset asettavat tuotteille korkeampia vaatimuksia kuin muissa EU-maissa keskimäärin. Esimerkkinä tästä on suomalainen ruuantuotanto, joka on vapaa salmonellasta, sioilla on hännät ja antibiootteja käytetään tuotantoeläinten lääkinnässä vain sairauksiin toisin kuin yleisesti Keski-Euroopassa. Myös torjunta- ja kasvinsuojeluaineita käytämme kansainvälisessä vertailussa erittäin vähän.

Hankintayksiköiden osaaminen avainasemassa Julkisia hankintoja tehdään vuodessa noin 35 miljardilla eurolla. Kyseessä on erittäin merkittävä markkina lukuisten toimialojen yrityksille ja samalla huomattava julkistalouden menoerä. Elintarvikehankintoja tehdään julkisissa ruokapalveluissa noin 350 miljoonalla eurolla vuodessa. Hankintadirektiivit koskevat ostoista suurimpia; niitä, jotka ylittävät niin sanotut EU-kynnysarvot. Tavara- ja palveluhankinnoissa kynnysarvo on 209 000 euroa. – Parhaimmillaan uudistetut EU-direktiivit tukevat erinomaisesti markkinoiden toimivuutta, pk-yritysten pääsyä mukaan julkisen sektorin kumppaniksi ja julkisen sektorin sekä kansalaisten kannalta mahdollisimman laadukkaiden hankintojen toteutumista, Juha Marttila sanoo. – EU- ja kotimaiset säännökset ovat kuitenkin vain pieni vaikkakin tärkeä osa kokonaisuudesta. Uusien hankintasääntöjen lisäksi tarvitaan jatkuvaa vuoropuhelua ja hyviä käytänteitä tarjoajien ja hankintayksiköiden välille, Mäkynen muistuttaa. Lisätietoja
puheenjohtaja Jyrki Mäkynen, Suomen Yrittäjät, p. 0400 364791, jyrki.makynen@yrittajat.fi
puheenjohtaja Juha Marttila, MTK, p. 050 341 3167, juha.marttila@mtk.fi