Suomen Yrittäjät julkisti hallitusohjelmatavoitteensa: Työn tekeminen ja tarjoaminen kannattavaksi
Pienet ja keskisuuret yritykset ovat tärkeitä työllistäjiä. Työpaikka turvaa parhaiten ihmisen toimeentulon, ehkäisee syrjäytymistä ja tuo verotuloja hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden järjestämiseen. Uusia työpaikkoja syntyy vain kannattaviin yrityksiin. Pk-yritysten toimintamahdollisuuksia on tärkeä parantaa ja työllistämisen kynnystä madaltaa, jotta näitä yrityksiä kannustetaan kasvuun ja työllistämiseen.
Pienet ja keskisuuret yritykset ovat tärkeitä työllistäjiä. Työpaikka turvaa parhaiten ihmisen toimeentulon, ehkäisee syrjäytymistä ja tuo verotuloja hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden järjestämiseen. Uusia työpaikkoja syntyy vain kannattaviin yrityksiin. Pk-yritysten toimintamahdollisuuksia on tärkeä parantaa ja työllistämisen kynnystä madaltaa, jotta näitä yrityksiä kannustetaan kasvuun ja työllistämiseen.
Suomen Yrittäjät tarjoaa eduskuntavaaleissa valittaville päättäjille keinoja, joilla yrittäjien mahdollisuudet tehdä ja tarjota työtä turvataan:
Työmarkkinat notkeammiksi
Tulevan hallituksen on otettava vastuu työelämän sääntöjen kehittämisestä ja työmarkkinajärjestelmän uudistamisesta. Järjestöjen on osallistuttava lainsäädännön valmisteluun, mutta valta ja vastuu päätöksistä on oltava demokraattisesti valituilla kansanedustajilla.
— Työehdoista pitää pystyä sopimaan työpaikoilla paljon laajemmin kuin nyt. Se auttaa luomaan uusia työpaikkoja ja välttämään lomautuksia ja irtisanomisia, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus tiivistää yrittäjien kärkitavoitteen työmarkkina-asioissa.
”Työmarkkinoiden jäykkyys tekee työllistämisestä liian suuren riskin.” Toimitusjohtaja Juhani Hyry, Hyrles Oy
Verotus kannustavaksi
Suomen kokonaisveroaste on maailman korkeimpia. Sitä pitäisi laskea kauttaaltaan. Järventauksen mukaan uusien työpaikkojen tekeminen vaatii lisäksi verotuksen kehittämistä tukemaan yritysten kasvua, työllistämistä ja investointeja.
• On selvitettävä mahdollisuus ottaa käyttöön veromalli, jolla myöhennetään yritykseen jäävän tulon verotuksen ajankohtaa. Malli tukisi Suomelle elintärkeää kasvuyrittäjyyttä.
• Yhteisöveroremontissa elinkeinonharjoittajat ja henkilöyhtiöt jäivät sivuun. Olisi perusteltua, että nämä pienyritykset saisivat kasvuun kannustavan yrittäjävähennyksen.
• Arvonlisäveron liukuva alarajahuojennus pitää nostaa nykyisestä 22 500 eurosta 50 000 euroon.
”Suomessa pitäisi ehdottomasti selvittää mahdollisuus siirtyä verojärjestelmään, jossa voitto verotettaisiin vasta, kun se otetaan ulos yrityksestä.” Toimitusjohtaja Mikko Akselin, TietoAkseli Oy
Yksinyrittäjänä pärjääminen on mahdollistettava
Suomessa on 170 000 yksinyrittäjää — 40 000 enemmän kuin kymmenen vuotta sitten, 65 prosenttia kaikista yrityksistä. Yksinyrittäjä tekee työpaikan itselleen ja jos onnistuu erittäin hyvin, saattaa myöhemmin työllistää myös muita. Peräti kolmasosa yksinyrittäjistä haluaisi ottaa työntekijän, jos palkkaamisen puitteita tarkistettaisiin. Siksi yksinyrittäjien olosuhteet kannattaa ottaa paremmin huomioon päätöksenteossa.
— Yksinyrittäjille erityisen tärkeää on verotuksen kannustavuus, sosiaaliturvan parantaminen ja myös työllistämisen helpottaminen, Järventaus alleviivaa.
”Minulle tärkein olisi verovähennys elinkeinonharjoittajille ja henkilöyhtiöille. Se parantaisi toimeentuloa ja olisi oikeudenmukaista.” Yrittäjä Hanna Munter, Harjula-Catering Oy
Julkista sektoria pienennettävä, ettei verorasitus nouse kohtuuttomaksi
Järventaus vaatii, että julkisen sektorin menot suhteessa bruttokansantuotteeseen on pienennettävä takaisin 50 prosenttiin. Muuten kokonaisveroaste nousee kestämättömäksi, mikä tappaa talouskasvun ja rapauttaa lopulta hyvinvointivaltion perustan. Siksi tarvitaan isoja rakenteellisia uudistuksia.
— Työn tuottavuus paranee parhaiten ottamalla yritykset laajasti mukaan palveluiden tuottamiseen, hän sanoo.
”Ei voi olla niin, että julkinen sektori on annettu tekijä ja se elää omaa elämäänsä riippumatta siitä, minkä kokoinen yksityinen sektori on. Raha ei tule seinästä, jonkun pitää se tehdä.” Toimitusjohtaja Jyrki Mäkynen, Oy HM Profiili Ab
Vähemmän ja parempaa sääntelyä
Yhteiskunta tarvitsee vähemmän ja parempaa sääntelyä. Yrityksiin kohdistuva sääntely on perattava. On kitkettävä pois turha sääntely ja hallinnollinen taakka.
— Lait on säädettävä niin, että sääntelykuorma ei ole kohtuuton yrittäjille.
”Yt-laki on niin monimutkainen, että hyvä jos juristin koulutuksella ymmärtää. Siitä tulee älytön määrä raportointivelvoitteita.” Toimitusjohtaja Tommi Matikainen, Ita Nordic Oy
Lue koko tavoiteohjelma täältä.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Jussi Järventaus, Suomen Yrittäjät, p. 050 336 0015, jussi.jarventaus@yrittajat.fi
varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät, p. 0400 567 925, anssi.kujala@yrittajat.fi
varatoimitusjohtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät, p. 040 173 7007, antti.neimala@yrittajat.fi
johtaja Anna Lundén, Suomen Yrittäjät, p. 050 544 3928, anna.lunden@yrittajat.fi (verotus)
johtaja Rauno Vanhanen, Suomen Yrittäjät, p. 0500 416 937, rauno.vanhanen@yrittajat.fi (työelämäa)