Suomen Yrittäjät kehysriihipäätöksestä: Liikaa veronkorotuksia, liian vähän säästöjä

Suomen Yrittäjien mukaan hallituksen kehyspäätöksessä elinkeinoelämän veronkiristysten taakanjako ei jakaudu oikeudenmukaisesti. Kasvupaketilla olisi pystytty luomaan enemmän uusia työpaikkoja ja kasvua, jos siinä olisi ollut kannustin pienyrityksille. Oikea viesti on kuitenkin se, että hyvinvointilupaukseen voidaan puuttua, kun se on velkaantumisen hillitsemiseksi välttämätöntä.

Suomen Yrittäjien mukaan sopeutus olisi pitänyt tehdä säästämällä, ei veronkorotuksilla. Suomen veroaste on jo OECD-maiden korkeimpia.

– Päätökset korottavat jo valmiiksi liian korkeaa veroastettamme, mikä haittaa työllisyyttä ja yritystemme kilpailukykyä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo.

Pienyrittäjien verokannustin olisi lisännyt työpaikkoja ja kasvua

Pieniä ja keskisuuria yrityksiä edustavan järjestön mukaan veronkorotukset kolahtavat pahiten pk-yrityksiin, jotka ovat huolehtineet uusien työpaikkojen luomisesta koko 2000-luvun.

– Näiden yritysten verotaakan lisääminen ei tue työllistämistä, Järventaus toteaa.

Esimerkiksi työkoneiden hiilidioksidiveron korotus ja taksien autoveroalennuksesta luopuminen leikkaavat näiden alojen yritysten toimintaedellytyksiä. Perintöveron korotus haittaa yritysten sukupolvenvaihdoksia.

– Tärkeää kuitenkin oli, että arvonlisäveroa ei korotettu.

Järventauksen mukaan hallituksen esittämät panostukset työllisyyden tukemiseen olisi voitu toteuttaa tehokkaammin kannustimella niille pk-yrittäjille, jotka eivät ole hyötyneet osakeyhtiöiden verotuksen keventämisestä.

– Yleinen, isoon yritysjoukkoon kohdistuva kannustin on tehokkaampi kuin nyt päätetyt pistemäiset tukitoimet, Järventaus viittaa kasvupaketissa oleviin yksittäisiin, kertaluonteisiin hankkeisiin.

Hyvinvointivaltiota on arvioitava uudelleen

Yrittäjäjärjestön mukaan päätetyt säästöt antoivat kuitenkin viestin siitä, että julkisten palveluiden määrää ja tasoa on hillittävä, kun rahat eivät riitä niiden ylläpitämiseen.

– Suomen kansantalouden koko on edelleen aivan liian pieni nykyisille tulonsiirroille ja yhteiskunnan kustantamien palveluiden tuottamiseen. Osa rakenteellisista uudistuksistahan on vasta suunnitteilla, Järventaus sanoo.