Suomen Yrittäjät: Palkkaratkaisu sidottava tuottavuuskehitykseen-Palkansaajien nykyvaatimuksilla menetetään 20000 työpaikkaa

Suomen Yrittäjät patistaa tupo-osapuolia käynnistyneissä neuvotteluissa maltilliseen ja työllisyyttä parantavaan palkkaratkaisuun. Talouskehitys on jatkossa epävarmaa ja työllisyys uhkaa heiketä. Työllisyyskehitys on viime vuosina ollut paljolti kotimarkkinoilla toimivien pk-yritysten harteilla. Kansainvälisen kysynnän epävarmuuden vaikutuksesta näin näyttää olevan jatkossakin.

Palkansaajapuolen kustannuksiltaan liki neljän prosentin tupo-vaatimus on odotettavissa olevaan noin kahden prosentin tuottavuuskehitykseen ylimitoitettu. Tuottavuuskehityksen kahdella prosentilla ylittävä työvoimakustannusten nousu tarkoittaa varsin yksiselitteisesti noin prosentin huononnusta työllisyyteen, eli työllistävällä pk-sektorilla aiemmin ennakoidut jopa 20 000 uutta työpaikkaa jäävät syntymättä.

Kansatalouden suurin rasite on korkeana pysyvä työttömyys. Koska työpaikat syntyvät valtaosaltaan palveluihin ja matalamman tuottavuuden aloille kotimarkkinasektorilla toimiviin pk-yrityksiin, on palkkaratkaisun osaltaan tuettava näiden työvoimavaltaisten yritysten kasvua ja työllistämismahdollisuuksia.

Ns. solidaarinen palkkamalli työllisyydelle vahingollinen

Tätä tukisi yrittäjäjärjestön mukaan myös pitäytyminen prosentuaalisissa yleiskorotuksissa. Matalan tuottavuuden taulukkopalkkoja käyttävillä aloilla nykyvaatimusten mukainen 3,8 prosentin työvoimakustannusten nousu tietäisi alimmilla taulukkopalkoilla peräti 5,2 prosentin työvoimakustannusten nousua. Tämä heikentäisi entisestään työvoimavaltaisten töiden kannattavuutta ja estäisi työpaikkojen syntyä siellä, missä työllistymismahdollisuudet ovat suurimmat.

Juuri useimmilla työvoimavaltaisilla aloilla vuosia jatkunut tuottavuutta nopeampi palkankorotuslinja on nostanut palveluiden ja tuotteiden hinnat tasolle, jolla kysyntää ei enää ole. Jos työlle ei ole kysyntää, työpaikkoja ei synny. Siksi palkkaratkaisussa on kyettävä huomioimaan eri alojen tuottavuuserot nykyistä paremmin.

Ostovoiman turvaamista on tuettava palkansaajien verotusta keventämällä. Kevennys tulee suunnata pääasiassa pieni- ja keskituloisille, jos palkkamalli muuttuu esitetyllä tavalla.

Yrittäjät haluavat sopeutumismahdollisuuksia taloudellisiin vaikeuksiin sekä sairausajan karenssipäivän

Suomen Yrittäjät haluaa lisättäväksi työehtosopimuksissa yritysten sopeutumismahdollisuuksia taloudellisissa kriisitilanteissa. Työttömyysturva- ja työeläkejärjestelmiin luodut puskurit eivät ole eikä niitä voidakaan mitoittaa kaikkiin taloudellisiin häiriöihin riittäviksi. Työehtosopimuksiin olisi siksi sisällytettävä nykyistä paremmat mahdollisuudet siihen, että yrityskohtaisesti sopien voidaan väliaikaisjärjestelynä ottaa käyttöön työehtosopimuksen vähimmäisehdoista poikkeavia työehtoja tilanteessa, jossa muutoin jouduttaisiin henkilöstön irtisanomisiin tai lomautuksiin. Poikkeusjärjestelyihin turvautuminen voisi tulla kysymykseen silloin, kun kysymyksessä ei ole vain yksittäistä työpaikkaa koskeva kriisitilanne vaan vaikeudet ovat kohdistuneet laajemminkin ao. toimialalla toimiviin yrityksiin.

Toisena kysymyksenä yrittäjäjärjestö haluaa nostaa keskusteluun kysymyksen sairausajan karenssipäivän käyttöönottamisesta. Kaikkiin työehtosopimuksiin samoin kuin lakiin pitäisi ottaa määräykset ensimmäisen kokonaisen sairauspäivän omavastuusta. Järjestö katsoo, että jokaisella yksilöllä tulisi olla myös omaa vastuuta vähäisemmistä riskeistä. Muutos olisi omiaan vähentämään terveydenhuollon ylikuormitusta. Niillä aloilla, joilla karenssipäivä on ollut käytössä, ei ole osoitettavissa muita enempää terveydellisiä ongelmia.

Palkansaajien eräät ns. laadulliset vaatimukset työllisyydelle haitallisia

Palkansaajajärjestöjen eräät vaatimukset ns. tekstikysymyksissä ovat työllisyyden ja pk-sektorin kannalta haitallisia. Tällaisia ovat muun muassa
-uusi irtisanomiskorvaus, joka liittyisi laillisiin tuotannollisista ja taloudellista syistä tapahtuviin irtisanomisiin,
-pyrkimys vähentää paikallista sopimista varsinkin pienissä yrityksissä, sekä
-vaatimukset työnantajan työnjohto-oikeuden muutoksista.

Koska irtisanominen tuotannollisista ja taloudellisista syistä yrityksissä ylipäänsä ja aivan erityisesti pienissä yrityksissä tapahtuu todellisesta syystä ja pakon edessä, ei irtisanomissakko vaikuttaisi toivotulla tavalla irtisanomisten määrää vähentävästi. Sitä vastoin pelko irtisanomiskustannusten noususta nostaisi työllistämisen kynnystä ja sitä kautta pahentaisi työttömyyttä. Voimakkaimmin tämä kielteinen vaikutus osuisi heikommassa työmarkkina-asemassa oleviin työttömiin.

Vaatimus siitä, että paikallinen sopiminen olisi mahdollista vain, jos yrityksessä on valittu luottamusmies, supistaisi olennaisesti paikallista sopimista. Esim alle 10 henkilön yrityksissä on pääsääntönä, että kaikkia työntekijöitä yhteisesti koskevista asioista sovitaan yhdessä koko henkilöstön kanssa. Tämän kokoluokan yrityksissä luottamusmiehiä on nykyisellään noin 5 prosentissa yrityksistä. Erilliselle edusmiehelle ei pienillä työpaikoilla ole yleensä tarvetta, kun jokainen työntekijä voi itse osaltaan olla mukana yhteisneuvotteluissa.

Vaatimus ns. tulkintaetuoikeuden siirtämisestä työntekijäpuolelle paikallista sopimusta koskevissa erimielisyystilanteissa tarkoittaisi puuttumista työnantajalle kuuluvaan työnjohto-oikeuteen. Kun yrittäjä kantaa lopullisen taloudellisen vastuun yrityksensä toiminnasta, myös työnjohto-oikeuden täytyy säilyä yrittäjällä siinäkin tapauksessa, että asianosaisten välillä vallitsee erimielisyyttä. Siihen asti, kunnes erimielisyyteen saadaan esim. tuomioistuimen ratkaisu, on asiassa nykykäytännön mukaisesti toimittava työnantajan päätöksen mukaisella tavalla. Sinänsä Suomen Yrittäjät korostaa, että erityisesti pienessä yrityksessä tavanomainen toimintapa on, että asioista sovitaan yhdessä työntekijöiden kanssa.

Suomessa on noin 220 000 yritystä. Suomen koko yrityskannasta 99,8 prosenttia on pk-yrityksiä, jotka työllistävät alle 250 henkilöä. Pk-yritykset työllistävät 61 prosenttia yksityisen sektorin henkilöstöstä ja tekevät yli puolet yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta.
Suomen Yrittäjien jäsenkunta edustaa laajasti Suomen koko yrityskenttää. Yrittäjäjärjestöön kuuluu 88 000 jäsentä 420 paikallisyhdistyksessä ja 57 toimialajärjestössä. Näistä noin 36000 on sellaisia työnantajia, jotka eivät ole muiden työnantajakeskusjärjestöjen reilun 15000 jäsenyrityksen joukossa. Yrittäjäjärjestön tehtävä on parantaa yritystoiminnan edellytyksiä Suomessa ja edistää yrittäjyyttä.

OnLine uutiset
toimitus@suomen.yrittajat.fi
Puhelin (09) 2292 2952>