14.10.2014 klo 14:00
Tiedote

Suomen Yrittäjät sote-uudistuksesta: Lakiin kirjattava vastuu sote-alan kehittämisestä – kyse 23 miljardista eurosta

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa pitää kehittää sote-palveluiden markkinoita, lisätä asiakkaan valinnanvapautta ja saada kustannusten laskenta kuntoon. Näin linjaa Suomen Yrittäjät.

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa pitää kehittää sote-palveluiden markkinoita, lisätä asiakkaan valinnanvapautta ja saada kustannusten laskenta kuntoon. Näin linjaa Suomen Yrittäjät.

Suomen Yrittäjien mukaan sote-järjestämislakiin pitää kirjata velvollisuus kehittää sote-palvelumarkkinoita. Näin vahvistettaisiin monituottajamallia, jossa sekä julkinen että yksityinen sektori tuottavat palveluita ja terve kilpailu toimii.

Kuntien sote-menot ovat nyt noin 23 miljardia euroa vuodessa.

– Tulevaisuudessa näistä rahoista päättävät viisi sote-aluetta. Niistä tulee siis merkittäviä elinkeinopoliittisia toimijoita, joiden vastuulla pitää olla myös alueen elinvoiman edistäminen, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoi.

Kujala esitteli Suomen Yrittäjien lausunnon hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi Helsingin Sote-foorumissa tiistaina. Lausuntokierros päättyy tänään.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on tärkeä kaikille yrittäjille Suomessa. Jos kestävyysvaje jatkuu, se aiheuttaa painetta veronkorotuksille ja luo taloudellista epävarmuutta. Kestävyysvajeen umpeen kuromisessa ratkaisevaa on se, miten uudistus onnistuu.

– Veroasteen nousu heikentää aina yritystoiminnan edellytyksiä, Kujala muistutti.

Palveluseteli pakolla ja hinnat näkyviin

Suomen Yrittäjien mukaan tuottamisvastuun saavalla kunnalla tai kuntayhtymällä täytyy olla velvollisuus toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita myös palvelusetelillä.

– Näin turvataan lähipalvelut ja vahvistetaan asiakkaan valinnanvapautta, Kujala sanoi.

Lisäksi yrittäjäjärjestö vaatii, että sosiaali- ja terveysministeriön tulee määritellä kaikille sote-alueille yhteinen kustannusten laskennan malli, jotta erilaisten tuottajien ja sote-alueiden palveluiden hintoja voi verrata.

Kujala huomautti, että sote-alueen ylimmän päättävän elimen jäsenet ovat jäsenkuntien valtuutettuja.

– Riskinä on, että he haluavat suosia kuntien omaa tuotantoa. Silloin vaarana on, että sote-palveluihin muodostuu julkisen tuotannon monopoli. Kuntalaisten kannalta huonoin vaihtoehto on, että järjestämispäätös velvoittaa omaan tuotantoon ja sulkee yhteistyön yrittäjien kanssa pois.

Taustaa: Sote-alalla paljon pieniä yrityksiä

Yksityistä sosiaali- ja terveyspalvelualaa koskevassa keskustelussa mielikuvaa hallitsee usein muutama näkyvä, iso toimija. Puhutaan jopa julkisen terveydenhuollon luisumisesta yksityisten käsiin.

Mielikuva on väärä: vain noin 11 % palveluista on muun kuin kuntasektorin itsensä tuottamaa. Yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelualalla, erityisesti sosiaalipalveluiden sektorilla, toimii paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Näillä yrityksillä on iso vaikutus kuntien elinvoimaisuuteen ja lähipalveluiden saatavuuteen.

Taustaa: Sote-alan yritykset työllistävät paljon

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 koko terveyspalvelujen tuotoksesta yritykset tuottivat 22 %. Koko sosiaalipalvelujen tuotoksesta yritykset tuottivat 16,9 %.
Suomessa on yli 4000 sosiaalipalveluyritystä, joista 99 % on alle 250 henkilöä työllistäviä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Sosiaalipalveluyrityksissä on lähes 30 000 työntekijää, joista noin 70 % on töissä pk-yrityksissä.
Terveyspalvelualan yrityksiä on Suomessa yli 16 000 yritystä. Niissä yli 30 000 työntekijää.
Suomen Yrittäjissä on suoraan jäseninä 4 600 sosiaali- ja terveysalan yritystä.
Lisäksi Suomen Yrittäjiin kuuluu 10 sosiaali- ja terveyspalvelualan toimialajärjestöä, joilla on yhteensä yli 2 000 jäsenyritystä.

Lisätietoja:
varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät, p. 0400 567 925, anssi.kujala@yrittajat.fi
elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama, Suomen Yrittäjät, p. 040 587 2445, ’); // –>