Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jarkko Wuorinen: Joustoturvatyöllä lisää paikallista sopimista ja työn tuottavuutta
Suomen Yrittäjät on pitänyt tavoitteenaan paikallisen sopimisen lisäämistä. Valtioneuvoston vahvistamien työelämän joustoturvaperiaatteiden tavoitteena on luoda raamit työmarkkinoiden tulevaisuuden kehittämiseksi. Niissä todetaan työelämän sääntelyn edellyttävän kehittämistä. Linjauksissa edellytetään myös työmarkkinoiden sopimusjärjestelmän toimivuuden parantamista samoin kuin työllistämisen ja työllistymisen edellytyksiä parantavaa lainsäädäntöä.
Suomen Yrittäjät on pitänyt tavoitteenaan paikallisen sopimisen lisäämistä. Valtioneuvoston vahvistamien työelämän joustoturvaperiaatteiden tavoitteena on luoda raamit työmarkkinoiden tulevaisuuden kehittämiseksi. Niissä todetaan työelämän sääntelyn edellyttävän kehittämistä. Linjauksissa edellytetään myös työmarkkinoiden sopimusjärjestelmän toimivuuden parantamista samoin kuin työllistämisen ja työllistymisen edellytyksiä parantavaa lainsäädäntöä.
– Paikallisen sopimisen mahdollisuuksien laajentaminen on keskeinen keino lisätä työn tuottavuutta. Ilman yhdessä sopimista asiat eivät kuitenkaan etene. Tarvitaan avoimuutta ja yhteistyöhalua, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jarkko Wuorinen sanoi tiistaina Tampereella pidetyssä SAK:n ja Suomen Yrittäjien Yhteistyöllä osaamista -seminaarissa.
Suomen Yrittäjien tavoitteena on ennen muuta madaltaa työllistämiskynnystä, jolloin erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten työllistämismahdollisuudet paranisivat. Työilmapiiri näissä yrityksissä on hyvä, mikä luo terveen pohjan työpaikkojen lisäämiselle. Taantuman kääntäminen nousuun edellyttää kaikkien työllistämismahdollisuuksien hyödyntämistä, Wuorinen sanoi.
Yhteistyöllä parannetaan osaamista
Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus oli yritysten kehittämisen selvin este taantuman alkuun, syksyyn 2008 asti. Talouskriisin myötä saatavuus on parantunut, mutta ongelma ei ole kadonnut.
– Siksi on tehtävä työtä rakenteiden parantamiseksi ammatillisessa koulutusjärjestelmässämme. Samalla on huolehdittava siitä, että lomautetuilla ja irtisanotuilla on todelliset mahdollisuudet päivittää osaamisensa ja että heidän motivaationsa työn tekemiseen säilyvät, Wuorinen sanoi.
Suurina ongelmina ovat opiskelupaikkojen saaminen, keskeytykset ja koulutukseen käytetty aika. Nuorilta menee keskimäärin runsas kaksi vuotta ennen kuin he pystyvät aloittamaan korkeakoulussa. Keskeyttämisaste ammatteihin johtavassa koulutuksessa on korkea ja koulutukseen käytetty aika on kasvanut huolestuttavasti. Esimerkiksi ammattikorkeakouluista valmistuu neljässä vuodessa opiskelijoista vain 42 % ja yliopistoista kuudessa vuodessa 46 %.
– Opiskeluaikojen lyhentämiseen pitää laittaa lisää kannusteita. Opintotukijärjestelmäämme voitaisiin muuttaa esimerkiksi siten, että tavoiteajassa etenevien opintotukea voitaisiin nostaa ja ylimenevän opiskeluajan osalta tukea voitaisiin laskea. Lisäksi opinto-ohjausta tulisi tehostaa ja ammatillisen koulutuksen tuloksellisuus-rahoituksen osuutta kasvattaa, Wuorinen esitti.
Opetusministeriö on käynnistämässä oppisopimustyyppistä koulutusta korkea-asteen täydennyskoulutuksessa. Koulutustason noustessa ja osaamistarpeiden muuttuessa osaamisen päivittäminen korkea-asteen tutkinnon jälkeen on merkittävä uudistus työelämän ja kilpailukykymme kannalta.
– Samalla oppisopimuspalkoissa tulisi ottaa huomioon opiskelijan työpanos työnantajalle. Oppisopimuspalkat ovat mielestämme liian korkeita saatuun työsuoritukseen nähden, Wuorinen tiivistää.
Lisätietoja:
Suomen Yrittäjät, puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, p. 050 537 6707