Taloushallintoliiton kyselytutkimus: 500 000 työtuntia ja lähes 15 miljoonaa euroa säästöä veronkantolakia muuttamalla – ”Enää puuttuu poliittinen tahto”

– Verojen maksujen ja palautusten käsittelyyn tuhraantuu valtavasti arvokasta työaikaa. Nämä tunnit voisi jatkossa käyttää suomalaisen talouselämän hyväksi, jos veronkantolakia muutettaisiin, sanoo Taloushallintoliiton toimitusjohtaja Jari Seppä.

Maksujen ja palautusten käsittelyyn liittyvää turhaa työtä olisi mahdollista vähentää yksinkertaistamalla veronkantolain säännöksiä. Lain muutostarpeelle on laaja konsensus – muutosta kannattavat niin yritysten etujärjestöt Taloushallintoliitto, Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Yrittäjät ja Veronmaksajien keskusliitto kuin myös Verohallinto.

– Veronkantolain selkeyttäminen monissa tapauksissa vähentäisi verovelvollisten asiointitarvetta ja näin helpottaisi hallinnollista taakkaa. Hyödyt uudistuksesta tulisivat sekä asiakkaille että Verohallintoon, sanoo ylijohtaja Ari Mäkelä Verohallinnosta.

Pahimmillaan kirjanpitäjä saattaa nykytilanteessa joutua etsimään, minkä veroerän maksamiseen asiakasyrityksen rahoja on käytetty. Epäselvästi käytetyt verojen erät aiheuttavat yrityksille jatkuvia kassanhallintaongelmia, kun veroa varten varattu raha saattaakin mennä toiseen veroerän maksuun. Kassanhallinta vaikeutuu merkittävästi, kun yritys ei pysty ennakoimaan, milloin esimerkiksi arvonlisäveron palautukset tulevat tilille.

– Esimerkiksi summaltaan olennainen arvonlisäveron palautus voidaan nykytilanteessa käyttää vielä erääntymättömään tuloveroon sen sijaan, että rahat palautettaisiin yritykselle. Tämä voi olla yksittäiselle yritykselle hyvin ongelmallista, sanoo Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Laura Kurki.

– Veronkantolain epäselvyydet näkyvät kaikenkokoisille yrityksille. Epäselvyyksiä on verojen käytössä tai mikä konkreettisesti on yrityksen saldo: velkaa vai saamista Verohallinnolta. Tällaisissa asioissa ei pitäisi olla yrityksille yllätyksiä eikä epäselvyyksiä, sanoo EK:n veroasiantuntija Tiina Ruohola.

Nykytilanteessa Verohallinnon OmaVero-palvelussa käsiteltävillä veroilla on myös erilaiset maksuviitteet. Tutkimuksen mukaan maksujen etsimiseen ja maksuerien täsmäyttämiseen kirjanpitoon menee yhdellä kirjanpitäjällä keskimäärin lähes kolme tuntia turhaa työaikaa kuukaudessa.

– Kaikkein pienimmät toimijat eivät useinkaan käytä edes tilitoimistoa, vaan yrittävät itse selvitä verovelvoitteistaan. Nämä yksityisyrittäjät soittavat aina Verohallintoon selvitelläkseen tilannetta. Saamiemme palautteiden mukaan Verohallinnossakaan ei aina osata asiassa auttaa, sanoo Veronmaksajien lakiasiainjohtaja Kati Malinen.

Verohallinto laati jo vuonna 2021 valtiovarainministeriölle esityksen veronkantolain maksu- ja palautussäännösten yksinkertaistamiseksi. Taloushallintoliiton nyt tekemä kyselytutkimus on ensimmäinen kerta, kun verokantolain aiheuttamalle ylimääräiselle työlle on laskettu konkreettinen hintalappu. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että veronkantolain vaikeaselkoisuuden hinta elinkeinoelämälle on niin suuri, että lain muutostarvetta ei pidä maan kiristyvässä taloustilanteessa enää ohittaa.

– Nyt kun vaaliohjelmissakin on säästökohteita esitetty, tässä olisi hyvä mahdollisuus korjaukseen, joka säästää jopa 500 000 työtuntia vuodessa. Lakimuutoksen hyödyt ovat täysin kiistattomat ja hanketta tukevat sekä viranomainen että yritykset – enää puuttuu poliittinen tahto, Taloushallintoliiton toimitusjohtaja Seppä sanoo.

Lisätietoja:

• Jari Seppä, toimitusjohtaja, Taloushallintoliitto
  jari.seppa@taloushallintoliitto.fi
  050 348 1064
• Ari Mäkelä, ylijohtaja, Verohallinto
  ari.makela@vero.fi
  029 512 5200 (Verohallinnon mediapalvelu)
• Tiina Ruohola, veroasiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto
  tiina.ruohola@ek.fi
  040 519 8868
• Laura Kurki, veroasiantuntija, Suomen Yrittäjät
  laura.kurki@yrittajat.fi
  09 2292 2928
• Kati Malinen, lakiasiainjohtaja, Veronmaksajien keskusliitto
  kati.malinen@veronmaksajat.fi
  09 6188 7306