Talouskasvuun päästään vain, jos hallitus toteuttaa päätöksensä nopeasti

Teollisuusmaiden talouskasvu on palautumassa hitaasti. Myös euroalue on kääntynyt hitaaseen kasvuun. Kasvua rajoittaa euromaiden heikko kilpailukyky ja julmankokoinen julkinen velka.

Suomi on poikkeus: meillä talous supistuu jo kolmatta vuotta peräkkäin. Merkkejä myös Suomen talouden käänteestä on kuitenkin jo näkyvissä.

– Ensi vuonna meidän pitäisi päästä jo kasvuun. Kasvu on kuitenkin hyvin kituliasta, alle puolen prosentin tasoa, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Malinen muistuttaa, että vaikka akuuteilla ulkoisilla tekijöillä on merkityksensä talouden heikkoon kehitykseen, Suomessa pitää myös katsoa peiliin.

– Merkittävä osa hallituksen viime marraskuussa kasaamasta rakennepaketista on jäänyt valmistelumappiin. Jos talous halutaan kunnolla kasvuun, rakennepaketin toimet pitää pistää käytäntöön heti, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus vaatii.

Ukrainan kriisi hidastaa Suomen talouskasvua

Merkittävin uhkakuva ensi vuodelle on Ukrainan kriisi siihen liittyvine pakotteineen.

– Vaikka tiedossa olevien pakotteiden vaikutus Suomen talouteen on kohtuullisen maltillinen, pakotteet kolahtavat erittäin pahaan ajankohtaan, Petri Malinen sanoo.

Malisen mukaan pakotteet hidastavat kasvua yli puolella prosenttiyksiköllä.

– Suurin merkitys on pakotteiden epäsuorilla vaikutuksilla, jotka hidastavat koko Euroopan elpymistä.

Pakotteiden kohdistuvat eniten elintarviketoimialaan.

– Hallituksen elintarviketeollisuudelle myöntävät tuet ovat perusteltuja. Pitää kuitenkin muistaa, että myös muut toimialat, kuten logistiikka, kärsivät merkittävästi. Kuljetusalan pk-yrityksillä ei myöskään ole samanlaisia resursseja tai mahdollisuuksia löytää korvaavia asiakkaita siinä määrin kuin elintarviketoimialalla, Jussi Järventaus toteaa.