Tulorekisteri – mikä se on?

Suomeen luodaan parhaillaan ajantasaista tulorekisteriä. Rekisteri sisältäisi reaaliaikaisina kaikkien kansalaisten palkkatiedot. Tarkoitus on, että viranomaiset voisivat poimia jatkossa rekisteristä kaikki tulotiedot, joita tarvitsevat omassa toiminnassaan. Tällaisia ovat erilaisten etuuksien ja korvausten maksaminen niiden saajille. Rekisteriä ylläpitäisi Verohallinto. Tiedot koottaisiin yrityksiltä. Tulossa olisi siis jälleen uusi tiedonantovelvoite.

Tarkoitus on, että tiedot siirrettäisiin rekisteriin palkanmaksujen yhteydessä. Siirrettävät tiedot olisivat samat, jotka ovat palkkahallinnon järjestelmissä ja ne olisi siis annettava kuukausittain. Nykyisin vastaavat tiedot työntekijäkohtaisesti eriteltyinä annetaan vuosi-ilmoituksilla, mutta vuosi-ilmoitukset poistuisivat samassa yhteydessä. Yritykset raportoisivat näin ollen vain yhdellä ilmoituksella tiedot työntekijöistään kaikille viranomaisille.

Tietoja annettaisiin siten jatkossa jo vuoden aikana enemmän kuin nykyisin, sillä vain palkkojen yhteismäärät ilmoitetaan nykyisin kuukausittain ja tarkemmat erittelyt vuosi-ilmoituksilla. Erillisiä vuosi-ilmoituksia ei sen sijaan enää annettaisi.

Suomen Yrittäjät on mukana tulorekisteriä kehittävissä työryhmissä.

Mitä hyötyä tulorekisteristä on yrittäjille?

Merkittävin etu yrityksille syntyisi siitä, että viranomaisille tai muille etuuksien maksajille ei tarvitsisi enää toimittaa erikseen selvityksiä työntekijöiden palkoista näiden hakiessa esim. asumistukia, työttömyyskorvauksia tai muita etuuksia. Maksajat hakisivat ajantasaiset palkkatiedot tulorekisteristä, ei enää yrityksiltä.

Suomen Yrittäjät vaatii, että jos järjestelmä otetaan käyttöön, siitä pitää olla hyötyä kaikille. Yritysten hallintotaakan purkuunhan on yleisesti liitetty mahdollisuuksia tehdä ilmoituksia aikaisempaa harvemmin, sillä tietoteknisiä kuluja syntyy aina tietoja siirrettäessä. Nyt ilmoituksia kuitenkin lisättäisiin.

Tulorekisterin taustalla on digitalisaation perusajatus siitä, että ajantasaisten rekistereiden myötä voidaan poistaa manuaalisia tehtäviä ja luoda palveluita, joita ei ennen yhteistä reaaliaikaista tietoa ollut mahdollista toteuttaa. Tätä taustaa vasten rekisterin tavoite on hyväksyttävä. Ajantasaisuuden hyötyjä on kuitenkin arvioitava koko ajan menettelyn kustannuksia vasten. Tiedot on pidettävä niin yksinkertaisina, että ne kelpaavat sellaisinaan palkkatiedoista ja ohjelmistoista.

Siksi Suomen Yrittäjät vaatii, että yritykset voivat siirtää tulorekisteriin tietoja, joita niillä on palkanmaksun puitteissa. Aiempaa laajempia tietoja ei sen sijaan tule vaatia, koska silloin tiedot eivät kelpaisi sellaisinaan.

Jatkossa tiedettäisiin näin ollen aina suoraan, maksetaanko jossain palkkoja. Nythän näin ajantasaista tietoa on lähinnä rakennusalalla, jossa työntekijät ja urakat ilmoitetaan kuukausittain verottajalle työntekijäkohtaisesti eriteltyinä. Näissäkin velvoitteissa mentiin aluksia liian kankeisiin järjestelmiin, joita parhaillaan joustavoitetaan. Näistä kokemuksista tulee oppia ja karsia syntyvät päällekkäiset menettelyt.

Mitä lakiuudistuksia menettely edellyttää?

Ennen tulorekisterin voimaantuloa eri etuusjärjestelmien palkkakäsitteet on saatettava vastaamaan toisiaan. Esimerkiksi tapaturvavakuutuskorvauksia maksettaessa palkka määritellään eri tavoin kuin sairauspäivärahoja laskettaessa, työttömyyspäivärahoja maksettaessa eri tavoin kuin asumistukia maksettaessa jne. Eroja syntyy mm. ansaintajaksojen määrittelystä eli siitä, lasketaanko etuudet jo maksettujen korvausten ja lisien perusteella vai onko ratkaisevaa se, koska työ on tehty. Yksi järjestelmä taas seuraa useampien kuukausien palkkaa, toinen 28 päivän ansioita jne.

Yrityksille ei tule luoda uusia tiedonantovelvoitteita erojen selvittämiseksi, vaan nämä on perattava huolellisesti ja poistettava. Yritysten hallinnollinen työ voi keventyä vain tietojen yksinkertaistamisen ja päällekkäisen raportoinnin purkamisen myötä. Edessä on siksi vielä paljon lainsäädäntötyötä.

Oppia muiden maiden uudistuksista

Tulorekistereitä on jo kehitetty mm. Tanskassa ja Ruotsissa. Muiden maiden uudistuksista tulee myös poimia kokemuksia ja virheistä oppia. Jos saatavat hyödyt uhkaavat jäädä pienemmiksi kuin aiheutuvat kustannukset, suuntaa tulee ajoissa muuttaa tai tehdä tarvittavat korjaukset esim. pitäytymällä sittenkin harvemmissa ilmoituksissa.

Rekisterin voimaantuloa kaavaillaan vuosille 2019-2020 ja peruslinjaus valmistelusta on tehty. Suomen Yrittäjien tavoitteena on, että työnantajien rooli on hallinnollisen taakan näkökulmasta aidosti kevenee. Rekisteri voi lisätä myös tarjolla olevaa työvoimaa purkamalla työn vastaanottoon liittyviä esteitä ja torjumalla harmaata taloutta.

Anna Lundén
johtaja
Suomen Yrittäjät