Työolobarometri: Pienissä yrityksissä työntekijä ja johto luottavat toisiinsa

Pienissä yrityksissä on hyvät edellytykset paikalliselle sopimiselle, vahvistaa työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometri. Pienillä työpaikoilla on luottamusta, kohtelu tasapuolista ja tieto kulkee. – Työntekijöiden viesti on vankkumaton: Yrittäjä on hyvä työnantaja, johtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo.

– Luottamus, tiedonkulun avoimuus ja tasapuolinen kohtelu on pienillä työpaikoilla parhaalla tasolla, Makkula toteaa.

Tämä käy ilmi vuosittain, kun Suomen Yrittäjät laatii Työolobarometrin aineistosta raportin, jossa vertaillaan yksityisen sektorin työntekijöiden vastauksia sillä perusteella, minkä kokoisessa yrityksessä he työskentelevät.

– Olemme tehneet selvitystä jo yli kymmenen vuoden ajan, ja sama tulos toistuu jatkuvasti, Makkula sanoo.

Paikallisen sopimisen vastustajat väittävät usein julkisuudessa, että luottamusta paikalliselle sopimiselle ei olisi. Työolobarometri osoittaa toista.

– Työntekijöiden ja johdon väliset suhteet ovat avoimet ja luottamukselliset valtaosassa yrityksiä. Pienissä yrityksissä luottamusta on silti eniten. On ristiriitaista, että lainsäätäjä rajoittaa juuri niiden työpaikkojen sopimismahdollisuutta, joissa edellytykset sopimiselle ovat otollisimmat, Makkula toteaa.

– Myös ammattiyhdistysliike väittää, että työnantajan ja työntekijöiden väliltä puuttuu luottamusta. Näin se pyrkii estämään työpaikkasopimisen edistämistä koskevaa lainsäädäntöä. Ay-liikkeen väitteet eivät perustu tosiasioille. Työntekijöiden mukaan luottamusta on ja välit työpaikalla ovat hyvät, hän jatkaa.

Koronan vaikutukset odotettua pienemmät

Vastaukset ovat hyvin samankaltaisia kuin ennen pandemiaa tehdyissä kyselyissä. Pienten yritysten työntekijät kokivat työpaikan säilymisen varmuuden suurimmaksi.

– Pandemian vaikutukset työelämään eivät näytä riippuvan siitä, onko työnantaja iso vai pieni. Merkitystä on eniten työnantajan toimialalla, Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä tulkitsee.

Kyselyn mukaan koronan vaikutus esimerkiksi työmäärään ja siihen, onko työntekijä joutunut lomautetuksi, ei riipu työnantajan koosta, vaan vastaukset ovat lähes samoja eri kokoisissa yrityksissä.

Vaikka etätyön määrä on merkittävästi lisääntynyt korona-aikana, barometristä ilmenee, että etätyöhön siirtyminen on ollut laajaa lähinnä silloin, kun etätyöhön on ollut mahdollisuus jo ennen pandemiaa.

– Etätyö ei ole kaikille vaihtoehto. Korona-aika koettelee kovimmin heitä, jotka eivät voi tehdä etätyötä, Mäkelä sanoo.

Lue Suomen Yrittäjien raportti Työolobarometrin aineistosta.

Näin kysyttiin

Työ ja elinkeinoministeriö seuraa vuosittain Työolobarometrillä suomalaisen työelämän laatua ja kehittymistä. Barometri perustuu palkansaajien vastauksiin.
Tuoreimman barometrin tulokset perustuvat vuoden 2020 elo- ja syyskuussa toteutettuun kyselyyn, jossa vastaajia oli 1095 yksityiseltä sektorilta.
Kyselyhaastattelut tehtiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä.
Tulokset voidaan yleistää koskemaan kaikkia palkansaajia.

Lisätietoja:

asiantuntija Albert Mäkelä, Suomen Yrittäjät, 040 7760 560, albert.makela @ yrittajat.fi
johtaja Janne Makkula, johtaja, 040 581 2472, janne.makkula @ yrittajat.fi