Verohallinnon arvioitava nopeasti, miten rakennusalan uusi ilmoitusmenettely vaikuttaa harmaaseen talouteen

Suomen Yrittäjien tekemän kyselyn mukaan enemmistö rakennusalan pk-yrityksistä pitää rakennusalan uutta ilmoitusvelvollisuutta tehottomana torjumaan harmaata taloutta. Menettely on yrityksille myös kallis. Suomen Yrittäjät vaatii, että yrittäjien havaitsemat hankaluudet järjestelmässä korjataan. Lisäksi verottajan pitäisi antaa pian laskelmat siitä, kuinka uusi raportointi tehoaa harmaaseen talouteen. Jos järjestelmästä on enemmän haittaa kuin hyötyä, siitä pitää luopua tai se pitää korjata kevyemmällä menettelyllä.

Rakennusalan verovalvonta mullistui heinäkuun alussa, kun voimaan astui lakiuudistus, jonka mukaan verottajalle pitää raportoida kuukausittain työmaiden urakoitsijoista ja työmaalla liikkuvista työntekijöistä. Uudistuksen tarkoitus on saada erityisesti rakennusalan harmaa talous kuriin.

Suomen Yrittäjät kysyi pieniltä ja keskisuurilta rakennusalan yrityksiltä ensikokemuksia uudistuksesta. Kyselyyn vastasi 1374 yritystä.

Kyselyn tulokset: ”Tehotonta, hankalaa ja kallista”

Yli 70 prosenttia vastaajista arvioi, että uusi menettely ei ole hyvä tapa torjua harmaata taloutta.
Vaikka tavoite on hyvä, järjestelmä on yrittäjien kokemuksen mukaan kankea. Runsaalla puolella vastaajista on ollut ongelmia välittäessään Verohallinnolle työntekijätietoja (56 %) ja hieman alle puolella välittäessään urakkatietoja (46 %).

– Yrittäjien pitäisi saada varmuus siitä, että menettely oikeasti torjuu harmaata taloutta, johtaja Anna Lundén Suomen Yrittäjistä huomauttaa.

– Erityisesti yrittäjille tuottaa hankaluuksia se, että veronumerot eivät riitä työntekijätietojen ilmoittamiseen. Veronumeron lisäksi vaaditaan työntekijöiden syntymäaikoja, joiden keräämisessä ali- tai sivu-urakoitsijoilta on mennyt paljon aikaa. Se on pienissä yrityksissä pois rakentamistyöstä, Lundén huomauttaa.

Valtaosa yrityksistä selvisi järjestelmän käyttöönotosta alle 5000 eurolla, mutta noin kolmasosa joutui maksamaan siitä 5000–10 000 euroa ja vajaa kymmenesosa jopa 10 000–30 000 euroa. Valvonnasta tulee myös jatkuvia kuluja. Ne vaihtelevat alle 500 eurosta jopa yli 3000 euroon kuukaudessa.

Harmaan talouden torjunta tärkeää – siksi järjestelmä saatava kuntoon

Suomen Yrittäjät pelkää, että jos järjestelmää ei korjata, lisääntyneiden hallintovelvoitteiden seurauksena pienet yritykset eivät enää halua toimia pääurakoitsijana rakennushankkeissa. Tämä johtaisi alan keskittymiseen.

– Uhkana on myös se, että iäkkäämmät yrittäjät luopuvat koko yritystoiminnasta uuden byrokratian tai menettelyistä aiheutuvien investointien vuoksi. Siinä uhkaa mennä myös työpaikkoja, Anna Lundén sanoo.

Suomen Yrittäjien mukaan järjestelmää pitää korjata niin, että veronumerot kelpaavat sellaisenaan ja että koko järjestelmä toimii kunnolla, ettei tietojen antamiseen mene kohtuuttomasti aikaa.
Verohallinto on luvannut joustoa menettelyssä vuodenvaihteeseen, mihin asti virheistä ei tule sank-tioita. Sanktiotonta aikaa on yrittäjäjärjestön mukaan jatkettava ainakin kevään 2015 ajan.

– Tärkeintä on saada verottajalta laskelmat siitä, kuinka raportointi vaikuttaa harmaaseen talouteen. Jos hyödyt osoittautuvat haittoja pienemmiksi, koko menettelystä on luovuttava tai se on korvattava kevyemmällä menettelyllä, Lundén linjaa.

Lisätietoja:
johtaja Anna Lundén, Suomen Yrittäjät, p. 050 544 3928, anna.lunden@yrittajat.fi
ekonomisti Petri Malinen, Suomen Yrittäjät, p. 050 434 5952, petri.malinen@yrittajat.fi
veroasiantuntija Satu Grekin, Suomen Yrittäjät, p. 050 550 3488, satu.grekin@yrittajat.fi