Veroilmoitusmenettely muuttuu – heikentyykö verovelvollisen oikeusturva ?

Yritykset palauttavat jatkossakin vuosittain veroilmoituksen, jossa annettavat tiedot perustuvat nykyiseen tapaan tilinpäätöksestä saataviin tietoihin, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija VT Leena Romppainen toteaa. Yrityksiä odottaa kuitenkin toisenlainen muutos, joka koskee niiden oikeusturvaa.

Yritysten veroilmoitusten toimittamisesta verottajalle ei ole tulossa yksityishenkilöiden verotusta vastaavaa automatisoitua massamenettelyä, vaan yrityksen tuloksen perusteella maksuun pantavien verojen määrä on jatkossakin selvitettävä verotusta toimitettaessa tapauskohtaisesti.

Ensi vuoden alun verotusmenettelylain muutos vaikuttaa kuitenkin myös yrityksiin, sillä yksityisten kansalaisten tavoin yritysten kannalta keskeisenä muutoskohteena tulee olemaan veroviranomaisen tutkimisvelvollisuuden laajuus verotusta toimitettaessa sekä annettuun verotuspäätöksen jälkikäteen verovelvollisen vahingoksi tehtävien oikaisumahdollisuuksien laajentuminen.

Uuden lakitekstin mukaan ”asian laadusta, laajuudesta, verovelvollisten yhdenmukaisesta kohtelusta ja verovalvonnan tarpeista” riippuen valikoidaan vuosittain tietty määrä veroilmoituksia tarkemman tutkimisen kohteeksi. Muiden ilmoitusten osalta verot määrätään koneellisessa käsittelyssä ilmoituksen tietojen pohjalta.

Leena Romppaisen mukaan ongelmalliseksi verovelvollisten kannalta tilanteen tekee se, että valikointiperusteita ei julkisteta.

– Epäselväksi siis jää, kenen veroilmoitus on tutkittu tarkemmin ja mikä on luottamuksensuoja niiden asioiden ja ilmoitusten osalta, jotka eivät ole olleet valikoinnin kohteena. Erityisen epäselväksi jää se, miten yritysten veroilmoitukset ”valikoituisivat” tarkemmin tutkittaviksi.

Veroviranomaisten tutkimisvelvollisuus on olennainen osa oikeusturvaa veroasioissa, sanoo VT Leena Romppainen.

– Verovelvollisella on oikeus luottaa siihen, että kertaalleen tutkittua asiaa ei veroviranomaisen toimesta jälkikäteen muuteta kuin rajoitetuissa tilanteissa lasku- ja kirjoitusvirheen tapahduttua. Tulossa olevalla muutoksella laajennettaisiin kuitenkin veroviranomaisten mahdollisuuksia oikaista verotusta jälkikäteen joustavasti yhden vuoden ajan.

Kun veroviranomaisten tutkimisvelvollisuus ilmoituksen jättövaiheessa supistuisi olennaisesti, tulisivat verotarkastusten seurauksena tehtävät oikaisut nykyistä useammin mahdollisiksi, Romppainen arvioi. Käytännössä tämä tarkoittaisi erityisesti yritysten kohdalla sitä, että niiden verotus säilyisi erittäin alttiina muutoksille jopa viisi vuotta verotuksen toimittamisvuoden jälkeen.

– Tätä ei voi pitää kohtuullisena. Erityisesti yritysten on voitava luottaa siihen, että niiden verotuksen osalta tehdään päätökset vuosittain ja niitä oikaistaan ainoastaan poikkeustapauksissa yrityksen oman virheellisen menettelyn seurauksena.

Verovelvollisten luottamuksensuojaa koskevaa sääntelyä on sisällytetty verotusmenettelylakiin viimeksi vuonna 1998. Kun yhteiskunnassa yleisenä tavoitteena oikeussuojan vahvistaminen, ovat hallituksen esityksen muutosehdotus veroviranomaisten tutkimisvelvollisuuden supistamisesta sekä vahingoksi toteutettavien jälkikäteisten oikaisujen muutosmahdollisuuksien laajentaminen ristiriidassa em. tavoitteen kanssa, sanoo Leena Romppainen

Lisätietoja:
veroasiantuntija Leena Romppainen, Suomen Yrittäjät, p. 040 512 3258

OnLine uutiset
toimitus@suomen.yrittajat.fi
Puhelin (09) 2292 2952, Raija-Liisa Konkola