Wuorinen: Maaseutuyrittäjyys kehittyy toisin tekemisen oivalluksesta

Maaseutuyrittäjyyden kehittyminen on syrjäseutujen elinvoimaisuuden kannalta keskeistä. Toimiva ja monipuolinen elinkeinorakenne antaa mahdollisuuden maaseudun palvelujen parantamisen.

– Uskon, että yrittäjillä on maaseutujen kehittämisessä paljon uutta ja ennalta arvaamatonta annettavaa, puheenjohtaja Jarkko Wuorinen sanoi Kiuruveden Elomessuilla perjantaina.
Monet tuntuvat pitävän itsestäänselvänä, että maaseutuyrittäjyyden kehittäminen ilman harvaan asuttujen seutujen erityistukia on vaikeaa, ellei mahdotonta. Joka tapauksessa Jarkko Wuorisen mukaan on selvää, että valtiovallan tehtävänä on pitää huoli toimivista tie-, rautatie-, lentoliikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä maa eri osissa. Ilman toimivia liikenneverkkoja yritystoiminnan laajentuminen maaseudulle on vaativaa.
Sijaintipaikkakilpailussa toimivat tietoliikenneyhteydet ratkaisevat
– Ehkä tärkein yritystoiminnan edellytysten mahdollistaja on nopea verkkoviestintä. Ilman hyviä laajakaistayhteyksiä yritykset eivät voi elää maaseudulla paperittoman laskutuksen aikakautena, joka käytännössä alkaa vuodenvaihteessa. E-laskutus ei toimi ilman kunnollisia tietoliikenneyhteyksiä. Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat sijaintipaikkakilpailussa kynnyskysymys, Wuorinen arvioi.
Maaseutuyritysten monipuolistumisessa mahdollisuuksia sote-sektorilla
Maaseudun yrittäjyyden kehittämisessä ovat perustellusti avainasemassa kuntien palvelurakenteet ja palveluiden saatavuus. Ilman hyviä kuntapalveluita maaseutukunnissa ei ole laadukasta elämää.
– Mielestäni kuntarakenteen muutosten sijasta tulee nyt keskittyä kehittämään palvelurakenteita. Nykyisistä palveluntuotannon tavoista palvelusetelit mahdollistavat paikallisen palvelumarkkinan kehittymisen asiakaslähtöisesti myös pienen väestöpohjan alueilla. Esimerkiksi vanhuspalveluissa pienyritysmuotoinen, paikallinen ja kasvollinen yrittäjyys takaavat palveluiden hyvän laadun lisäksi palvelumarkkinan monipuolisuuden ja asiakkaiden aidon valinnanmahdollisuuden. Maaseutuelinkeinojen monipuolistuminen avaa suuret mahdollisuudet esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluita tuottaville yrityksille, Wuorinen linjasi.
Puheenjohtaja Jarkko Wuorisen mielestä on selvää, että maatilojen kehittyminen monialayrityksiksi on välttämätöntä. Monialayrittäjyys tulee tarjoamaan lisää työmahdollisuuksia maaseudulla. Esimerkiksi bioenergiatuotannon laajentuminen kasvattaa energiayrittäjyyden tarvetta. Myös metsään liittyvien palveluiden kysyntä lisääntyy, sillä monet metsänomistajat asuvat kaupungeissa ja tarvitsevat metsien hakkuuseen ammattilaisia. Ilman kunnollisia teitä, laadukkaita kuljetusvälineitä ja vahvatahtoisia yrittäjiä puut jäävät kuljettamatta jalostukseen.
Maaseudun laajentuvia toimialoja, jotka synnyttävät uusia yrityksiä näyttäisivät olevan esimerkiksi bioenergian ja energiantuotanto, elintarvikejalostus, hevostalous, koneurakointi, kuntapalvelut, matkailu, puunjalostus ja turkistuotanto. Lähivuosina kasvanevat erityisesti energiatuotanto ja palveluyrittäminen.
– Uskon, että maaseudun yrittäjyyden laajenemiseen tarvitaan ennen muuta asioiden toisin tekemistä, uuden oivaltamista. Siitä syntyy yrittäjyyttä maaseudulle, puheenjohtaja Jarkko Wuorinen arvioi.

yrittajat.fi

toimitus@yrittajat.fi