Wuorinen: Oppisopimus myös nuorten kouluttamisen väyläksi

Työpaikkojen haasteet ovat yhteisiä työntekijöille ja yrittäjille, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jarkko Wuorinen sanoo. Erityisesti tilausten ja töiden saanti kiinnostaa yhtä paljon molempia osapuolia, sillä ne mahdollistavat uusien työpaikkojen syntymisen ja yrityksen menestymisen. Yhteisvoimin turvataan myös hyvinvoinnin rahoittamiseen tarvittava kansantalouden kasvu.

– Haluan korostaa, että vaikka joissain asioissa palkansaajat ja yrittäjät ovat eri linjoilla, niin tärkeimmät asiat työpaikoilla ovat yhteisiä, puheenjohtaja Jarkko Wuorinen sanoi puhuessaan SAK:n ja Suomen Yrittäjien Yhteistyöllä osaamista -seminaarissa Helsingissä. Riittävä osaamisen taso on sekä työntekijöille että yrittäjille tärkeää. Osaaminen on silloin oikealla tasolla, kun kaikenkokoiset yritykset ja niiden työntekijät menestyvät kansainvälisessä kilpailussa osaamisellaan. Erityisesti meneillään oleva ikärakenteen muutos asettaa osaamisen kehittämiselle haasteen. Suurten ikäluokkien ammattilaisten vetäytyminen työmarkkinoilta tämän vuosikymmenen kuluessa uhkaa synnyttää osaamisen vajeen, sillä osaaminen ei periydy, vaan se pitää siirtää sukupolvelta toiselle. Tässä yrittäjillä ja työntekijöillä on yhteinen tehtävä. – Ongelmaa on yritetty ratkaista, mutta kaikkia työvälineitä ei ole otettu tehokkaaseen käyttöön. Esimerkiksi nuorten oppisopimusta ei käytetä siinä mitassa kuin nuorten kouluttamiseen ja työelämään kytkemiseen voitaisiin käyttää. Oppisopimus toimii hyvin työssä olevien osaamisen täydentämisessä, mutta koulunsa päättäneiden nuorten kohdalla siitä ei ole kehittynyt selvää polkua ammattiin valmistumiseksi ja työpaikan saamiseksi, Jarkko Wuorinen arvioi. Oppisopimuksella hyviä tuloksia

Käytännönläheinen oppisopimus soveltuu kuitenkin erityisen hyvin oppimisen väyläksi sellaisille nuorille, joiden kohdalla oppilaitosmuotoinen opiskelu ei luonnistu ja joita uhkaa pahimmassa tapauksessa työttömyyskierre ja syrjäytyminen. Kansantaloudenkaan näkökulmasta meillä ei ole varaa jättää yhtään nuorta yhteiskunnan ulkopuolelle. – Miksi oppisopimusta ei meillä haluta käyttää nuorten täysitehoiseen kouluttamisessa, vaikka se monissa muissa maissa tuottaa hyviä tuloksia, Wuorinen ihmetteli. Kustannukset ja hyödyt epäsuhdassa

Oppisopimuksen ajalta yritykselle syntyvät kustannukset ja oppilaan saaman korvauksen suuruus ovat ongelmia. Yrittäjälle on tärkeää, että palkkaa maksetaan osaamisen ja työpanoksen perustella. Yritys maksaa nyt oppilaalle alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa, usein harjoittelijan palkkaa, ja saa yhteiskunnalta pienehkön korvauksen koulutuksesta. Varsinkin pienimpien yritysten omistajat pitävät syntyviä oppisopimustyöntekijästä aiheutuvia kustannuksia ja työntekijästä syntyviä hyötyjä epäsuhtaisina. – Voisiko ratkaisu löytyä alentamalla työnantajan kustannuksia oppisopimussuhteen alkupäässä, jolloin oppilaan työsuorite on vielä vajavainen. Vastiketta voisi nostaa osaamisen kehittymisen myötä oppisopimuksen loppupäässä. Osaamisen arviointi voitaisiin luontevasti sitoa tutkintoihin liittyviin osaamisen näyttöihin, Wuorinen arveli. Oppisopimuskoulutuksen laajentaminen nuorten kouluttautumisväyläksi olisi näin toteutettavissa joustavasti. Oppisopimus voisi tuoda yrityksiin nopeasti osaavia työntekijöitä. Lisätietoja: Puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, Suomen Yrittäjät, p. 050 537 6707