Yhteistoimintalaki työllistämisen ja kasvun este

Suomen Yrittäjien tekemän selvityksen mukaan kaksi vuotta voimassa ollut yhteistoimintalaki on lisännyt yritysten kustannuksia, estänyt uusien työpaikkojen syntymistä ja vaikuttanut kielteisesti yritysten rakenteeseen sekä lisännyt vuokratyötä ja alihankintaa.

Yhteistoimintalain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.7.2007. Lain soveltamisala laajeni Suomen Yrittäjien vastuksesta huolimatta vuoden 2008 alusta lähtien koskemaan myös 20–29 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Suomen Yrittäjät arvioi lain säätämisen yhteydessä yhteistoimintalain laajentamisen tarpeettomaksi ja sen vaikutuksia ennakoitiin haitallisiksi niin yrityksille kuin niiden henkilöstöllekin.

Tehty selvitys osoittaa yhteistoimintalailla olleen haitallisia vaikutuksia yritysten toimintaan ja strategisiin ratkaisuihin. Kaikissa yritysryhmissä katsottiin, että yt-laista aiheutuu enemmän kustannuksia kuin hyötyä. Alle 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä 40 prosenttia arvioi jättävänsä tulevaisuudessa henkilöstöä lisäämättä yt-lain vuoksi. Taantumasta huolimatta näistä yrityksistä yli 20 prosenttia ilmoittaa jättäneensä palkkaamatta henkilöstöä juuri yhteistoimintalain vuoksi.

Suomen Yrittäjien arvion mukaan yhteistoimintalain kaltaiset säädökset johtavat siihen, että yritykset saattavat välttää kehittämästä toimintaansa liiketoiminnan tarpeista lähtien. Vastauksista ilmenee, että alihankinta, epätyypilliset työsuhteet ja vuokratyövoiman käyttäminen lisääntyvät, kun yritysten kasvuedellytyksiä heikennetään.

Laki tunnetaan

Yrittäjät ovat kuitenkin tutustuneet kaksi vuotta voimassa olleeseen yhteistoimintalakiin varsin hyvin. 10–19 henkeä työllistävien yritysten vastaajista 70 prosenttia on tutustunut lakiin ja lain piiriin myöhemmin tulleista 20–29 henkeä työllistävistä yrityksistä yt-lakiin on tutustunut 90 prosenttia yrittäjistä.

Luottamushenkilöt

Suomen Yrittäjien tekemään kyselyyn vastanneista yrityksessä puolessa on valittu henkilöstön edustaja eli luottamusmies tai -valtuutettu. 10–19 henkeä työllistävistä yrityksistä joka kolmannessa on luottamusmies tai -valtuutettu, 20–29 henkeä työllistävistä kahdessa kolmesta ja vähintään 30 henkeä työllistävistä kolmessa neljästä. Uutena yt-lain piiriin tulleissa 20–29 henkeä työllistävissä yrityksissä luottamusmiesten määrä on kasvanut parissa vuodessa kahteen kolmasosaan. Vuonna 2007 luottamusmies oli puolessa näistä yrityksistä.

Työnantajien ja työntekijöiden suhteet

Työnantajat tiedottavat yrityksen asioista työntekijöille ja ottavat näiden näkemykset huomioon mielestään hyvin. Yrityksistä 65 prosenttia katsoo tiedottavansa ja 70 prosenttia ottavansa työntekijöiden mielipiteet huomioon melko hyvin. Erittäin hyvin tiedottavia ja mielipiteet huomioon ottavia katsoo olevansa noin viidennes yrityksistä. Erittäin hyvin työntekijöiden mielipiteet koetaan otettavan huomioon etenkin pienemmissä yrityksissä.
Työnantajien ja työntekijöiden välisten henkilöstötilaisuuksien määrä ei ole kasvanut merkittävästi yrityksissä. Yhteistoimintalaki lisäsi henkilöstötilaisuuksia ja neuvotteluja keskimäärin yhdellä. Työnantajat näkevät kuitenkin merkityksellisemmäksi yrityksen toiminnan kannalta vapaamuotoisen keskustelun esimerkiksi kahvipöydissä ja työtehtäviä hoidettaessa.

Työnantajan ja työntekijöiden väliset suhteet arvioidaan erittäin tai melko hyviksi. Alle 30 hengen yrityksistä kuitenkin lähes puolessa suhteet arvioidaan erittäin hyviksi, kun vähintään 30 henkeä työllistävistä yrityksistä tällaisena arvion antaa noin 40 prosenttia. Merkittävin muutos työnantajan ja työntekijöiden välisissä suhteissa on yt-lain piiriin tulleissa 20–29 hengen yrityksissä. Näissä suhteet erittäin hyviksi arvioivien osuus on laskenut 10 prosenttiyksiköllä vuodesta 2007. Tulosta voidaan pitää huolestuttavana.
Uusi laki vanhaa huonompi

Selvityksen yhtenä keskeisenä tuloksena on se, että uutta yhteistoimintalakia pitää vanhaa huonompana valtaosa yrityksistä, jotka ovat arvioineet tilannetta. Arvionsa antaneista vähintään 30 henkeä työllistävistäkin yrityksistä lähes puolet katsoo uuden yt-lain vanhaa huonommaksi, kun 10 prosenttia pitää uutta yt-lakia vanhaa parempana.

Yhteistoimintalain taloudelliset vaikutukset

Selvityksen mukaan yhteistoimintalain arvioidaan aiheuttavan suoria kustannuksia työnantajan ja työntekijöiden ajankäytön kautta 1000–2999 euroon vuodessa 20–29 henkeä työllistävissä yrityksissä. Näin arvioi 40 prosenttia 20–29 henkeä työllistävistä yrityksistä ja 27 prosenttia vähintään 30 henkeä ja 21 prosenttia 10–19 henkeä työllistävistä yrityksistä. Merkittävästi suurempi osuus yrityksistä arvioi kustannukset 3000 euroa suuremmiksi.

Yt-lain tuomat taloudelliset hyödyt kokonaisuutena arvioidaan kustannuksia pienemmiksi 20–29 henkeä työllistävissä yrityksissä. Tätä mieltä on 41 prosenttia 20–29 henkeä työllistävistä yrityksistä, noin puolet vähintään 30 henkeä työllistävistä ja noin 60 prosenttia 10–19 henkeä työllistävistä yrityksistä.

Vaikutukset yritysrakenteeseen

Yt-laki on erityisesti lisännyt alihankinnan ja vuokratyövoiman käyttöä. Alihankintaa on lisännyt vajaa puolet vähintään 20 hengen yrityksistä sekä 60 prosenttia 10–19 hengen yrityksistä, joiden rakenteeseen yt-laki on vaikuttanut. Yrityksistä noin 40 prosenttia on lisännyt vuokratyövoiman käyttöä kokoluokasta riippumatta.

Yt-laki on jarruttanut kasvua alle 30 hengen yrityksissä. 20–29 hengen yrityksistä 47 prosentissa ja 10–19 hengen yrityksistä 35 prosentissa henkilöstöä ei ole kasvatettu ja yrityksen kasvu on pysähtynyt – ainakin tilapäisesti.

Työntekijöitä jäänyt palkkaamatta

Yt-laki on myös vaikuttanut yritysten henkilöstön lisäämiseen. 20–29 henkeä työllistävistä yrityksistä 31 prosenttia on jättänyt joskus lisäämättä henkilöstöä yt-lain vuoksi. Muiden yritysten kohdalla 22 prosenttia on jättänyt palkkaamatta henkilöstöä. Nämä osuudet ovat korkeampia kuin vuonna 2007. Palkkaamatta jättäminen näkyy erityisesti alle 20 hengen yritysten osalla: 15–19 henkeä työllistävistä yrityksistä 36 prosenttia ilmoittaa jättäneensä palkkaamatta työntekijöitä yt-lain vuoksi.

Byrokratiaa ja kustannuksia ilman hyötyjä

Alle 30 hengen yrityksistä 70 prosentin näkemyksen mukaan yt-lakia ei olisikaan tullut laajentaa pienempiin yrityksiin. Vähintään 30 henkeä työllistävistäkin tätä mieltä on 63 prosenttia.

Pienissä yrityksissä työnantajan ja työntekijöiden kanssakäyminen on tiivistä sekä suhteet hyvät. Muodolliset menettelyt jäykistävät kanssakäymistä ja saattavat jopa heikentää suhteita. Asioiden hoito ei parane muodollisten menettelyiden kautta, mutta byrokratia ja kustannukset kasvavat. Toisin sanoen hyödyt jäävät kustannuksia pienemmiksi. Yt-lain tuomat muodollisuudet ja mahdolliset sanktiot jo muotovirheistäkin toimivat esteenä tai hidasteena yritysten kasvulle.

Kysely tehtiin helmikuussa 2010

Yt-lakikysely tehtiin ensimmäisen kerran joulukuun toisella viikolla vuonna 2007 ja toisen kerran helmikuun toisella viikolla vuonna 2010. Kysely lähetettiin molemmilla kerroilla reiluun 4 500 vähintään 10 henkeä työllistävään Suomen Yrittäjien jäsenyritykseen. Kyselyyn vastasi reilut 1 000 yrittäjää vuonna 2007 ja 550 yrittäjää vuonna 2010. Vastaajista puolet työllistää 10–19 henkeä, viidennes 20–29 henkeä ja neljännes vähintään 30 henkeä.

Lisätietoja:
Työmarkkina-asioiden päällikkö Outi Tähtinen, Suomen Yrittäjät, p. 050 324 7377
Ekonomisti Harri Hietala, Suomen Yrittäjät, p. 0500 789 906