Yrittäjäjärjestöt: Mahdollisimman omavarainen polttoainetalous on Suomelle kohtalonkysymys
Turvetuotannon parissa toimivia yrityksiä edustavat yrittäjäjärjestöt kantavat huolta tulevien talvien lämmön ja sähkön turvaamisesta kodeissa ja kaupungeissa. Turvetta tarvitaan energiantuotannossa, mutta nykyisillä ratkaisuilla se ei tule riittämään. Järjestöt edellyttävät toimenpiteitä sekä poliittisilta että kaupallisilta toimijoilta.
Kotimainen bioenergia on merkittävässä roolissa etenkin kaupunkien lämmityksessä ja kokonaisuutena se kannattelee omalta osaltaan kansantaloutta. Yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto, CHP, on monella mittarilla tarkasteltuna ylivoimaisen edullinen ja tehokas tapa tuottaa energiaa väestölle. Suomessa CHP:ssä erottamaton polttoaineiden parivaljakko ovat puu ja turve.
Viimeaikaisessa julkisessa keskustelussa ilmapiiri on ilmastosyistä ollut jyrkän turvevastainen. Leimautumisen pelossa monet energiayhtiöt eivät ole riittävästi yrittäneet turvata turpeen käyttöä energian tuotannossa. Nyt energiakriisissä tilanne on muuttunut. Venäjältä ei enää tule polttoainetta.
Tulevien vuosien energiantuotanto pitää pääsääntöisesti turvata kotimaisin keinoin ja siihen tarvitaan myös turvetta, jota ei kuitenkaan ole riittävästi saatavilla. Energiaturvetta saatiin tänä vuonna nostettua 60─70 prosenttia tavoitellusta määrästä, ja varastot tulevat olemaan erittäin pienet. Turve riittää mahdollisesti ensi talveksi, mutta seuraavat vuodet ovat jo haaste.
Järjestöjen mukaan nyt on toimittava siten, että investoinnit voimalaitoksiin, turvekenttiin ja turpeen käsittelykalustoon mahdollistetaan vielä vuosiksi eteenpäin. Tässä tarvitaan toimenpiteitä sekä kaupallisilta toimijoilta että poliittisilta päättäjiltä.
Ensitoimena turpeen kilpailukyky on palautettava kompensoimalla päästöoikeusmaksuja riittävästi vähintään kuluvan vuosikymmenen ajaksi. Tällöin meillä riittää turvetta puun oheen tuottamaan riittävästi lämpöä ja sähköä suomalaisten tarpeisiin.
Marinin hallituksen on tehtävä nopeasti tarvittavia päätöksiä, jotta sähkön ja kaukolämmön tuottamisessa käytettävien polttoaineiden saatavuus voidaan turvata ja hinnannousu katkaista. Turvetuotannon riittävän tason ylläpitäminen on välttämätöntä myös Suomen huoltovarmuuden varmistamiseksi. Jos vuoden 2023 turvetuotantokausi ohitetaan vuoden 2022 tavoin, energian saatavuudessa voi olla vaikeuksia tulevina talvina.
Koneyrittäjät ry on energia-, maarakennus- ja metsäalan koneyrittäjien valtakunnallinen yrittäjä- ja työnantajajärjestö. www.koneyrittajat.fi; @koneyrittajat
Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry on SKAL ry:n jäsenjärjestö, joka palvelee erityisesti metsäteollisuuden kuljetuksia hoitavia kuljetus- ja logistiikkayrityksiä. https://mky.skal.fi
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö. Järjestön jäsenistöön kuuluu noin 4 200 kuljetusyritystä ympäri Suomea. www.skal.fi; @SKALry
Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin, 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö, joka ajaa Suomen pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäsenyrityksistä 50 000 on työnantajayrittäjiä. Ne työllistävät yrittäjät mukaan lukien noin 660 000 henkilöä. Työllistämisluku perustuu vuonna 2019 yhdessä Tilastokeskuksen kanssa tehtyyn laskelmaan. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu 379 paikallisyhdistyksestä, 20 aluejärjestöstä ja 61 toimialajärjestöstä. www.yrittajat.fi.
Lisätietoja:
Suomen Yrittäjät: Mika Kuismanen, johtaja, pääekonomisti, puhelin 050 356 0705, mika.kuismanen@yrittajat.fi
Koneyrittäjät: Matti Peltola, toimitusjohtaja, puhelin 040 9009 412, matti.peltola@koneyrittajat.fi ja Simo Jaakkola, varatoimitusjohtaja, puhelin 040 9009 414, simo.jaakkola@koneyrittajat.fi
Metsäalan Kuljetusyrittäjät: Kari Palojärvi, toiminnanjohtaja, puhelin 0500 376 618, kari.palojarvi@skal.fi
SKAL: Anssi Kujala, toimitusjohtaja, anssi.kujala@skal.fi, puhelin 0400 567 925 ja Ari Herrala, edunvalvontajohtaja, ari.herrala@skal.fi, puhelin 050 368 4248