Yrittäjät: Hallitusohjelma on pelättyä parempi

Joissakin vaaliohjelmissa yrittäjille oli tarjolla merkittäviä veronkiristyksiä ja yrittäjyyttä hankaloittavia uudistuksia, mikä on huolestuttanut yrittäjiä.

– Yrittäjien verotus säilyy suurin piirtein nykytasolla ja voi jopa hieman keventyä pienten yritysten kohdalla. Moni muukin yrittäjyydelle ongelmallinen hanke on torjuttu Säätytalolla. Ohjelma on pelättyä parempi. On tullut useita torjuntavoittoja. Monia asioita menee työryhmiin. Meille on vakuutettu, että yrittäjäjärjestö on niissä mukana, Pentikäinen sanoo.

– Yrittäjäjärjestöä on kuultu neuvotteluissa. Annamme sille arvon, hän kiittää.

Pentikäisen mielestä kovan kansainvälisen kilpailun vuoksi olisi ollut tarpeen parantaa yrittäjien ja yrittäjyyden edellytyksiä, mutta merkittävissä määrin niinkään ei nyt tapahdu.

Työllisyyttä vahvistavia ratkaisuja on löydettävissä

Yrittäjät on pettynyt siihen, että ohjelmassa ei ole rakenteellisia työmarkkinauudistuksia.

– Tarvitsemme työllisyyden vahvistamiseksi työmarkkinauudistuksia. Jos niitä ei saada aikaan, hallitusohjelman perusta murenee, sillä uusien menojen rahoitus tulee isolta osin työllisyyden parantumisesta, Pentikäinen muistuttaa.

Työmarkkinauudistukset menevät järjestöjen valmisteluun. Yrittäjät on määrä kutsua mukaan, mikä on hyvä asia, sillä työpaikkoja voi syntyä erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

– Lähdemme etsimään ratkaisuja, joita palkansaajapuoli voi tukea. Niitä on löydettävissä, jos on tahtoa, Pentikäinen sanoo.

Finanssipolitiikan viritys liian löysä, verotuksessa hyvää ja huonoa

– Hallitusohjelman finanssipolitiikan viritys on liian löysä, ja perustuu oletukselle hyvästä talouskasvusta ja työllisyyden positiivisesta kehityksestä. Siinä kuitenkin sivuutetaan kestävyysvajeongelma ja vaadittavat julkisen talouden sopeutustoimet siirretään seuraaville hallituksille, pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo.

Yrittäjien kannalta merkittävää on, että yrittäjävähennys ja listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotus pysyvät ennallaan. Huonoa on kotitalousvähennyksen heikentäminen.

– Kotitalousvähennys lisää työn kysyntää ja vähentää harmaata taloutta. Se ei ole oikea työkalu tulonjaon tasaukseen, Kuismanen sanoo.

Koulutukseen satsaaminen kannattaa

Hallitus lisää koulutusresursseja kautta linjan varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.

– Osaamisinvestointien kasvattaminen on julkisen talouden kestävyysraamien salliessa kannatettavaa, Kuismanen toteaa.

Yrityslainsäädäntöön luvassa hyviä muutoksia

Hallitusohjelmassa on lukuisia yrityslainsäädäntöä koskevia kirjauksia, jotka vastaavat Yrittäjien tavoitteita. Perintäkuluille säädetään euromääräiset ylärajat myös yrittäjille. Maksukyvyttömyyttä ja maksuaikoja koskevan lainsäädännön muutostarpeet sekä pienten yrittäjien asemaa turvaavan lainsäädännön tarve selvitetään.

– Olemme pitkään ajaneet muutosta perintäkuluja, maksuaikoja ja maksukyvyttömyyttä koskevaan sääntelyyn. Hallitusohjelma linjaa selvästi, että lainsäädännön kehittämisen tavoitteena on pk-yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen. Tähän on syytä olla tyytyväinen, työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

– Myönteistä on sekin, että yrityksille sääntelystä aiheutuvia kustannuksia pyritään vähentämään ja vaikutusten arviointeja parantamaan, Makkula toteaa.

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, p. 040 504 1944, mikael.pentikainen @ yrittajat.fi
pääekonomisti Mika Kuismanen, Suomen Yrittäjät, p. 050 356 0705, mika.kuismanen @ yrittajat.fi
työmarkkinajohtaja Janne Makkula, Suomen Yrittäjät, p. 040 581 2472, janne.makkula @ yrittajat.fi