Yritysten ja oppilaitosten yhteistyö odotettua yleisempää – Pohjois-Karjala ykkönen

Lähes 40 prosenttia kaikista pk-yrityksistä tekee yhteistyötä oppilaitosten tai tutkimuslaitosten tai molempien kanssa. – Tämä on paljon mutta ei riittävästi. Mitä syvempää yhteistyö, sitä paremmin yritykset ja koko maakunta menestyy. Yhteistyö on tärkeää niin tuote- ja palvelukehityksen kuin työvoiman osaamisen kannalta, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Ammatillisten oppilaitosten kanssa yhteistyötä tekee pk-yrityksistä 25 prosenttia ja ammattikorkeakoulujen kanssa 11 prosenttia. Yliopistojen kanssa yhteistyötä tekee yrityksistä seitsemän prosenttia ja tutkimuslaitosten kanssa neljä prosenttia.

– Ammatilliset oppilaitokset ovat paremmin pk-yritysten iholla. Ammattikorkeakouluilla ja varsinkin yliopistoilla on paljon parantamisen varaa. Siellä on paljon potentiaalia vahvistaa niin yrityksiä, korkeakouluja kuin ympäröivää yhteiskuntaa, Pentikäinen huomauttaa.

Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Pk-yritysbarometrista, jonka teettivät Suomen Yrittäjät, työ- ja elinkeinoministeriö ja Finnvera. Pk-yritysbarometriin vastasi yli 5500 yrittäjää.

Koulutusyhteistyö, opinnäytteet ja innovaatiot kärjessä

Eniten tehdään yhdessä koulutusyhteistyötä (44 %), opinnäytteitä (40 %) ja innovaatioihin liittyvää kehittämistä (28 %). Vastaaja pystyi valitsemaan useamman vaihtoehdon.

Teollisuusyritysten yhteistyö painottuu selvästi muita toimialoja yleisemmin innovaatioiden kehittämiseen sekä tutkimuslaitteiden ja -tilojen ja palvelujen käyttöön. Rakennusalalla teetetään toimialoista useimmin opinnäytetöitä. Koulutukseen liittyvä yhteistyö on yleisintä kaupan ja palvelujen aloilla.

– Koronakriisin seurauksena erinäisten teknologisten ratkaisujen tarve on kasvanut ja murrosvaiheessa syntyy usein uusia voittajia. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyöllä tähän teknologiseen kehitykseen ja digitalisaatioon pystytään parhaiten vastaamaan molempia tukevalla tavalla, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen toteaa.

– Nyt on myös oppilaitoksilla oiva sauma olla aktiivisia yritysten suuntaan. Väestön ikääntymisestä johtuen yrityksiin on lähivuosina avautumassa merkittävä määrä työpaikkoja uusille osaajille. Mitä enemmän yritysten ja oppilaitosten välillä on kontaktipintaa, sitä suurempi mahdollisuus on myös opiskelijoilla työllistyä tulevaisuudessa, Kuismanen sanoo.

Koronakriisi ei ole vähentänyt yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä

Pk-yritysten yhteistyö korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa on samalla tasolla kuin kaksi vuotta sitten, jolloin asiaa viimeksi kysyttiin.

– Vaikuttaa siltä, että koronakriisillä ei ole ollut merkittävää vaikutusta pk-yritysten yhteistyöhön korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa, Pentikäinen sanoo.

Yhteistyön seuraus: Enemmän tietoa ja parempaa osaamista

Yhteistyön tuloksena on yleisimmin ollut tietopohjan ja osaamisen vahvistuminen. Seuraavaksi yleisimpiä tuloksia ovat parempi näkemys tulevaisuuden kehitystrendeistä ja markkinoista sekä uuden teknologian, menetelmän tai laitteen käyttöönotto. Myös demonstrointi, pilotointi ja tuotetestaus olivat kohtuullisen yleisiä.

Teollisuusyritykset saavuttavat yhteistyöllä uusia kansainvälisiä markkinoita. Kaupassa ja palveluissa korostuu tulevaisuuden trendien ja markkinoiden ymmärtäminen. Rakentamisessa vastaavasti yhteistyö johtaa muita useammin uuden teknologian, menetelmän tai laitteen käyttöönottoon.

Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon yritykset tekevät eniten koulutusyhteistyötä

Pk-yritysbarometrista paljastuu, että pohjoiskarjalaiset yrittäjät tekevät selkeästi eniten koulutusyhteistyötä. Toiseksi ahkerimpia koulutusyhteistyössä ovat eteläsavolaiset yrittäjät. Vähiten yhteistyötä oppilaitosten, tutkimuslaitosten, muiden koulutusjärjestäjien ja kehitysyhtiöiden kanssa tekevät yritykset pääkaupunkiseudulla (Helsinki ja pääkaupunkiseutu).

Teki yhteistyötä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa:

1. Pohjois-Karjala 26 %
2. Etelä-Savo 24 %
3. Rannikko-Pohjanmaa 21 %
4. Helsinki, Keski-Suomi ja Savo 19 %
7. Etelä-Karjala 18 %
8. Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Päijät-Häme 17 %
12. Kymenlaakso, pääkaupunkiseutu (Espoo, Kauniainen, Vantaa) ja Varsinais-Suomi 16 %
15. Etelä-Pohjanmaa ja Pirkanmaa 15 %
17. Häme 14 %
18. Satakunta 13 %
19. Lappi ja Uusimaa (pl. Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) 12 %

Teki yhteistyötä muiden koulutuksentarjoajien ja kehitysyhtiöiden kanssa:

1. Pohjois-Karjala 58 %
2. Kainuu 49 %
3. Keski-Pohjanmaa 48 %
4. Etelä-Savo ja Savo 47 %
6. Rannikko-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa 46 %
8. Keski-Suomi ja Kymenlaakso 43 %
10. Etelä-Karjala ja Lappi 42 %
12. Päijät-Häme 41 %
13. Varsinais-Suomi 40 %
14. Etelä-Pohjanmaa, Satakunta ja Uusimaa (pl. Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) 39 %
17. Häme ja Pirkanmaa 38 %
19. Helsinki 32 %
20. Pääkaupunkiseutu (Espoo, Kauniainen, Vantaa) 29 %

– Jos yhteistyö yritysten ja oppilaitosten kanssa on syvää, se lupaa hyvää maakunnan menestykselle. Tuloksista näkee, että asian merkitys on ymmärretty erityisen hyvin Pohjois-Karjalassa, joka on ykköspaikalla molemmissa vertailussa, Pentikäinen sanoo.

Suomen Yrittäjät, työ- ja elinkeinoministeriö ja Finnvera teettävät Pk-yritysvarometrin kaksi kertaa vuodessa. Se on alueellisesti ja toimialarakenteeltaan Suomen kattavin elinkeinoelämän kysely.

Lisätietoja:
Pk-yritysbarometri, kevät 2021.

toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, p. 040 504 1944, mikael.pentikainen @ yrittajat.fi
pääekonomisti Mika Kuismanen, Suomen Yrittäjät, p. 0503560705, mika.kuismanen @ yrittajat.fi