Pk-yritysbarometri 1/2006
19.4.2006
ESIPUHE
Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja tämän kehitystä kuvaavaa Pk-yritysbarometria kaksi kertaa vuodessa valtakunnallisena raporttina ja alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna.
Kevään 2006 Pk-yritysbarometri perustuu noin 3400 pk-yrityksen vastauksiin ja heijastaa siten kattavasti pk-sektorin käsityksiä yritysten kehitysnäkymistä ja toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Barometrin ennustekyky on ollut hyvä.
Tässä kevään 2006 raportissa käsitellään pk-yritysten toimintaympäristöä ja suhdanneodotuksia lähimmän vuoden aikana. Lisäksi tarkastellaan yritysten rahoitusta, kasvuhakuisuutta sekä yrityksen kehittämistarpeita ja -esteitä. Erityiskysymyksiä ovat ulkomaisen työvoiman ja vuokratyövoiman käyttö sekä rekrytointiongelmat.
Helsingissä 19.4.2006
Jussi Järventaus
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät ry
Pauli Heikkilä
toimitusjohtaja
Finnvera Oyj
TIIVISTELMÄ TULOKSISTA
Pk-yritysten suhdanneodotukset ovat edelleen positiiviset
Pk-sektori ennakoi suhdanteiden pysyvän vahvoina seuraavan vuoden aikana. Lähes puolet yrityksistä odottaa suhdanteiden pysyvän ennallaan ja 43 prosenttia niiden yhä paranevan. Odotukset ovat jopa hiukan vahvistuneet viime syksystä. Näkymät ovat pysytelleet valoisina kaikilla toimialoilla – tosin odotukset ovat laskeneet hiukan kaupassa. Näkemykset ovat positiivisemmat nuorissa ja kasvuhakuisissa yrityksissä kuin muissa yrityksissä.
Valoisat suhdanneodotukset näkyvät myös liiketaloudellisissa indikaattoreissa. Odotukset niin liikevaihdon kuin kannattavuuden ja vakavaraisuuden suhteen ovat vahvat. Liikevaihdon ja vakavaraisuuden saldoluvut ovat jopa ennätyksellisen korkeat. Pk-yritykset ennakoivat lisäksi niin viennin kuin tuonninkin arvon kasvavan edelleen.
Suotuisat suhdanneodotukset pitävät yllä pk-yritysten rekrytointihaluja. Yritysten, joilla ei ole odotettavissa lainkaan tarvetta työllistää, osuus on jopa laskenut syksystä 10 prosenttiyksikköä 29 prosenttiin. Kaikilla toimialoilla kauppaa lukuun ottamatta suunnitellaan entistä useammin henkilökunnan lisäystä. Toisaalta barometrin vastauksista käy ilmi, että rekrytointiongelmat ovat edelleen kasvussa. Vahva työllisyyskehitys ei olekaan itsestäänselvyys, sillä työvoiman heikentyvä saatavuus ja työmarkkinoiden kasvavat kohtaanto-ongelmat jarruttavat ja tulevat jatkossa jarruttamaan entisestään rekrytointeja.
Poikkeuksena muutoin jopa vahvistuneeseen suhdannekuvaan ovat investoinnit. Investointien arvon nousuodotukset ovat laskeneet edellisestä kyselystä. Odotukset ovat laskeneet voimakkaasti kaikilla toimialoilla lukuun ottamatta teollisuutta, jossa saldoluku on laskenut vain vähän. Se seikka, että investointipäätöksissä katsotaan kauemmaksi, selittänee muista suhdannenäkymistä poikkeavan kehityksen. Tällä hetkellä hiukankin pidemmän aikavälin odotukset ovat pk-yrityksillä heikommat tai ainakin epävarmemmat kuin lähiajan. Siten ennakoitu investointien voimakkaampi kasvu näyttäisi voivan jäädä tilapäiseksi.
Parina viime vuonna tuotantokustannusten inflaatio-odotukset ovat olleet edellistä vuotta korkeammat. Nyt inflaation ei odoteta kiihtyvän, mutta kustannusten uskotaan kuitenkin nousevan suunnilleen viimevuotiseen tahtiin – välituotteiden inflaatio-odotukset ovat jopa hiukan maltillisemmat kuin syksyllä. Lopputuotteiden hintojenkin odotetaan nousevan viimevuotiseen tapaan. Inflaatio-odotukset ovat matalimmat kaupassa ja korkeimmat rakentamisessa.
Erityisesti myynnissä ja markkinoinnissa kehitettävää – työvoimapula entistä useammin esteenä
Pk-sektorilla nähdään, että erityisesti myynnissä ja markkinoinnissa on kehitettävää. Henkilöstön kouluttamisen ja osaamisen kehittäminenkin koetaan tarpeelliseksi. Lisäksi tuotannon, tuotekehityksen ja laadun parantamisesta sekä verkostoitumisesta ja alihankinnan kehittämisestä kannetaan huolta. Osuuttaan lisänneessä rahoituksessa ja taloushallinnossa nähdään olevan kehitettävää kasvuhakuisissa yrityksissä muita useammin.
Työvoimapula on nostanut entisestään merkitystään kehittämisen suurimpana esteenä. Muita useammin työvoimapula on este rakentamisessa ja palveluissa. Edelleen kuitenkin kireä kilpailutilanne nimetään useimmiten kehittämisen pahimmaksi esteeksi – tämä koskee erityisesti kaupan alaa. Kilpailutilanne ei kuitenkaan saa aiempaa suurempaa osuutta, vaikka suhdannetilanne ei olekaan enää yhtä usein kehittämisen este. Työvoimakustannuksia, muita resurssitekijöitä kuin työvoima ja rahoitusvaikeuksia pidetään edellä mainittujen lisäksi tärkeimpinä kehittämisen esteinä. Rahoitusvaikeudet korostuvat voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten kohdalla.
Työvoimapulan ohella pk-yrityksissä työllistämisen pahimpina esteinä pidetään kysynnän epävarmuutta ja työn sivukuluja. Vahvistuneesta suhdannekuvasta huolimatta kysynnän epävarmuus nimetään syksyä useammin erityisesti kaupassa ja teollisuudessa. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koetaan ongelmaksi erityisesti rakentamisessa.
Uudet tuotteet kasvun lähteenä – usein riskiä ei kuitenkaan haluta ottaa
Pk-yrityksistä 11 prosenttia ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia. Tämä osuus on noussut. Kasvuhakuisuus on yleisempää nuoremmissa ja suuremmissa yrityksissä. Kaksi kolmasosaa kasvuun pyrkivistä yrityksistä nimeää uusien tuotteiden kehittelyn yhdeksi tärkeimmistä kasvukeinoista. Yli puolet kasvuhakuisista pk-yrityksistä perustaa kasvustrategiansa myös myynnin ja markkinoinnin lisäämiseen sekä verkostoitumiseen ja yhteistyön lisäämiseen. Kansainvälistyminenkin on tärkeä kasvukeino.
Pk-yrityksistä 14 prosentilla ei ole lainkaan kasvutavoitteita. Yleisimpiä syitä kasvuhaluttomuuteen ovat, että nykyistä yrityskokoa pidetään sopivana ja että ei olla halukkaita ottamaan kasvun vaatimaa riskiä. Myös työvoimakustannukset ja työvoiman saatavuus nähdään kasvun esteinä. Rahoitukseen liittyviä tekijöitä ei pidetä kasvun esteinä, mutta kireä kilpailutilanne ja kysynnän riittämättömyys ovat kasvuneste viidennekselle kasvuhaluttomista yrityksistä. Rakennusalalla työvoiman puute on muita useammin este, kun taas kaupan alalla markkinoihin liittyvät tekijät.
Pk-sektori aikoo ottaa ulkoista rahoitusta kasvuun ja kansainvälistymiseen
Yli neljännes pk-yrityksistä aikoo ottaa seuraavan vuoden aikana uutta ulkoista rahoitusta. Ulkoista rahoitusta harkitsevista yrityksistä 85 prosenttia aikoo hankkia sitä pankeista. Finnveran puoleen aikoo kääntyä noin kolmannes. Ulkoista rahoitusta harkitsevista noin 40 prosenttia aikoo hakea rahoitusta kasvun vaatimaksi käyttöpääomaksi. Yli puolella ulkoinen rahoitus on tarkoitettu kone- ja laiteinvestointeihin. Neljännes yrityksistä aikoo ottaa rahoitusta myös rakennusinvestointeihin.
Vastaajista 12 prosenttia aikoo käynnistää tai laajentaa toimintaa ulkomailla seuraavan vuoden aikana. Ulkomaille investoimista harkitsevat erityisesti suuremmat ja voimakkaasti kasvuhakuiset teollisuusyritykset. Useimmiten kohteeksi harkitaan Baltiaa, vanhoja EU-maita ja Venäjää.
Pk-yrityksistä 5 prosenttia on hakenut rahoitusta pääomasijoittajilta ja näistä 70 prosenttia on myös saanut ja ottanut rahoitusta. Niistä yrityksistä, jotka eivät ole hakeneet rahoitusta, peräti 71 prosenttia ilmoittaa, ettei edes voi harkita hakevansa rahoitusta pääomasijoittajilta. Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä sentään 45 prosenttia ilmoittaa voivansa harkita rahoitusta. Peräti kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoittaa syyksi kielteiseen asenteeseen, ettei halua jakaa omistusta. Lisäksi pääomasijoittajien toimintaa ei tunneta riittävästi ja päätösvallan liiallista menettämistä pelätään.
Pk-yritykset kokevat rekrytointiongelmia ja turvautuvat vuokratyövoimaan
Yli puolessa pk-yrityksistä on ollut avoimia työpaikkoja viimeksi kuluneen vuoden aikana. Näistä yrityksistä 31 prosenttia on onnistunut täyttämään kaikki paikat. Siten rekrytointiongelmista näyttäisi kärsineen yli 70 000 yritystä. Rekrytointiongelmista on kärsitty kaikkien henkilöstöryhmien kohdalla. Ongelmien suurimmiksi syiksi nimetään puutteellinen työkokemus ja koulutus. Myös liian korkea palkkavaatimus koetaan esteeksi erityisesti palvelualoilla.
Viimeksi kuluneen vuoden aikana vuokratyövoimaan on tukeutunut 17 prosenttia kaikista pk-yrityksistä ja keskisuurista yrityksistä peräti 57 prosenttia. Muita yrityksiä yleisempää vuokratyövoiman käyttö on ollut kaupan alalla ja suuremmissa yrityksissä. Useimmiten käytön syyksi nimetään kysynnän epävarmuus ja kausivaihtelut. Vastanneista 40 prosenttia on hankkinut vuokratyövoimaa, koska ammattityövoimaa ei ole ollut muutoin saatavissa. Työlainsäädäntöön ja työehtosopimuksiin liittyvät riskit saavat kaikkiaan vajaan 50 prosentin osuuden vuokratyövoiman käytön syinä.
Vuoden aikana pk-yrityksistä ulkomaiseen työvoimaan on tukeutunut suoraan 9 prosenttia ja välillisesti toisen yrityksen kautta 8 prosenttia. Yrityksistä vajaa 60 prosenttia katsoi, että työvoiman liikkuminen olisi vapautettava uusista jäsenmaista. Sama osuus uskoi, että vapauttaminen auttaisi työvoimapulaan. Tässä valossa päätös olla jatkamatta ulkomaisen työvoiman liikkuvuutta koskevaa siirtymälakia on oikea.
» Alueraportit ja alueelliset kalvot
» Seutukuntien kalvosarjat