YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Pk-yritysbarometri 1/2025
Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Kevään 2025 Pk-yritysbarometri perustuu 4 553 pk-yrityksen vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.
Raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia ja kehitystä, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, kehittymistä sekä investointeja ja rahoitustilannetta. Lisäksi ajankohtaisena aiheena tarkastellaan digitalisaatiota ja tekoälyn käyttöä pk-yrityksissä. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina.
Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.
Helsingissä 11.2.2025
Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät
Juuso Heinilä
toimitusjohtaja
Finnvera Oyj
Juhapekka Ristola
osastopäällikkö
työ- ja elinkeinoministeriö
Tiivistelmä
Pk-yritysten suhdanneodotukset pysyivät lähes ennallaan viime syksystä, mutta ovat nousseet selvästi vuoden takaisesta. Matalaksi laskenut inflaatio, laskuun kääntynyt korkotaso sekä onnistunut irtautuminen Venäjän-kaupasta käänsivät aiemmin voimakkaan negatiiviset odotukset nousuun vuoden 2024 aikana. Suhdannenäkymien saldoluku nousi syksyn 2024 barometrista yhdellä yksiköllä ja saa arvon yksi.
Pk-yrityksistä 24,6 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 23,4 prosenttia uskoo niiden heikkenevän. Kevään 2024 barometrissa parempia suhdanteita ennakoivia oli seitsemän prosenttiyksikköä vähemmän ja heikkeneviä suhdanteita ennakoivia kahdeksan prosenttiyksikköä enemmän. Syksyyn 2024 verrattuna osuudet pysyivät lähes muuttumattomina. Hieman yli puolet pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän samana.
Pk-yritysten suhdanneodotukset ennakoivat siis Suomen taloudelle suurin piirtein vastaavaa tai hieman heikompaa kehitystä kuin suurin osa talousennusteista. Sekä talouden tilaan että pk-yritysten odotuksiin liittyy joka tapauksessa edelleen poikkeuksellisen merkittävää epävarmuutta.
Odotukset liikevaihdon kasvusta nousussa, mutta epävarmuus vähentää investointeja
Odotukset liikevaihdon kehityksestä ovat vahvistuneet samaan aikaan, kun yleiset suhdanneodotukset ovat nousseet pohjalukemistaan. Saldoluku nousi kevään 2024 barometrista yhdeksällä ja syksyn 2024 barometrista kolmella yksiköllä päätyen arvoon kymmenen.
Pk-yritysten kannattavuusodotukset ovat viime vuosina heikentyneet voimakkaasti samaan aikaan, kun yleinen luottamus talouteen on laskenut. Epävarmuus tulevasta on hellittämässä, mutta kannattavuusodotusten saldoluku pysyy negatiivisena arvolla miinus kuusi.
Pk-yritykset arvioivat vähentävänsä investointejaan merkittävästi lähiaikoina. Pitkään jatkuneen epävarmuuden ja heikon suhdanteen seurauksena kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investointien odotetaan lisääntyvän. Pienestä noususta huolimatta investointien arvon muutosodotusten saldoluku pysyy voimakkaan negatiivisena arvolla -13.
Positiivinen signaali pk-yritysten investointiodotuksissa on vuoden 2024 aikana tapahtunut voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten investointien kehitystä peilaavan saldoluvun voimakas nousu. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten saldoluku saa arvon 49, kun keväällä 2024 se oli 20.
Pk-yritykset varovaisina lisäämään henkilöstöään
Pitkään jatkunut heikko suhdannetilanne sekä lisääntynyt kauppa- ja geopoliittinen epävakaus ovat viime vuosina heikentäneet odotuksia henkilöstön määrän kehityksestä. Vuoden 2024 aikana henkilöstöodotusten saldoluku on palautunut niukasti positiiviseksi.
Pk-yrityksistä 14 prosenttia aikoo lisätä henkilöstön määrää seuraavan vuoden aikana. Sen sijaan 12 prosenttia yrityksistä odottaa henkilöstönsä määrän vähenevän. Saldoluku kaksi on yhden yksikön syksyn 2024 barometria korkeampi. Edelleenkin suuri enemmistö, 74 prosenttia pk-yrityksistä, aikoo säilyttää nykyisen henkilöstömääränsä.
Kasvupotentiaalia uusiutumisesta ja kansainvälistymisestä
Viime vuosien monet kriisit eivät ole merkittävästi tukahduttaneet yritysten kasvuhaluja. Edelleen yli kolmannes pk-yrityksistä on voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvuhakuisia. Näiden yritysten osuus pysyi ennallaan syksyn 2024 kyselystä, mutta nousi kahdella prosenttiyksiköllä keväästä 2024. Voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten osuus, kuusi prosenttia, on vaatimaton, mikä herättää huolta osuuden pidemmän aikavälin trendinomaisen laskun ohella.
Lähes neljännes pk-yrityksistä on ottanut käyttöön uutta teknologiaa viimeisen vuoden aikana, ja hieman yli puolet pk-yrityksistä on kouluttanut henkilöstöään. Lisäksi hieman alle kolme kymmenestä yrityksestä on tuonut markkinoille uusia tuotteita tai palveluita. Myös kansainvälisyys on usealle pk-yritykselle keino kasvaa ja vahvistaa osaamistaan. Pk-yrityksistä 21 prosentilla on vientiä tai muuta liiketoimintaa ulkomailla.
Taloustilanne ja tiukka sääntely vähentävät ulkoisen rahoituksen käyttöä
Pitkään kestänyt vaikea suhdannetilanne ja sen seurauksena yritysten heikentynyt luottokelpoisuus yhdistettynä pankkitoiminnan tiukentuneeseen sääntelyyn näkyvät pk-yritysten ulkoisen rahoituksen käytössä: selvästi alle puolella pk-yrityksistä on lainaa pankista tai muusta rahoituslaitoksesta. Ulkoisen rahoituksen käyttö on lievästi vähentynyt viime syksyn barometrista.
Positiivista rahoituksenottamisaikomuksissa on se, että kasvuhakuisten yritysten kiinnostus ulkoista rahoitusta kohtaan on kasvanut yhdeksällä prosenttiyksiköllä syksyyn 2024 verrattuna.
Suomen pankkisektorin keskittyneisyys näkyy pk-yritysten rahoituspalvelujen saannissa. Kaksi suurinta toimijaa vastasivat 71 prosentista pk-yritysten palveluista yrityksen pääpankkina. Finnveran rooli pankkilainojen vaihtoehtona ja täydentäjänä on hieman kasvanut ja joka viides rahoituksen hakua suunnittelevista kertoo kääntyvänsä Finnveran puoleen. Lisäksi pankkirahoitusta hakeneista 34 prosenttia kertoi, että rahoituksen saatavuus edellytti Finnveran takausta.
Ennakoitua haastavammasta vuodesta huolimatta pk-yritysten maksuvaikeuksien määrä väheni hieman loppuvuoden aikana. Tässä barometrissa 18 prosenttia yrityksistä raportoi vaikeuksista hoitaa maksujaan viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana. Osuus laski kahdella prosenttiyksiköllä syksyn 2024 barometrista.
Suhdannetilanne vaatii sopeutustoimia, ja kysynnän epävakaus jarruttaa kasvua
Vaikea ja nopeasti muuttuva toimintaympäristö heijastuu yritysten sopeuttamistarpeeseen. Nyt lähes joka neljäs yritys suunnittelee sopeuttamistoimia. Tarve on pysynyt käytännössä samalla tasolla vuoden takaisesta. Yleisimpiä suunniteltuja sopeuttamistoimia ovat lomautukset ja erilaiset työaikajärjestelyt.
Työvoiman saatavuus on edelleen yksi keskeisimmistä syistä siihen, miksi yritykset eivät palkkaa lisätyövoimaa. Noin puolet pk-yrityksistä kokee osaavan ja yrityksen tarpeita vastaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan kasvua ainakin jossain määrin. Mitä kasvuhakuisempi yritys on, sitä useammin osaavan työvoiman saatavuus koetaan kasvun ja työllistämisen esteeksi.
Pk-yritysten digitalisaatio kiihtynyt ja tekoälyn käyttö yleistynyt
Korona-aika lisäsi paineita pk-yritysten liiketoiminnan digitalisaatioon, koska kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus väheni ja yhä suurempi osa yritysten arjen pyörittämisestä tapahtui digitaalisesti. Pk-yritysten digitaalisten palveluiden ja työkalujen käyttöönoton vauhti näyttäisi kiihtyneen entisestään sitten syksyn 2023.
Omat verkkosivut ovat edelleen selvästi yleisimmin hyödynnetty digitaalinen työkalu yritysten liiketoiminnassa. Lisäksi pk-yrityksissä hyödynnetään muun muassa sosiaalista mediaa, pilvipalveluja ja verkko-ostoksia. Myös tekoälysovellusten ja robotiikan käyttöosuus on noussut huomattavat yhdeksän prosenttiyksikköä, lähes kaksinkertaistuen vuoden 2023 syksystä ja päätyen 20 prosenttiin. Tätä suurta tekoälyloikkaa selittää luultavammin suuren yleisön saavuttaneen generatiivisen tekoälyn yleistyminen ja saavutettavuus.
Noin joka kolmas pk-yritys kokee tekoälyn käytön yrityksen toiminnan kannalta ajankohtaiseksi nyt tai seuraavan vuoden aikana. Hieman yli kymmenes pk-yrityksistä kertoo käyttävänsä tekoälyä säännöllisesti ja vajaa kolmannes satunnaisesti. Tekoälyä hyödynnetään yleisimmin ideoinnin apuna, kielikäännöksissä, viestinnässä sekä markkinoinnissa ja myynnin kasvattamisessa. Suurimmaksi esteeksi tekoälyn käytölle koettiin tiedon tai osaamisen puute, josta raportoi 48 prosenttia pk-yrityksistä.
Omistajanvaihdokset luovat jatkuvuutta
Omistuksen siirtäminen yrityskaupalla, sukupolvenvaihdoksella tai muulla tavalla luo yritystoiminnalle mahdollisuuden jatkua ja kasvaa. Kahden seuraavan vuoden aikana omistajanvaihdos on suunnitelmien mukaan edessä 14 prosentilla yrityksistä. Osuus ei ole juuri muuttunut vuoden takaisesta. Pk-yrityksistä yhdeksän prosenttia on kiinnostunut ostamaan yrityksen tai liiketoiminnan seuraavan kahden vuoden aikana. Ostohalukkaista yrityksistä ulkopuolista rahoitusta tarvitsee 74 prosenttia.
Tiedotteet
- Pk-yritysten suhdanneodotukset elpyvät hitaasti, tekoälyn käyttö yleistyy, 11.2.2025 klo 09:00