Pk-yritysbarometri 2/2001

26.9.2001

Tiivistelmä tuloksista

Kasvu hidastuu, mutta pääosin kotimarkkinoilla toimivien pk-yritysten luottamus on yhä verraten hyvä

Pk-yritysten arviot suhdannenäkymistä ennakoivat talouskasvun jatkuvan seuraavien 12 kuukauden aikana, mutta selvästi hidastuen. Yli puolet vastanneista katsoi suhdanteiden pysyvän ennallaan ja kasvua odottavia oli neljännes vastanneista. Odotukset ovat laskeneet viime kevään tiedustelusta etenkin rakennusalalla ja teollisuudessa. Palvelualojen ja kaupan suhdanneodotukset eivät ole merkittävästi muuttuneet. Alueelliset erot pk-yritysten suhdannenäkymissä kaventuivat hieman edellisistä kyselyistä, kun kasvukeskusmaakuntien näkymät heikentyivät muita alueita enemmän.

Suomessa on nyt puhtaasti vientivetoinen laskusuhdanne, jonka syvyydestä tai kestosta on vaikea sanoa mitään varmaa. Jos vientitaantuma syvenee tai pitkittyy selvästi tulevan talven yli, voivat sen vaikutukset siirtyä myös kotimarkkinoille ja siten kaikille päätoimialoille. Tätä riskiä lisäävät jonkin verran barometrin kyselyajankohdan jälkeiset terroristi-iskut Yhdysvalloissa, jonka talous on edelleen hyvin ratkaiseva meidänkin vientimme kannalta.

Toistaiseksi kuitenkin vain 6 prosenttia pk-yrityksistä arvioi henkilökuntansa määrän vähenevän seuraavien 12 kuukauden aikana, kun taas neljännes vastanneista ennakoi työpaikkojen määrän lisääntyvän. Pk-yritysten työllisyysosuus tulee siis jatkamaan kasvuaan myös tulevan vuoden aikana ja kokonaistyöllisyyskin tulee paranemaan, elleivät suuryritykset päädy huomattaviin irtisanomisiin.

Työn sivukulut ovat pahin työllistämisen este niissä pk-yrityksissä, joissa on työllistämistarvetta. Työvoiman saatavuus ja kysyntävaikeudet ovat myös monesti työllistämisen pullonkaulana. Joka kolmannella yrityksellä ei ole rekrytointitarvetta.

Pk-yritysten odotukset liikevaihdon kehityksestä ovat pysyneet korkealla tasolla. Rakennusala tosin erottui muita pessimistisempänä. Myös kannattavuusodotukset olivat varsin myönteiset. Kannattavuuden kohoamista odottavia oli yli neljännes enemmän kuin kannattavuuden heikkenemistä pelkääviä. Samalla yritysten vakavaraisuuden odotettiin edelleen vahvistuvan kaikilla päätoimialoilla.

Inflaation odotettiin hidastuvan noin kahteen prosenttiin ja myös tuotantokustannusten ennakoitiin kasvavan hieman aiempaa hitaammin. Suurimmat hintapaineet ja kustannusodotukset ovat palvelualoilla, joissa esimerkiksi liikennettä vaivanneet polttoainekustannukset näyttävät jossain määrin purkautuvan hintoihin.

Tuotekehityspanostusten odotettiin kasvavan tulevana vuonna. Myös investointiodotukset olivat hyvät, joskin hieman alhaisemmat kuin edellisissä kyselyissä. Palveluissa investointiodotukset olivat muita toimialoja myönteisemmät. Pk-yritykset investoivat eniten koneisiin ja laitteisiin, joihin investoidaan 3 prosenttia liikevaihdosta seuraavan 12 kuukauden aikana. Seuraavaksi eniten investoidaan rakennuksiin.

Pk-yritysten keskeisimmät markkina-alueet painottuvat koko pk-sektoria tarkasteltaessa tyypillisimmin kotimaahan. Kolme neljäsosaa yrityksistä myy tuotteitaan yhä vain Suomeen. Kuitenkin lähes joka neljännen (23%) pk-yrityksen tuotteita viedään ulkomaille joko itse vietynä tai osana jonkin toisen kotimaisen yrityksen tuotekokonaisuutta. Joka toinen teollinen pk-yritys on mukana ulkomaankaupassa. Ulkomaankaupan odotettiin jatkavan tasaista kasvuaan. Vientiyritysten vientiodotukset seuraaville 12 kuukaudelle ennakoivat pk-yritysten viennin kasvun jatkumista talven yli.

Joka neljäs pk-yritys piti asemaansa kansantaloudessa hyvänä ja joka kuudes huonona. Pk-yritykset ovat melko tyytyväisiä yrityksensä sijaintialueeseen. Suhteellisesti parhaina osatekijöinä koetaan yrityksen sijaintialueen viihtyisyys asuinympäristönä ja liikenneyhteydet – huonoimpina yritykselle sopivan työvoiman saatavuus, sijaintikunnan ja yrityksen välinen yhteistyö sekä sijaintikunnan elinkeinopolitiikka.

Pk-yrityksistä 6 prosenttia on voimakkaasti kasvuhakuisia ja vajaalla kymmenesosalla ei ollut lainkaan kasvutavoitteita. Pk-yrityksillä on selvästi eniten kehittämistarvetta henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa sekä markkinoinnissa ja myynnissä.

Pk-yrityksissä tietotekniikka palvelee päivittäistä toimintaa

Kahdeksalla pk-yrityksellä kymmenestä on käytössä internet-yhteys. Yhteyden omaavien yritysten määrä on kasvanut vuoden 1999 toisesta puoliskosta lähtien 14 prosenttiyksikköä. Yli neljällä kymmenestä pk-yrityksestä on omat julkiset www-sivut, kun keväällä 1999 omat julkiset www-sivut oli joka viidennellä pk-yrityksellä.

Tietokone on päivittäisessä käytössä kaikilla työntekijöillä neljässä kymmenestä pk-yrityksestä. Vastaavasti tietokone ei ole päivittäisessä käytössä kenelläkään henkilöstöstä yhdessä kymmenestä yrityksestä. Joka kolmas pk-yritys ostaa atk-tukipalvelut toiselta yritykseltä. Päätoiminen atk-tukihenkilö on joka kymmenennessä pk-yrityksessä.

Kahdeksassa kymmenestä pk-yrityksestä käytetään tietokonetta tai tietotekniikkaa taloushallinnossa ja tekstinkäsittelyssä. Tuotannon suunnittelussa käytetään tietokonetta neljässä kymmenestä pk-yrityksestä. Kymmenesosassa pk-yrityksiä tietokonetta tai tietotekniikkaa ei käytetä missään kysytyssä toiminnossa.

» Pk-yritysbarometri 2/2001 raportti

Liitteet

Kalvosarja (PowerPoint-tiedosto)