Pk-yritysbarometri 2/2006

17.10.2006

ESIPUHE

Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa sekä tämän kehitystä kuvaavaa Pk-yritysbarometria kaksi kertaa vuodessa valtakunnallisena raporttina ja alueellisina raportteina.

Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Lisäksi kun yritysten vastauksissa on eroja yritysten kasvuhakuisuuden, koon, iän tai toiminta- alueen suhteen, erilaiset näkemykset tuodaan esille raportissa.

Syksyn 2006 Pk-yritysbarometri perustuu lähes 3 800 pk-yrityksen vastauksiin ja heijastaa siten kattavasti pk-sektorin käsityksiä yritysten kehitysnäkymistä ja toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Barometrin ennustekyky on ollut hyvä.

Tässä raportissa käsitellään pk-yritysten toimintaympäristöä ja suhdanneodotuksia lähimmän vuoden aikana. Lisäksi tarkastellaan yritysten rahoitusta, kasvuhakuisuutta sekä yrityksen kehittämistarpeita ja -esteitä.

Syksyn barometrin erityisteemana on julkisten yrityspalveluiden tunnettuus ja käyttö. Samalla on tiedusteltu käyttäjien arvioita näiden organisaatioiden ja konseptien palveluasenteesta, asiantuntemuksesta ja hyödyllisyydestä.

Helsingissä 17.10.2006

TIIVISTELMÄ TULOKSISTA

Pk-yritysten suhdanneodotukset ovat edelleen vahvat

Pk-sektorin suhdanneodotukset ovat säilyneet vahvoina, mutta odotukset eivät ole enää vahvistuneet. Yrityksistä 52 prosenttia ennakoi suhdanteiden pysyvän ennallaan ja 41 prosenttia niiden yhä paranevan seuraavan vuoden aikana. Näkymät ovat pysytelleet valoisina kaikilla toimialoilla – tosin odotukset ovat laskeneet hieman teollisuudessa ja ovat hiukan matalammat kaupassa. Näkemykset ovat positiivisemmat nuorissa, kasvuhakuisissa ja kansainvälisillä markkinoilla toimivissa yrityksissä kuin muissa yrityksissä.

Valoisat suhdanneodotukset näkyvät myös liiketaloudellisissa indikaattoreissa. Odotukset niin liikevaihdon kuin kannattavuuden ja vakavaraisuuden suhteen ovat edelleen vahvat. Liikevaihdon saldoluku on säilynyt ennätyksellisen korkealla tasolla. Teollisuudessa muita aloja useammat odottavat liikevaihdon kasvua.

Pk-yritysten odotukset niin viennin kuin tuonninkin arvon kasvusta ovat keskimääräisellä tasolla. Vienti- ja tuontiyritysten odotukset ovat kuitenkin laskusuunnassa. Viennin suhteen odotukset ovat laskeneet kaupassa, mutta toisaalta ne ovat nousseet voimakkaasti rakentamisessa. Kaupassa tuontiodotukset ovat muita aloja vahvemmat. Erityisesti teollisuudessa tuontiodotukset ovat laskeneet.

Suotuisat suhdanneodotukset ja työllisten ikääntyminen pitävät yllä pk-yritysten rekrytointitarpeita. Yritysten, joilla ei ole odotettavissa lainkaan tarvetta työllistää, osuus on matalalla 28 prosentin tasolla. Osuus ei ole kuitenkaan enää laskenut. Erityisesti rekrytointitarvetta näyttäisi olevan useissa teollisuus- ja rakennusyrityksissä. Toisaalta barometrin vastauksista käy kauttaaltaan ilmi, että rekrytointiongelmat ovat edelleen kasvussa.

Yhdessä edeltävät havainnot ennakoinevat, että työllisyyden kehitys ei välttämättä ole jatkossa yhtä vahvaa kuin viime aikoina, vaikka suhdanneodotukset ovat vahvat ja henkilöstölisäyksiä ennakoidaan. Yrityksistä neljännes uskoo kuitenkin edelleen henkilöstönsä määrän olevan suurempi vuoden kuluttua. Vain viisi prosenttia yrityksistä ennakoi henkilöstönsä olevan nykyistä pienempi. Odotukset henkilöstön lisäyksestä ovat laskeneet teollisuudessa ja rakentamisessa. Näillä aloilla onkin kärsitty eniten työvoimapulasta. Vastaavasti palveluissa ja kaupassa odotukset ovat nousseet keväästä ja ne ovat korkeammat kuin muilla aloilla.

Investointien arvon nousuodotukset ovat tehneet korjausliikkeen ylöspäin kevään laskun jälkeen. Odotukset ovat nousseet kaupassa ja rakentamisessa. Muilla aloilla ne ovat säilyneet keväisellä tasolla. Tuotekehityspanostusten kasvua ennakoivien määrä on viidenneksen suurempi kuin laskua odottavien. Erityisesti panostusten kasvuun uskotaan teollisuudessa ja kasvuhakuisissa yrityksissä.

Kevättä useammat odottavat tuotantokustannusten nousua teollisuutta lukuun ottamatta. Parina viime vuonna tuotantokustannusten inflaatio-odotukset ovat olleet edellistä vuotta korkeammat. Tämä pätee myös tähän vuoteen syksyn inflaatio-odotusten nousun myötä. Varsinkin välituotteiden inflaatio-odotukset ovat voimistuneet. Lopputuotteiden hintojenkin nousun odotetaan kiihtyvän. Inflaatio-odotukset ovat matalimmat kaupassa ja korkeimmat rakentamisessa.

Työvoimapula entistäkin useammin kasvun, kehittämisen ja työllistämisen esteenä

Pk-sektorilla nähdään, että erityisesti myynnissä ja markkinoinnissa on kehitettävää. Henkilöstön kehittäminen ja kouluttaminen koetaan toiseksi useimmin tärkeimmäksi kehittämistarpeeksi. Lisäksi tuotannon, tuotekehityksen ja laadun parantamisesta sekä verkostoitumisesta ja alihankinnan kehittämisestä kannetaan huolta. Verkostoituminen ja alihankinnan kehittäminen ovat nostaneet osuuttaan hiljalleen viime vuosina. Rahoituksessa ja taloushallinnossa nähdään olevan kehitettävää kasvuhakuisissa yrityksissä muita useammin.

Työvoimapula on nostanut entisestään merkitystään kehittämisen suurimpana esteenä ja näkyy osaltaan henkilöstön kehittämis- ja kouluttamistarpeen nousuna. Se on nyt yhtä usein pahin este kuin kireä kilpailutilanne. Muita useammin työvoimapula on este rakentamisessa. Matalamman koulutustason vaatimusten kaupassa työvoimapula ei toimi esteenä yhtä usein. Sen sijaan kireä kilpailu koetaan alalla kehittämisen suurimmaksi esteeksi.

Suhdannetilanne on luonnollisestikin menettänyt merkitystään esteenä. Työvoimakustannuksia, muita resurssitekijöitä kuin työvoima ja rahoitusvaikeuksia pidetään edellä mainittujen lisäksi tärkeimpinä kehittämisen esteinä. Rahoitusvaikeudet korostuvat voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten kohdalla. Rakennusalalla verotus koetaan muita useammin kehittämisen esteeksi.

Työvoimapulan ohella pk-yrityksissä työllistämisen pahimpina esteinä pidetään kysynnän epävarmuutta ja työn sivukuluja. Kysynnän epävarmuus nimetään kuitenkin kevättä harvemmin esteeksi ja työvoimapula on noussut sen ohi suurimmaksi työllistämisen esteeksi. Kysynnän epävarmuus koetaan esteeksi erityisesti kaupassa ja kansainvälisillä markkinoilla toimivissa yrityksissä. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta pidetään ongelmana erityisesti rakentamisessa ja suuremmissa pk-yrityksissä. Sivukulut toimivat suurimpana työllistämisen esteenä muita useammin kaupassa sekä pienissä ja nuorissa yrityksissä.

Pk-yrityksistä 10 prosenttia ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia. Kasvuhakuisuus on yleisempää kaupan alalla sekä nuoremmissa ja suuremmissa yrityksissä. Lähes kaksi kolmasosaa kasvuun pyrkivistä yrityksistä nimeää uusien tuotteiden kehittelyn yhdeksi tärkeimmistä kasvukeinoista. Yli puolet kasvuhakuisista pk-yrityksistä perustaa kasvustrategiansa myös myynnin ja markkinoinnin lisäämiseen sekä lähes puolet verkostoitumiseen ja yhteistyön lisäämiseen. Kansainvälistymisen merkitys kasvukeinona on laskenut – teollisuutta lukuun ottamatta.

Pk-yrityksistä 14 prosentilla ei ole lainkaan kasvutavoitteita. Yleisimpiä syitä kasvuhaluttomuuteen ovat, että nykyistä yrityskokoa pidetään sopivana ja että ei olla halukkaita ottamaan kasvun vaatimaa riskiä. Myös työvoimakustannukset ja työvoiman saatavuus nähdään kasvun esteinä. Työvoiman saatavuuden osuus on noussut. Rahoitukseen liittyviä tekijöitä ei pidetä kasvun esteinä, mutta kireä kilpailutilanne ja kysynnän riittämättömyys ovat este noin viidennekselle yrityksistä. Rakennusalalla työvoiman puute on muita useammin este, kun taas kaupan alalla markkinoihin liittyvät tekijät.

Pk-sektori aikoo ottaa ulkoista rahoitusta kasvuun ja kansainvälistymiseen

Lähes neljännes pk-yrityksistä aikoo ottaa seuraavan vuoden aikana uutta ulkoista rahoitusta. Ulkoisen rahoituksen suhteen aktiivisempia aiotaan olla teollisuudessa sekä voimakkaasti kasvuhakuisissa ja kansainvälisillä markkinoilla toimivissa yrityksissä. Ulkoista rahoitusta harkitsevista yrityksistä 84 prosenttia aikoo hankkia sitä pankeista. Finnveran puoleen aikoo kääntyä vajaa kolmannes.

Ulkoista rahoitusta harkitsevista 36 prosenttia aikoo hakea rahoitusta kasvun vaatimaksi käyttöpääomaksi ja 31 prosenttia yrityksen kehittämishankkeisiin. Nämä käyttötarkoitukset korostuvat yritysjärjestelyjen ohella kasvuhakuisissa yrityksissä. Voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset aikovat lisäksi käyttää rahoitusta kansainvälistymiseen ja vientiin muita yrityksiä useammin. Noin puolella rahoitusta harkitsevista ulkoinen rahoitus on tarkoitettu kone- ja laiteinvestointeihin. Neljännes aikoo ottaa rahoitusta rakennusinvestointeihin.

Julkisten yrityspalveluiden tuntemuksessa parannettavaa – arviot pääsääntöisesti myönteisiä

Pk-yritysten keskuudessa kokonaisuutena julkiset yrityspalvelut tunnetaan varsin heikosti. Erityisesti näin näyttäisi olevan seudullisten yrityspalvelupisteiden, Yritys-Suomi -portaalin ja kasvuyrityspalvelun osalta. Varsinkin Yritys-Suomi -portaali tunnetaan erittäin heikosti: 65 prosenttia vastaajista tuntee palvelun erittäin huonosti ja vain 2 prosenttia arvioi tuntevansa palvelun edes melko hyvin. Myös TE-keskusten toiminta tunnetaan suhteellisen heikosti, kun verrataan palveluiden potentiaaliseen käyttäjäjoukkoon ja itse käyttäneiden määrään. Palvelut tunnetaan kauttaaltaan seudullisia yrityspisteitä lukuun ottamatta paremmin kasvuhakuisissa yrityksissä.

Julkisten yrityspalveluiden koetaan olleen hyödyksi erityisesti yritysten perustamisessa sekä uuden teknologian ja tuotteiden kehittämisessä. Vähiten julkisten yrityspalveluiden koetaan edistäneen innovaatioiden kaupallistamista ja uusien työpaikkojen luomista.

Pk-yritykset ovat käyttäneet eniten hyväksi TE-keskusten (36 % yrityksistä) ja Finnveran palveluita (32 %). Tekesin palveluita on hyödyntänyt 12 prosenttia yrityksistä. Uusimpia palveluita, kasvuyrityspalvelua ja Yritys-Suomi -portaalia, on käyttänyt vasta vajaa pari prosenttia yrityksistä. Kasvuhakuiset yritykset ovat lähes kauttaaltaan aktiivisimpia julkisten yrityspalveluiden käyttäjiä.

Kaikkien yrityspalveluiden palveluasenne arvioidaan myönteisesti. Arviot asiantuntemuksesta ovat käytännössä yhtä myönteiset. Palveluiden käyttäjiltä kysyttiin vielä, kuinka hyvin palvelut ovat pystyneet edistämään yrityksen toimintaa. Tältä osin Finnvera saa erittäin hyvän arvion yli kolmasosalta käyttäjistä. Tekesinkin palveluista yli puolet käyttäjistä antaa positiivisen palautteen.

Kaiken kaikkiaan Finnvera saa käyttäjiltä kauttaaltaan parhaat arviot. Voimakkaasti kasvuhakuiset arvioivat Tekesin palvelut positiivisemmin kuin muut yritykset. Toisaalta nämä yritykset antavat muita kriittisemmän arvion Finprolle.

Pk-yritysbarometri 2/2006

Kalvosarja

Alueraporttien yhteenveto

» Alueraportit ja alueelliset kalvot
» Seutukuntien kalvosarjat