Pk-yritysbarometri 2/2011

14.9.2011

ESIPUHE

Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pky-ritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina.

Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.

Syksyn 2011 Pk-yritysbarometri perustuu 3 900 pk-yrityksen vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Barometrin kyky ennakoida talouden suhdannekäänteitä on ollut varsin hyvä.

Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia, rahoitustilannetta ja kasvuhakuisuutta. Ajankohtaisilla kysymyksillä on tällä kertaa selvitetty yritysten maksuongelmia, työsuhteiden päättämistä ja rekrytointeja, omistajanvaihdosten ajankohtaisuutta sekä näihin vaihdoksiin liittyviä ongelmia.

Helsingissä 14.9.2011

TIIVISTELMÄ

Pk-yritysten odotukset lähiajan talouskehityksestä muuttuivat kesän aikana selvästi aiempaa varovaisemmiksi. Suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku aleni kevään barometristä 10 yksiköllä lukemaan +24, kun suhdanteiden paranemista odottavien osuus laski selvästi. Muutos näkemyksissä on selvä, vaikka suuri osa barometrin vastauksista saatiinkin ennen kansainvälisen talouden ongelmien kärjistymistä ja osakemarkkinoiden jyrkkää laskua heinä-elokuun vaihteessa.

Kannattavuus hiipuu, kustannukset nousevat

Nopeutunut inflaatio ja sen kuluttajien ostovoimaa heikentävä vaikutus näkyvät palvelualojen pk-yrityksen liikevaihto- odotuksissa: arvio liikevaihdon kehityksestä heikkeni selvästi ja saldoluku putosi alkuvuodesta seitsemällä yksiköllä. Alan yksinyrittäjistä 15 prosenttia arvioi liikevaihtonsa laskevan.

Eniten liikevaihdon näkymät ovat synkentyneet suurimmilla, yli 5 miljoonan euron liikevaihtoon yltävillä pk-yrityksillä. Tämä näkemys on yhteinen kaikilla toimialoilla. Kannattavuusodotusten saldoluku +19 on lähes puolet pienempi kuin vuosi sitten. Saldoluvun +20 alittavat kannattavuusodotukset ovat kokonaisuudessaan huolestuttavan matalat. Lisäksi toimialoittaiset erot ovat nyt kannattavuusnäkymissä suhteellisen pienet.

Tuotantokustannusten nousu yhtä aikaa epävarman kysynnän kanssa vaikeuttavat pk-yritysten toimintaa kuluvan syksyn ja ensi kevään aikana. Lähes puolet pk-yrityksistä näkee tuotantokustannusten edelleen nousevan, mikä nosti saldolukua viidellä yksiköllä +40:een. Nousu tuli pääosin teollisuudesta.

Enemmän varovaisuutta investoinneissa

Jo ennestään varovaisten investointiodotusten alamäki jatkui. Odotuksia kuvaava saldoluku pk-yrityksissä yhteensä on nyt pyöreä nolla, kun sekä investointien kasvuun että vähenemiseen varautuvia yrityksiä on 17 prosenttia barometrin vastaajista.

Investoinnit ovat yhteydessä työpaikkojen lisäykseen. Pienten pk-yritysten varassa ollut yksityisen sektorin työpaikkojen lisäys ei enää jatku yhtä vahvana kuin tähän asti. Tähän viittaavat pk-yritysten loivasti heikentyneet odotukset henkilökunnan määrän kehityksestä. Erityisesti kaupan alalla näkymät ovat muuttuneet alkuvuodesta selvästi synkemmiksi.

Myös pk-yritysten vientinäkymät heikkenevät. Vientiä harjoittavien pk-yritysten odotuksia peilaava saldoluku aleni keväästä 10 yksiköllä tasolle +24.

Vientinäkymät heikkenivät lähes yhtä paljon kaikilla neljällä päätoimialalla. Viime kevään ja alkukesän mittaan kertyneet tiedot kansainvälisen talouden kasvun hidastumisesta ovat vaikuttaneet koko pk-sektoriin.

Epävarmuus rajoittaa kasvuhakuisuutta

Innovatiiviset ja kasvavat yritykset ovat ratkaisevan tärkeitä kansantalouden kasvulle ja työllisyydelle. Yritysten kasvu on tärkeää paremman kannattavuuden ja kilpailuaseman saavuttamiseksi. Tätä kautta tulevat myös työllistämismahdollisuudet.

Lähes joka kymmenes pk-yritys ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuinen ja 42 prosenttia suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan.

Talousnäkymien heikentymisen seurauksena, kasvuhakuisuus on kääntynyt lievään laskuun ja aikaisempaa hieman useampi yritys pyrkii lähitulevaisuudessa vain säilyttämään asemansa.

Kehittämistarpeita omaavat pk-yritykset kokevat, että niiden suurimmat tarpeet ovat myynnin ja markkinoinnin alueella.

Yrityksen hallitustyöskentelyä ja kansainvälistymistä sekä vientiä pidetään vain harvoin tärkeimpänä kehittämiskohteena.

Kova kilpailutilanne koetaan kehittämisen jarruksi erityisesti rakentamisessa ja kaupassa. Sen sijaan kustannustaso nähdään esteeksi etenkin teollisuudessa. Kaupassa ja teollisuudessa suhdannetekijät koetaan hieman muita toimialoja suuremmaksi kehittämisen esteeksi. Vastaavasti ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta ei koeta näillä toimialoilla esteeksi samassa laajuudessa kuin muilla aloilla. Rakentamisessa epäterve kilpailu korostuu kehittämisen esteenä.

Rahoitus vähentynyt, maksuvaikeudet ennallaan

Sopeutuminen talouskriisin seurauksiin ja varautuminen talouden uuteen heikkenemiseen ovat vähentäneet pk-yritysten ulkoisen rahoituksen hankintaa. Barometrin mukaan 45 prosentilla pk-yrityksistä on nyt ulkoista rahoitusta, kun aiemmin vastaava osuus pysyi vuosikausia 50 prosentin tasolla.

Kokoluokittain oleellisin muutos alkuvuodesta tapahtui aivan pienimmissä, alle 5 hengen yrityksissä. Niistä noin joka kolmannella on enää lainaa, kun osuus edellisessä barometrissa oli vielä 42 prosenttia.

Näkemys talouden heikkenemisestä näkyy suunnitellun rahoituksen käyttötarkoituksissa. Käyttöpääoman tarve on jälleen korostunut. Hieman runsas neljännes rahoituksen hakemista suunnittelevista nimeää käyttöpääoman tärkeimmäksi rahoituksen käyttökohteeksi.

Suhdanne- ja liiketoimintanäkymien heikkeneminen näkyy myös pk-yritysten kokemissa maksuvaikeuksissa. Niiden väheneminen on pysähtynyt. Barometrin pk-yrityksistä 15 prosenttia raportoi kokeneensa maksuvaikeuksia viimeksi kuluneiden 3 kuukauden aikana. Osuus on täsmälleen sama kuin kevään barometrissa ja edelleen huomattavasti normaalitilannetta korkeampi.

Hälyttävin tilanne maksuvaikeuksien yleisyydessä on 20–49 hengen teollisuusyrityksissä, joista joka neljännellä on ollut maksuvaikeuksia.

Rekrytointikynnys on korkea

Työnantajan pelko siitä, ettei hän voi irtisanoa työntekijää, jonka osaaminen ja soveltuvuus eivät vastaa odotuksia, on monien asiantuntijoiden mukaan yksi merkittävä syy siihen, miksi pk-yrityksillä on korkea kynnys palkata työntekijöitä.

Näkemykset työsuhteen purkamisen ongelmien yhteydestä rekrytointipäätöksiin ovat pk-yrityksissä kuitenkin hyvin erilaisia. Hieman yli neljännes vastaajista katsoo, että työsuhteen päättämiseen mahdollisesti liittyvillä ongelmilla ei ole vaikutusta työvoiman palkkaamispäätöksiin. Toisaalta yhtä suuri osa vastaajista on sitä mieltä, että nämä ongelmat vaikuttavat työllistämispäätöksiin erittäin paljon.

Pk-yrityksistä lähes viidennes ilmoitti kohdanneensa usein tai toistuvasti vaikeuksia ja lähes puolella oli vähintään yksi kokemus vaikutuksista työsuhteen päättämisessä siksi, että työntekijän osaaminen ja soveltuvuus eivät vastaa odotuksia.

Pula jatkajista rajoittaa omistajanvaihdoksia

Yli kolmasosa pk-yrityksistä suunnittelee sukupolven- tai omistajavaihdosta. Yrityksistä 25 prosentissa odotetaan sukupolven- tai omistajanvaihdosta seuraavan 5 vuoden kuluessa. Kokonaisosuus on säilynyt parin viime vuoden tasolla. Tarve sukupolven- tai omistajanvaihdoksiin riippuu vahvasti yrityskoosta ja lisääntyy yrityskoon kasvaessa. Selkein haaste sukupolven- tai omistajanvaihdoksiin pk-yrityksissä on sopivan jatkajan tai ostajan löytäminen. Vastaajista 54 prosenttia ilmoitti sen olevan keskeisin haaste ja erityisen merkittäväksi se nousi palvelualoilla. Muina haasteina koettiin rahoitus, jonka 18 prosenttia pk-yrityksistä nimesi suurimmaksi haasteekseen. Rakennusalalla rahoitukseen liittyvät ongelmat olivat lähes kolmanneksen yleisempiä kuin muilla toimialoilla.

Verotus koetaan koko vastaajajoukon näkökulmasta rahoitusta pienemmäksi ongelmaksi: vastaajista 12 prosentille se on suurin haaste. Verokysymykset kuitenkin korostuvat suurempien pk-yritysten omistusjärjestelyissä.

---

» Pk-yritysbarometri syksy 2011 -raportti
» Sammanfattning på svenska

» Valtakunnallinen kalvosarja
» PK-yritysbarometri 2/2011 pikapäivitys kalvosarja
» Pk-yritysbarometri 2/2011 Finnvera kalvosarja

» Alueraportit ja alueelliset kalvot
» Seutukuntien kalvosarjat
» Muut raportit ja kalvot