Pk-yritysbarometri 2/2012

4.9.2012

ESIPUHE

Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina.

Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.

Syksyn 2012 Pk-yritysbarometri perustuu 3 900 pk-yrityksen vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.

Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia, yrittäjyysilmapiiriä ja rahoitustilannetta.

Ajankohtaisilla kysymyksillä on tällä kertaa selvitetty yritysten viimeaikaisia maksuvaikeuksia, vientirahoituksen tuntemusta sekä ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamista ja siihen liittyviä mahdollisia ongelmia.

Helsingissä 4.9.2012

TIIVISTELMÄ

Euroopan velkakriisin pitkittyminen ja kotimaisen kysynnän kasvun hidastuminen pitävät pk-yritysten odotukset varovaisina. Lähimmän 12 kuukauden suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku pysyi nollassa, jonne se putosi edellisessä, alkuvuoden barometrissa.

Lähiajan odotuksissa kauppa on pessimistisin. Toimialan saldoluku aleni alkuvuodesta kolmella yksiköllä lukemaan –8. Rakentamisessa suhdanteiden heikkenemiseen varautuvia on nyt vähemmän kuin alkuvuonna, ja teollisuudessa suhdannekuva on lähes sama kuin edellisessä barometrissa saldoluvun pysyessä nollassa. Kokoluokittain tarkasteltuna mikroyritykset ovat alkuvuoden tapaan toiveikkaampia kuin suuremmat pk-yritykset.

Kasvu ja kannattavuus eivät kohene

Lähes 40 prosenttia pk-yrityksistä arvioi liikevaihtonsa kasvavan lähimpien 12 kuukauden aikana. Kasvua odottavien osuus on kuitenkin selvästi pienempi kuin normaalioloissa. Yritysten liikevaihtonäkymiä ensi vuodelle on siis pidettävä varsin varovaisina.

Suurilla pk-yrityksillä liikevaihdon näkymät ovat pieniä paremmat. Alle 10 hengen mikroyrityksistä vain runsas kolmannes näkee liikevaihtonsa nousevan.

Epävarma taloustilanne pidättelee kysyntää ja liikevaihtoa, mikä heijastuu selvästi yritysten kannattavuutta koskeviin odotuksiin. Barometrin koko 3900 yrityksen vastaajajoukon kannattavuusodotuksia peilaava saldoluku laski nyt neljättä kertaa peräkkäin ja painui lukemaan +6, mitä on pidettävä varsin matalana.

Vain joka neljäs pk-yritys arvioi kannattavuutensa paranevan lähimmän vuoden aikana. Hyvissä talouden oloissa vastaava osuus on ollut noin 45 prosenttia.

Vähemmän investointeja, hieman enemmän henkilöstöä

Investoinnit pk-yrityksissä vähenevät ensi vuonna edelleen kaikilla päätoimialoilla. Odotusten yhteenlaskettu saldoluku on nyt yhden yksikön korkeampi kuin edellisessä barometrissä, mutta silti negatiivinen. Pieni nousu saldoluvussa tuli palvelualoilta, joilla nykyistä investointitahtia jatkavia on aiempaa enemmän. Investointien lisäyssuunnitelmat eivät ole nousseet tälläkään toimialalla.

Pisimmät miinukset ovat kaupassa ja rakentamisessa. Näillä aloilla joka neljäs pk-yritys ilmoittaa vähentävänsä investointejaan.

Pitkittynyt talouden epävarmuus näkyy entistä selvemmin myös pk-yritysten henkilöstöodotuksissa. Saldoluku on vielä positiivinen, mutta sen lasku edellisestä barometristä oli selvä varsinkin kaupassa ja palvelualoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että tähän asti täysin pk-yritysten varassa ollut yksityisen sektorin työllisyyden lisäys vaikeutuu ensi vuonna selvästi.

Teollisuudessa henkilöstöodotukset olivat alentuneet jo aiemmissa barometreissä. Nyt tämän toimialan odotukset pysyivät liki ennallaan.

Yrittäjyysilmapiiri nousi, elinkeinoindeksi laski

Pk-yritysten kokonaisarvio toimintaympäristöstä eli yrittäjyysilmapiiristä ja elinkeinoilmastosta on edelleen positiivinen indeksin saadessa arvon 1. Osatekijöittäin tarkasteltuna kansalaisten suhtautuminen yrittäjyyteen on hieman parantunut kahden vuoden takaisesta, mutta samaan aikanaan muiden osatekijöiden arviot ovat hieman heikentyneet.

Yrittäjyysilmapiiri-indeksin osatekijöistä yrittäjien oma kokemus ja kansalaisten suhtautuminen saavat positiivisen arvion. Sen sijaan julkisen vallan asenteet ja toimet arvioidaan selkeästi negatiiviseen sävyyn niin paikallis- ja aluetasolla kuin myös valtakunnan tasolla. Yrittäjyyteen vaikuttavia paikallisen tason tekijöitä mittaava elinkeinoilmastoindeksi onkin kääntynyt selvään laskuun. Neljästätoista osatekijästä laskettu kokonaisindeksi laski kaksi yksikköä, saaden arvon 16.

Parhaan arvion vastaajat antavat sijaintipaikkakunnalleen asuinympäristöstä, tietoliikenneyhteyksistä ja liikenneyhteyksistä. Heikoimman arvion saavat sijaintikunnan ja yritysten välinen yhteistyö sekä elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan.

Kasvuhakuisuus ja kehittämistarpeet ennallaan

Talouden pitkittyneestä epävarmuudesta huolimatta lähes joka kymmenes pk-yritys ilmoittaa edelleen olevansa voimakkaasti kasvuhakuinen ja 38 prosenttia suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan. Kasvuhalukkuus on edelleen selvästi kolmen vuoden takaista aikaa korkeampi. Asemansa säilyttämiseen pyrkiviä on kolmasosa. Vaisut talousnäkymät eivät ole romuttaneet pk-yritysten kasvuhalukkuutta, vaikka hieman aikaisempaa useampi yritys pyrkii vain säilyttämään asemansa.

Yritysten toimintaedellytykset muuttuvat kiihtyvällä tahdilla talouden ja yhteiskunnan jatkuvan muutoksen seurauksena. Tämän takia pk-yritysten on kehityttävä menestyäkseen kilpailussa. Kehittämistarpeita omaavat pk-yritykset kokevat, että niiden suurin kehittämistarve on aiempaan tapaan myynnin ja markkinoinnin alueella. Seuraavaksi eniten tarpeita on henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa.

On kuitenkin yllättävää, että pk-yrityksistä peräti 18 prosenttia kokee, ettei heillä ole minkäänlaisia kehittämistarpeita. Huolestuttavinta tilanteessa on se, että tällaisten yritysten määrä on kasvussa. Sen sijaan kasvuhakuisimmista yrityksistä lähes kaikki tunnistavat omaavansa kehittämistarpeita. Tällaisissa yrityksissä erityisesti kansainvälistymistä ja hallitustyöskentelyä pidetään keskimääräistä useammin tärkeimpänä kehittämisen kohteena.

Rahoituksella turvataan maksuvalmiutta

Muutokset pk-yritysten ulkoisen rahoituksen yleisyydessä ja rahoituksen hakuaikomuksissa ovat olleet melko pieniä, vaikka markkinoiden kriisiherkkyys ja säätelyn tiukkeneminen ovat leimanneet rahoitusmarkkinoita jo useita vuosia.

Tämän barometrin mukaan 47 prosentilla pk-yrityksistä on ulkoista rahoitusta – yleisimmin teollisuudessa ja vähiten palvelualoilla. Rahoituksen hakuaikomukset vaihtelevat huomattavasti yritysten kokoluokittain. Kaikkein vähiten rahoitussuunnitelmia on palvelualojen muutaman hengen yrityksillä. Niistä vain joka kymmenes suunnittelee ulkoisen rahoituksen hakemista. Tähän voi vaikuttaa se, että mikroyritysten luottokelpoisuus on sekä vakuuksien että liiketoiminnan näkymien osalta on nykyoloissa tavallista heikompi.

Varovaisuus investoinneissa näkyy myös rahoituksen kysynnässä. Teollisuudessa vain 16 prosenttia rahoitusta suunnittelevista pk-yrityksistä kertoo tarvitsevansa rahoitusta ensisijaisesti laajennusinvestointeihin. Osuus on kuusi prosenttiyksikköä alempi kuin edellisessä barometrissä.

Yritysten käyttöpääoman tarve ei ole yhtä suuri kuin edellisissä barometreissä, mutta silti joka neljäs rahoituksen hakemista aikova yritys nimeää käyttöpääoman tarpeen tärkeimmäksi syyksi rahoituksen hakemiseen.

Rahoituksen pankkikeskeisyys on säilynyt lähes ennallaan. Keskiarvoa vähemmän pankkirahoitusta aiotaan käyttää vahvasti kasvuhakuisissa ja suhteellisen uusissa yrityksissä. Finnveran osuudet rahoituksen hakukohteena ovat nyt hieman alemmat kuin kahdessa edellisessä barometrissa kaikilla päätoimialoilla ja myös erilaisen kasvuhalukkuuden omaavien yritysten kesken.

Joka viidennellä ulkomaista työvoimaa

Selvästi ennakkokäsitystä useammassa pk-yrityksessä on ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Pk-yrityksistä 18 prosenttia ilmoitti palveluksessaan olevan Suomessa asuvaa ulkomaalaistaustaista työvoimaa. Alueellisesti tarkasteltuna eniten ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä oli paitsi oletetusti Helsingissä, myös Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomessa.

Keskeiseksi esteeksi ulkomaalaistaustaisen työvoiman lisäämisessä nousi heikko kielitaito. Puutteellinen suomen kielen taito nousi esteeksi 70 prosentilla vastaajista. Kielitaidon merkitystä lisää se, että tutkimusten mukaan puutteelliseen kielitaitoon yhdistyvät usein myös heikot tiedot suomalaisesta kulttuurista. Kielitaidon puute korostui sitä merkittävämmäksi, mitä suurempi pk-yritys oli kyseessä.

Työvoiman ammattitaidon puute oli niin ikään keskeinen syy siihen, miksi ulkomaalaistaustaisen työvoiman käyttö on ongelmallista. Rakennusalalla ongelma näytti olevan muita toimialoja suurempi.

Lue tiedote: Pk-yrityksillä on runsaasti ulkomaalaistaustaista työvoimaa

---

» Pk-yritysbarometri syksy 2012 -raportti
» Sammanfattning på svenska

» Valtakunnallinen kalvosarja
» Pk-yritysbarometri syksy 2012 Finnvera kalvosarja

» Alueraportit ja alueelliset kalvot
» Seutukuntien kalvosarjat
» Muut raportit ja kalvot