Pk-yritysbarometri 2/2015

7.9.2015

Esipuhe

Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Syksyn 2015 Pk-yritysbarometri perustuu yli 6 500 pk-yrityksen vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.

Raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia ja kehitystä, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä sekä toimintaympäristöä.

Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä. Helsingissä 7.9.2015

Helsingissä 7.9.2015

---

TIIVISTELMÄ

Pk-yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat aiempaa positiivisempia. Muutokset pk-yritysten suhdanneodotuksissa ovat kevään 2015 barometriin verrattuna selvät. Talouden aallonpohja näyttäisi olevan käsillä ja talouskasvun odotetaan lähtevän käyntiin vähitellen. Viennin vetoon perustuvat odotukset nostivat suhdanneodotuksia kuvaavan saldoluvun arvoon yhdeksän. Nousua kevääseen 2015 verrattuna on 16 yksikköä.

Pk-yrityksistä lähes joka kolmas arvioi suhdanteiden paranevat seuraavien 12 kuukauden aikana ja enää vajaa viidennes pelkää niiden edelleen heikkenevän. Edellisessä barometrissa parempia suhdanteita ennakoivia vastaajia oli seitsemän prosenttiyksikköä vähemmän ja vastaavasti heikkeneviä suhdanteita ennakoivia yhdeksän prosenttiyksikköä enemmän.

Liikevaihto ja investoinnit odottavat kasvun kiihtymistä

Yleisten suhdanneodotusten paraneminen näkyy myös liikevaihdon kehitysodotuksissa. Odotukset liikevaihdon kehityksestä ovat kuitenkin edelleen selvästi alemmalla tasolla, kuin ne ovat olleet viime vuosina. Vaikka saldoluku on lähes kaksinkertaistunut viime keväästä, taso on kuitenkin edelleen vain noin puolet hyvän talouskehityksen aikaisiin lukuihin verrattuna. Kotimarkkinoiden haasteista huolimatta rakennusalalla liikevaihto-odotuksen nousivat voimakkaimmin. Saldoluku nousi 13 yksikköä saaden arvon 11.

Odotuksissa investointien lähiajan kehityksestä tapahtui positiivinen korjausliike, joka jäi kuitenkin hyvin lieväksi. Voidaan sanoa, että investointien osalta jo vuosia kestänyt negatiivinen trendi lieveni hieman. Tapahtunut muutos ei kuitenkaan riitä korjaamaan negatiivistä trendiä. Kaikilla toimialoilla odotukset investointien vähenemisestä lievenivät hieman. Edelleen kuitenkin joka kolmas kaupan alan yritys ja rakennusyritys aikoo vähentää investointejaan. Teollisuudessa ja palveluissakin lähes joka neljäs vastaaja ilmoittaa vähentävänsä investointeja.

Investoinneille on useita jarruja. Kotimarkkinakysynnän elpyminen antaa odottaa itseään, yritysten kannattavuus on tavallista heikompi ja maksuhäiriöisten yritysten määrä on yli 50 prosenttia suurempi kuin nousukaudella ennen finanssikriisiä.

Uudet työpaikat kiven alla kustannusten jatkaessa nousuaan

Pk-yritykset sinnittelevät heikon taloustilanteen yli pitämällä kiinni henkilöstöstään. Tilanne ei ole oleellisesti helpottunut, vaikka näkymät ovat hieman parantuneet. Odotusten saldoluku, 5, on hienoisesta noususta huolimatta poikkeuksellisen matala. Positiivista on kuitenkin se, että reilut 70 prosenttia pk-yrityksistä pyrkii säilyttämään nykyisen henkilömääränsä.

Palvelualojen työllisyysnäkymät ovat hieman paremmat kuin muilla toimialoilla. Palveluissa, teollisuudessa ja rakentamisessa uskotaan siihen, että työvoiman määrää voidaan hieman jopa lisätä. Kaupassa näkymät ovat heikoimmat. Alalla on edelleen paineita sopeuttaa henkilöstön määrää vähentämällä.

Vaikeaksi nykytilanteen tekee se, että tuotantokustannusten nousuarviot ovat aivan samaa tasoa kuin viime vuosikymmenen puolivälissä vahvan talouskehityksen oloissa. Nyt samankaltaiseen kustannusnousuun joudutaan sopeutumaan huomattavasti vaisumman kysynnän ja kannattavuuden oloissa.

Kasvua haetaan uusiutumalla ja kansainvälistymällä

Kasvavat, innovatiiviset yritykset ovat tärkeitä lähteitä kansantalouden kasvulle ja työllisyydelle. Positiivista on havaita, että talouden haasteista huolimatta kahdeksan prosenttia pk-yrityksistä ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia ja 34 prosenttia suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan. Toistaiseksi ei siis ole suurta muutosta nähtävissä yritysten kasvuhalukkuudessa taloustilanteen epävarmuuden pitkittymisestä huolimatta ja kasvuhalukkuus on edelleen korkeampi kuin rahoituskriisin aikana vuonna 2009.

Yritystoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi on tärkeä huolehtia reaalisesta kilpailukyvystä. Yritysten toimintaedellytykset muuttuvat kiihtyvällä tahdilla yhteiskunnallisten muutosten seurauksena. Tämä tarkoittaa sitä, että myös pk-yritysten on menestyäkseen ja kilpailussa pärjätäkseen kehityttävä jatkuvasti.

Nopea teknologinen kehitys korostaa innovaatiovalmiuksien merkitystä. Nykyisin uudet ideat ja innovaatiot syntyvät erilaisissa verkostoissa. Keskiössä on digitaalisiin toimintaympäristöihin liittyvä osaaminen ja kyky hyödyntää digitalisaatiota.

Kansainvälistyminen on keskeinen kasvun väylä. Pk-yritykset ovat sisäistäneet tämän näkökulman kohtuullisesti. Kaikkiaan vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla harjoittavia pk-yrityksiä on 19 prosenttia barometrin vastaajista. Suora vienti on yleisin kansainvälistymisen muoto ja sitä harjoittaa yli puolet kaikista vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla harjoittavista pk-yrityksistä. Pk-yrityksille kansainvälistyminen on iso askel. Erityisesti kun otetaan huomioon, että sekä vientiodotuksissa että toteutuvan viennin määrässä muutokset ovat usein nopeita ja jyrkkiä. Tämän barometrin mukaan viennin määrä nousee seuraan 12 kuukauden aikana nykyistä suuremmaksi. Odotukset viennin kehityksestä ovat nousseet voimakkaasti kaikilla päätoimialoilla.

Rahoituksen turvaamisessa riittää haasteita

Tiukentunut pankkitoiminnan sääntely, normaalia vähäisempi luottojen kysyntä sekä yritysten heikentynyt luottokelpoisuus näkyvät pk-yritysten ulkoisessa rahoituksessa. Suuria muutoksia rahoituksen käytössä ei kuitenkaan ole tämän vuoden aikana tapahtunut. Lähes joka toisella yrityksellä on lainaa pankista tai muusta rahoituslaitoksesta.

Pk-yritykset aikovat hakea rahoitusta seuraavien 12 kuukauden aikana hieman enemmän verrattuna edellisen barometrin tuloksiin. Rahoituksen hakuaikomusten taustalla ei ole odotus talouden noususta eikä investointiaktiviteetin kasvusta. Näiltä osin näkymät ovat edelleen vaisut. Rahoitusta aiotaan hakea lähinnä käyttöpääomaksi. Pieni positiivinen signaali on kuitenkin nähtävissä korvausinvestoinneissa, joiden osuus ulkoisen rahoituksen käyttötarkoituksena on kasvussa.

Rahoituksen saannin suhteen lähes 55 prosenttia barometrin vastaajista raportoi, että luottopolitiikka on edelleen kiristynyt. Marginaalien nousu ja aiempaa kovemmat vakuusvaatimukset on nimetty yleisimmiksi muutoksiksi. Merkittävää on myös se, että yrityksiltä vaaditaan aiempaa suurempaa omarahoitusosuutta.

Rahoituksen ehdoilla ja saatavuudella on suora vaikutus siihen, miten yritykset kykenevät toteuttamaan erilaisia hankkeita. Nyt jo lähes kolmannes yritysten suunnittelemista hankkeista jäi toteutumatta tai toteutui suunnitellusta poiketen rahoituksen saatavuuteen ja ehtoihin liittyneiden vaikeuksien vuoksi.

Kassatilanne on kireä monissa pk-yrityksissä ja joka viides pk-yritys raportoi vaikeuksista hoitaa maksujaan viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana. Osuus on säilynyt ennätyskorkealla tasolla. Ongelman syvyyttä kuvaa se, että maksuvaikeuksista kärsineiden yritysten määrä on pysynyt 14–20 prosentin haarukassa jo viiden vuoden ajan.

Toimintaympäristön ja ilmapiirin kehittyminen

Pk-yritysten toimintaympäristön muuttumista selvitetään valtakunnan tasolla ja paikallisella tasolla. Valtakunnallisella tasolla yrittäjyysilmapiirin koetaan heikentyneen jossain määrin viimeisen kahden vuoden aikana. Erityisen haastavaksi koetaan julkisen vallan suhtautuminen valtakunnan-, alue- ja paikallistasolla sekä markkinaehtoisten rahoittajien asenteet.

Yrittäjyyteen vaikuttavia paikallisen tason tekijöitä mitataan neljäntoista eri osatekijän avulla. Kokonaisuutena tarkasteltuna yrittäjyyttä edistävien paikallisen tason tekijöiden voidaan havaita olevan hieman nousussa. Osatekijöiden välillä on kuitenkin merkittäviä eroja.

Samaan aikaan kun kunnallisen elinkeinopolitiikan, kunnan ja yrityksen välisen yhteistyön sekä sopivan työvoiman saatavuus koetaan hieman heikentyneen viimeisen kahden vuoden aikana, muut osatekijät ovat säilyneet ennallaan tai kehittyneet parempaan suuntaan. Positiivisin kehitys on tapahtunut sijaintipaikkakunnan asuinympäristössä, tietoliikenneyhteyksissä ja liikenneyhteyksissä sekä toimitilojen ja tonttien saatavuudessa.

Tiedote: Pk-yritykset sinnittelevät, irtisanomisaaltoa ei näkyvissä
TEM: Digitaalisesti suuntautuneilla pk-yrityksillä myönteiset suhdannenäkymät
Finnvera: Positiivista virettä – pk-yritykset edelleen kasvuhaluisia

---

» Pk-yritysbarometri syksy 2015 -raportti

» Valtakunnallinen kalvosarja (PDF-tiedosto)
» Pk-yritysbarometri syksy 2015 Finnvera kalvosarja (PDF-tiedosto)
» Pk-yritysbarometri syksy 2015 TEM kalvosarja (PDF-tiedosto)

» Alueraportit ja alueelliset kalvot
» Seutukuntien kalvosarjat
» Muut raportit ja kalvot
» Aluekalvot ym. kalvot PowerPoint -tiedostoina Sylvissä (edellyttää kirjautumista)