Pk-yritysbarometri 2/2018

11.9.2018

ESIPUHE

Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Syksyn 2018 Pk-yritysbarometri perustuu 4 600 pk-yrityksen vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.

Raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia ja kehitystä, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, uusiutumista sekä investointeja ja rahoitustilannetta.

Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.

Helsingissä 11.9.2018

TIIVISTELMÄ

Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat vaimentuneet viime keväästä. Muutokset pk-yritysten suhdanneodotuksissa ovat kevään 2018 barometriin verrattuna selvät. Suhdannenäkymien saldoluku laski kahdeksalla yksiköllä. Pk-yritysten suhdanneodotuksissa huippu on ohitettu, vaikka suhdannenäkymät säilyivät melko hyvinä.

Suhdannenäkymien muutokseen vaikuttaa todennäköisesti se, että yksityisen kulutuksen ja erityisesti rakennusinvestointien määrän oletetaan vähenevän. Lisäksi viennin voimakkain kasvu näyttäisi olevan vähitellen takanapäin. Oma vaikutuksensa on varmasti kotitalouksien voimakkaassa velkaantumisessa. Lisäksi vähitellen liikkeelle lähtevä inflaatio ja tulevaisuudessa siintävät koron nousut leikkaavat kulutushaluja.

Pk-yrityksistä 37 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 10 prosenttia uskoo niiden heikkenevän. Toimialoittain tarkasteltuna suurin muutos tapahtui rakentamisessa. Myös muilla päätoimialoilla tapahtui negatiivinen muutos. Korkein saldoluku on teollisuudessa. Palvelujen ja rakentamisen odotukset ovat lähes yhtä hyvät kuin teollisuudessa. Vaimeinta kehitys on kaupan alalla, jossa odotukset laskivat toiseksi eniten edellisestä barometrista. Kaupan alalla tilannetta kuvaava saldoluku on selvästi muita toimialoja heikompi.

Odotukset liikevaihdon ja kannattavuuden kasvusta heikkenee

Pk-yritysten liikevaihdon kehityksen odotukset ovat heikentyneet verrattuna edelliseen barometriin. Samalla saldoluku laski alle pidemmän aikavälin tason. Saldoluku laski kevään barometrista kuudella yksiköllä, mutta on edelleen selvästi positiivinen, saaden arvon 34.

Samaan aikaan pk-yritysten kannattavuusodotukset ovat lievästi laskeneet. Talouden kasvusta huolimatta saldoluku laski keväästä peräti seitsemällä yksiköllä, ollen nyt 19. Edelleen pk-yrityksissä kannattavuuden odotetaan kuitenkin paranevan. Odotukset kannattavuudesta eivät ehtineet normalisoitua hyvien taloudellisten olojen tasolle, joka on 30 yksikön luokkaa.

Vakavaraisuuden kasvua odottaa aiempaa harvempi pk-yritys. Vaikuttaa siltä, että talouden kasvun hidastuminen on kääntänyt jo hieman kasvussa olleen vakavaraisuuden paranemisen uudelleen laskuun. Edelleen pk-yrityksissä odotetaan vakavaraisuuden kuitenkin kehittyvän positiivisesti, mutta odotukset siitä, että kannattavuus paranisi nopeasti, ovat heikentyneet viimeisen puolen vuoden aikana.

Harvemmat pk-yritykset investoivat ja uutta työtä syntyy hitaasti

Pk-yritysten arviot investointien lähiajan kehityksestä ovat niukasti positiiviset. Aiempaa pienempi joukko odottaa investointien kasvavan, joten saldoluku päätyi lukemaan kaksi. Saldoluvun arvo puolittui keväästä. Investointiodotusten kehitys kertoo, että pk-yritykset eivät odota kysynnän kasvavan tulevaisuudessa merkittävästi.

Taloudellisten olojen paraneminen ei näy välittömästi yhtä suurena muutoksena pk-yritysten henkilöstöodotuksissa, koska yritykset ovat sinnitelleet heikon taloustilanteen yli ja pitäneet kiinni henkilöstöstään. Talouden jo pidempään jatkuneen kasvun olisi voinut olettaa vähitellen näkyvän entistä positiivisemmin myös odotuksissa henkilökunnan määrästä. Odotusten saldoluku 14 on kuitenkin selvästi alle normaalia pitkän aikavälin tason. Saldoluku laski keväästä kolme yksikköä. Valtaosa pk-yrityksistä uskoo henkilöstön määrän pysyvän ennallaan. Työllistämismahdollisuuksia vaikeuttaa osaltaan se, että kustannusten odotetaan nousevan hieman nopeammin kuin lopputuotehintojen.

Kasvua uusiutumisesta ja kansainvälistymisestä

Innovatiiviset kasvuyritykset ovat kansantalouden kannalta erityisen tärkeitä, sillä esimerkiksi teknologinen kehitys vauhdittuu ja siitä hyötyy yrityksen lisäksi myös muut toimijat. Kasvavat yritykset pystyvät luomaan enemmän työpaikkoja, ja Suomi tarvitsee lisää työnantajayrityksiä. Kasvu on tärkeää myös paremman kannattavuuden ja kilpailuaseman saavuttamiseksi.

Vahvasta talouskasvusta huolimatta voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrä on kääntynyt yllättäen laskuun. Tässä barometrissa voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten määrä on yhdeksän prosenttia, mikä on prosenttiyksikön vähemmän kuin keväällä. Myös kasvuhakuisten yritysten määrä on kääntynyt lievään laskuun.

Yritystoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi on tärkeä huolehtia reaalisesta kilpailukyvystä. Nopea teknologinen kehitys korostaa myös tarvetta organisoida työ yrityksen sisällä uudella tavalla. Noin puolessa yrityksistä on tartuttu toimeen esimerkiksi kehittämällä toimintatapoja. Tämä onkin useille yrityksille välttämätöntä, sillä innovaatioiden kansainvälinen ja kansallinen ulottuvuus kietoutuvat yhä tiiviimmin toisiinsa.

Kansainvälistyminen on keskeinen kasvun väylä. Pk-yritykset ovat sisäistäneet tämän näkökulman yhä paremmin. Jo 24 prosentilla pk-yrityksistä on kansainvälistä liiketoimintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa on noin 68 000 pientä ja keskisuurta yritystä, jotka vievät tavaroita tai palveluja tai harjoittavat muuten liiketoimintaa ulkomailla. Tämä määrä on kasvanut vakaasti, mutta yllättäen kansainvälistymiseen panostaminen on laskussa.

Pienille ja keskisuurille yrityksille kansainvälistyminen on merkittävä askel kohti uutta. Uusille markkina-alueille meneminen edellyttää halua ottaa riskejä sekä mahdollisuutta uusiin rahoitusjärjestelyihin. Pk-yritykset vievät tuotteitaan tai palveluitaan yleisimmin laskua vastaan ilman luottovakuutusta. Näin on tehnyt 55 prosenttia pk-yrityksistä. Määrä on onneksi laskenut hieman viime vuosina.

Suomessa kansainvälistymispalveluita on yrityksille tarjolla useasta lähteestä. Järjestelyllä on omat etunsa, sillä usein yritysten tarpeet kansainvälistymisasioissa poikkeavat paljon toisistaan. Esimerkiksi voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset tarvitsevat ja käyttävät kaikkia kansainvälistymispalveluita paljon. Palveluihin ollaan myös kokonaisuudessaan varsin tyytyväisiä.

Pk-yritysten rahoitus kiristynyt

Pankkitoiminnan tiukka sääntely ja siitä osittain seurannut yritysten heikentynyt luottokelpoisuus näkyvät pk-yritysten ulkoisessa rahoituksessa. Barometrin mukaan harvemmalla kuin joka toisella yrityksellä on lainaa pankista tai muusta rahoituslaitoksesta. Ulkoisen rahoituksen käyttö on kuitenkin kääntynyt hienoiseen kasvuun.

Vaikka suurimpien muutosten yritysrahoituksen saatavuudessa pitäisi ainakin hetkellisesti olla takana, rahoituksen yleinen saatavuus näyttäisi hieman kiristyneen. Nyt jo reilut 45 prosenttia barometrin vastaajista raportoi, että luottopolitiikka on edelleen kiristynyt.

Lähes joka kymmenes pk-yritys kertoi, että ei ole hakenut rahoitusta viimeisen 12 kuukauden aikana, vaikka sille olisi ollut tarvetta. Luku on suuri verrattuna siihen, että rahoitusta hakeneista yrityksistä ainoastaan kolme prosenttia kertoi saaneensa kielteisen rahoituspäätöksen. Vaikuttaa

siltä, että merkittävä osa rahoitusta tarvitsevista pk-yrityksistä jättää hakematta sitä.

Talouden vahvasta tilasta ja investointitarpeista huolimatta pk-yritykset aikovat hakea rahoitusta seuraavien 12 kuukauden aikana hieman vähemmän kuin edellisen barometrin aikaan. Nyt 23 prosenttia vastaajista aikoo hakea rahoitusta.

Rahoituksen ehdoilla ja saatavuudella on suora vaikutus siihen, miten yritykset kykenevät toteuttamaan erilaisia hankkeita. Pk-yrityksistä joka kuudennella jäi tärkeitä investointi-, kehitys-, markkinointi- tai muita hankkeita toteutumatta rahoituksen heikon saatavuuden vuoksi.

Yritysrahoituksen rakenne muuttuu hyvin hitaasti. Pankkikeskeisyys on pk-yritysten rahoituksessa edelleen yleistä. Finnveran rooli pankkilainojen vaihtoehtona ja täydentäjänä on säilynyt ennallaan. Viidennes rahoituksen hakemista suunnittelevista kertoo kääntyvänsä Finnveran puoleen.

Digitalisaatio etenee pk-yrityksissä

Digitaalisuuden myötä uudet teknologiat, työkalut ja toimintatavat ovat tuoneet uuden ulottuvuuden pk-yritysten näkyvyyden parantamiseen sekä liiketoimintatapojen ja -prosessien kehittämiseen.

Pk-yritykset käyttävät yhä enemmän liiketoiminnassaan erilaisia digitaalisia palveluja. Erityisesti pilvipalveluiden ja sosiaalisen median käyttö sekä yrityksien hankinnat verkossa ovat kasvaneet vuoden aikana.

Digitaalisuuden hyötyjä ei koeta nyt yhtä merkittäviksi kuin viime vuoden barometrissa. Yritykset pitävät digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia eri liiketoiminnan osa-alueille kuitenkin pääosin merkittävinä tai kohtalaisen merkittävinä.

Onnistunut omistajanvaihdos on mahdollisuus

Jokainen yrittäjä joutuu jossakin vaiheessa pohtimaan, mitä yritykselle tapahtuu, kun itse ei enää aktiivisesti pyöritä sitä. Lähes 40 prosenttia yrityksistä harkitsee yrityksestään luopumista seuraavan 10 vuoden aikana.

Liiketoiminnan siirtäminen yrityskaupan, sukupolvenvaihdoksen tai muun omistajanvaihdoksen kautta luo yrityksen toiminnalle mahdollisuuden jatkua. Omistajanvaihdoksessa tarve ulkopuoliselle rahoitukselle on suuri, sillä 80 prosenttia toimijoista tarvitsisi laajentumiseensa rahoitusta ulkoisesta lähteestä.

Lue tiedote: Pk-yritysbarometri: Yritysten kasvuun, rahoituksen pullonkauloihin ja digitalisaatioon tarvitaan edelleen toimia
Läs nyhetsinfo: Fortfarande behövs åtgärder för företagens tillväxt och digitalisering och för att undanröja flaskhalsar i finansieringen

---

» Pk-yritysbarometri syksy 2018 -raportti

» Valtakunnallinen kalvosarja (pdf)
» Pk-yritysbarometri syksy 2018 elinkeinoministeri Mika Lintilän kalvosarja (pdf)
» Pk-yritysbarometri syksy 2018 pääekonomisti Mika Kuismasen kalvosarja (pdf)
» Pk-yritysbarometri syksy 2018 toimitusjohtaja Pauli Heikkilän kalvosarja (pdf)

» Alueraportit ja alueelliset kalvot
» Seutukuntien kalvosarjat
» Muut raportit ja kalvot
» Sammanfattning

» Aluekalvot ym. kalvot PowerPoint -tiedostoina Sylvissä (edellyttää kirjautumista)