YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Pk-yritysten suhdannenäkemys, toukokuu 2009
31.12.2009
JOHDANTO JA YHTEENVETO
Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta luotaavan pikakyselyn huhti–toukokuun vaihteessa 2009 (28.4.–5.5.). Vastaava kysely tehtiin viime vuoden lokakuussa (20.–22.10.) ja joulukuussa (12.–17.12.). Kysely lähetettiin nyt 14 000 satunnaisesti poimitulle Suomen Yrittäjien jäsenyritykselle, ja siihen vastasi lähes 2 200 yritystä. Lokakuussa vastauksia oli 2 800 ja joulukuussa 2 650. Määrä on varsin kattava ja vastaajayritysten joukko kuvaa hyvin Suomen pk-sektorin rakennetta. Kyselyn tuloksia voi myös verrata Suomen Yrittäjien ja Finnvera Oyj:n viimeksi maaliskuussa julkistaman Pk-yritysbarometrin tuloksiin.
Suhdannenäkemys
Pk-yritysten suhdanneodotukset ovat hieman tasaantuneet viime syksynä alkaneen jyrkän laskun jälkeen. Muutamilla osa-alueilla näkymät heikkenivät edelleen ja odotusten tasoa kuvaavat saldoluvut ovat erittäin matalat. Varsinkin investointeja ja kannattavuutta koskevat odotukset ovat hyvin vaisut. Toisaalta tuotantokustannusten kehitys nähdään hyvin maltilliseksi.
Pk-yritysten suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on nyt -16, kun se viime joulukuussa vastaavassa kyselyssä oli -22. Maaliskuussa julkistetussa Pk-barometrissa se oli -25. Ennen nykyistä talouskriisiä negatiivisia saldolukuja nähtiin vain vuosina 1990–1993.
Suhdannenäkymiä kuvaavista kahdeksasta osa-alueesta neljä oli sellaisia, joilla saldoluku aleni edelleen joulukuun kyselystä, kahden kohdalla tilanne oli ennallaan ja kahdella osa-alueella pk-yritykset näkevät tilanteen hieman kohentuneen.
Näkemykset lähitulevaisuudesta poikkeavat toimialoittain selvästi. Teollisuuden näkymä on synkin saldoluvun ollessa -36, mikä vastaa tietoja teollisuuden nykyisestä tilauskannasta. Myös rakennusalan hyvin matala saldoluku -27 kertoo vaisuista odotuksista. Lähemmäs tätä tasoa aleni myös kaupan pk-yritysten saldoluku, joka oli nyt -20. Sen sijaan palvelualoilla saldoluku nousi joulukuusta kuudella yksiköllä tasolle -7.
Suurin lasku nähtiin nyt liikevaihdon odotuksissa. Niitä kuvaava saldoluku heikkeni joulukuusta viidellä yksiköllä lukemaan -10. Saldolukua pudotti erityisesti teollisuuden hyvin heikot näkymät. Maaliskuun Pk-barometrissa liikevaihdon kehitysodotukset olivat hyvin samankaltaiset kuin nyt.
Toinen pudotus koettiin vientiodotuksissa. Myös arviot vakavaraisuuden sekä henkilöstön määrän kehityksestä ovat pessimistisemmät kuin joulukuussa. Lähes 70 prosenttia pk-yrityksistä uskoo kuitenkin henkilöstönsä määrän pysyvän ennallaan seuraavien 12 kuukauden aikana, ja 11 prosenttia aikoo palkata lisää työvoimaa. Palvelualoilla henkilöstömäärän muutosodotuksia kuvaava saldoluku oli edelleen niukasti plussalla (+1) ja samalla tasolla kuin viime vuoden joulukuun ja myös lokakuun kyselyissä.
Lomautukset ja irtisanomiset pk-yrityksissä ovat loivassa nousussa, ja ne painottuvat rakennusalalle ja vielä selvemmin teollisuuteen. Lähes joka kolmas teollisuuden pk-yritys arvioi joutuvansa lomauttamaan henkilöstöään seuraavien kolmen kuukauden aikana. Muilla aloilla osuudet ovat 10 prosentin molemmin puolin.
Lievästi positiiviset muutokset tapahtuivat investoinneissa sekä tuotantokustannuksissa. Investointiodotusten saldoluku koheni joulukuusta kahdella yksiköllä tasolle -27, mikä sekin on erittäin matala. Tuotantokustannusten nousun nähdään hidastuvan, ja saldoluku painui ennätyksellisen alas lukemaan +6.
Pk-yritysten tilanteen aivan lyhyen ajan muutosta kartoitettiin kysymyksellä, joka koski yritysten kohtaamaa kysyntää viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Tältä osin vastausten hajonta oli suurempi kuin joulukuussa. Nyt 21 prosenttia yrityksistä raportoi omien tuotteidensa kysynnän voimistuneen viimeisen kuukauden aikana. Kysyntä oli heikentynyt 41 prosentilla yrityksistä. Joulukuussa vastaavat osuudet olivat 17 ja 38 prosenttia.
Rahoitus
Seuraavan vuoden aikana ulkoista rahoitusta aikoo hankkia 26 prosenttia pk-yrityksistä. Osuus on sama kuin kevään pk-yritysbarometrissa ja joulukuun pikakyselyssä, mutta toisaalta edelleen korkeampi kuin lokakuun pikakyselyssä (20 %) ja syksyn pk-yritysbarometrissa (22 %). Useimmiten uutta ulkoista rahoitusta aiotaan hakea käyttöpääomaksi. Yritysten omistusjärjestelyihin sekä toimitusaikaiseksi rahoitukseksi ja vakuuksiksi ulkoista rahoitusta aiotaan ottaa melko yleisesti. Investointeihin ja omistusjärjestelyihin rahoitusta aiotaan ottaa edelleen hieman aiempaa harvemmassa yrityksessä. Käyttöpääomarahoituksen merkitys on kasvussa samoin kuin rahoituksen tarve toimitusaikaiseksi rahoitukseksi ja vakuuksiksi.
Pk-sektori turvautuu rahoituksessa pankkisektoriin. Finnveran rooli on kasvanut nykyisessä tilanteessa. Teollisuudessa Finnveralla on muita aloja suurempi osuus. Samoin pienyrityksissä Finnveran rooli korostuu. Seuraavan vuoden aikana ulkoisen rahoituksen hakemista suunnittelevista 30 prosenttia arvioi hakevansa Finnveran suhdannelainaa tai -takausta. Erityisesti Finnveran suhdannetuotteisiin aiotaan turvautua teollisuudessa (45 %) ja työnantajina toimivissa mikro- ja pienyrityksissä (noin 1/3 yrityksistä).
Pk-yrityksistä 32 prosenttia on hakenut ulkoista rahoitusta viimeisen vuoden aikana. Alle vuoden mittaista rahoitusta on hakenut 12 prosenttia, 1-5 vuoden mittaista rahoitusta on hakenut 63 prosenttia, yli viiden mutta alle kymmenen vuoden rahoitusta 20 prosenttia ja yli 10 vuoden rahoitusta 5 prosenttia ulkoista rahoitusta hakeneista. Pk-yrityksistä 28 prosenttia on ottanut ulkoista rahoitusta viimeisen vuoden aikana. Tämä osuus on hieman matalampi kuin joulukuun pikatiedustelussa (30 %) ja kevään pk-yritysbarometrissa (31 %).
Ulkoista rahoitusta viimeisen vuoden aikana ottaneista 25 prosenttia ei ole havainnut rahoitusmarkkinoiden muutosten vaikutuksia omassa rahoituksessaan. Erittäin tai melko vähäisiä vaikutuksia on huomannut 42 prosenttia. Erittäin tai melko suuria vaikutuksia on huomannut 33 prosenttia, ja tämä osuus on noussut.
Vaikutuksia havainneista 53 prosentin mukaan rahoituksen marginaali on noussut. Vakuusvaatimukset ovat kiristyneet 51 prosentin mukaan ja rahoituksen yleinen saatavuus on heikentynyt 41 prosentin mukaan. Joulu- ja lokakuun pikatiedusteluihin verrattuna rahoituksen saatavuus on heikentynyt, mutta myös vakuusvaatimukset näyttäisivät kiristyneen. Sen sijaan kevään Pk-yritysbarometriin verrattuna muutosta ei ole tapahtunut.
Viimeisen kolmen kuukauden aikana lähes joka kolmannessa pk-yrityksessä omistaja on laittanut omaa rahaansa yritykseen. Osuus on lähes saman kuin joulukuussa. Alle viisi vuotta toimineissa yrityksistä näin on tehty 41 prosentin kohdalla, kun taas yli 10-vuotiaista yrityksistä 27 prosentin kohdalla on toimittu vastaavasti. Yksinyrittäjistä 40 prosenttia ja muista mikroyrittäjistä 31 prosenttia on sijoittanut varojaan yritykseen.
Pk-yrityksistä 55 prosentilla on lainaa. Lainarahoitusta omaavista pk-yrityksistä 12 prosenttia ilmoittaa, että jokin pankeista on ilmoittanut yksipuolisesti marginaalien nostosta viime kuukausien aikana. Marginaalien nosto on koskettanut erityisesti keskisuuria yrityksiä. Vastaajista 6 prosenttia katsoo, että jokin rahoittaja on edellyttänyt yksipuolisesti lisävakuuksia. Aivan yksittäisten vastaajien kohdalla on tapahtunut lainojen yksipuolisia irtisanomisia viime kuukausien aikana. Muutoksia loka- ja joulukuun kyselyihin ei tältä osin ole.
Maksuvaikeudet ja -järjestelyt
Pk-yrityksistä 42 prosenttia katsoo, että asiakkaiden ja/tai kumppaneiden maksuvaikeudet ovat lisääntyneet viimeisen kolmen kuukauden aikana verrattuna vuodentakaiseen. Maksuvaikeudet näyttäisivät yleistyneen, sillä joulukuussa tämä osuus oli 36 prosenttia. Maksuvaikeuksia kohdanneista pk-yrityksistä maksuaikojen yksipuolisia pidennyksiä on kokenut 31 prosenttia suurten yritysten, puolet muiden pk-yritysten, 34 prosenttia henkilöasiakkaiden ja 9 prosenttia julkisen sektorin suunnalta. Vain 14 prosenttia maksuvaikeuksia kohdanneista yrityksistä ei ole kohdannut yksipuolisia maksuajan pidennyksiä lainkaan. Yksipuoliset maksuajan pidennykset ovat sitä yleisempiä mitä pienempiin yrityksiin mennään.
Viimeisen kuuden kuukauden aikana 12 prosentilla pk-yrityksistä on ollut tarvetta maksujärjestelyihin verottajan kanssa. Verottajan kanssa maksujärjestelyihin on ollut tarvetta muita yleisemmin pienimmissä työnantajayrityksissä. Maksujärjestelyistä sopimiseen verottajan suhtautumisen kokee erittäin tai melko joustavaksi lähes 70 prosenttia yrityksistä, joilla ollut tarvetta maksujärjestelyihin. Verottajan suhtautumisen kokee joustamattomaksi 14 prosenttia.
Tiivistelmän kyselyn tuloksista on koonnut pääekonomisti Timo Lindholm ja ekonomisti Harri Hietala, Suomen Yrittäjät.
>> Pk-yritysten suhdannenäkemys , toukokuu 2009